Tämä asiallinen keskustelu poistettiin YHDENNENTOISTA kerran, miksi?
Kysymys kuului: miksi Suomessa pakkoruotsista ei saa dysleksikko vapautusta vaikka muissa maissa heidän ja maahanmuuttajien kieliopinnoissa ei ole toista vierasta kieltä?
Muualla maailmassa dysleksikot ja maahanmuuttajat saavat tukea opintoihinsa eikä heiltä vaadita toista vierasta kieltä. Heitä pidetään ihan vain ihmisinä, joilla on samanlaisia toiveita ja taipumuksia kuin muillakin. Heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita tai taiteilijoita - ja se on muualla maailmassa ihan ok.
Meillä peruskoulussa ei saa vapautusta ruotsista, sen sijaan tuhlataan arvokkaita erityisopetusresursseja viitosen saamiseksi. Kun nuori sitten saa autettuna ruotsista viitosen peruskoulun päästötodistukseen, hän ei enää koskaan voi saada ruotsista vapautusta. Hän ei kuitenkaan mitenkään pysty omaksumaan lukioruotsia, joten hän käy kurssit kahteen kertaan, mahdollisesti joutuu vaihtamaan koulua ja pidentää lukioaikaansa. Lisäkurssit, tukiopetus ja lukion pitkittyminen maksavat perheelle tuhansia. Ja tämä tapahtuu oppilaalle, jonka pitäisi saada keskittyä itselleen tärkeisiin aineisiin voidakseen päästä jatko-opintoihin. Korkeakoulussa on sitten vastassa taas virkapakkoruotsi.
Mitään tällaista ei ole muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa dysleksikolla tai maahanmuuttajalla ei ole toista vierasta kieltä. Muissa maissa kieliopintoja ei muutenkaan ole niin paljon kuin Suomessa. Dysleksikoille ja maahanmuuttajille ei haluta tehdä opintoja vielä hankalammaksi kuin ne ovat muuten. Ei liioin heitellä heitä herjoilla, että mitäs vammaiset ja pitääkö sitä kaikkien ihan akateemisesti päästä kouluttautumaan, kuten tehdään tällä palstalla. Muualla heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita, taiteilijoita... Ainoastaan Suomessa pakkoruotsittaja katsoo oikeudekseen heitellä herjoja ja estää opinnot pitämällä kiinni pakkoruotsin pakollisuudesta, koska muuten koko rakennelma romahtaisi, kun neljännes tai jopa puolet pääkaupunkiseudun luokkien oppilaista tarvitsisi vapautuksen.
Sen sijaan ruotsinkielisille heruu ymmärtämystä suomenopintojen tökkiessä. HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla: "Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen."
Näin kauniisti HBL kuvaa asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!
Totuus ei pala tulessa. Voitte poistattaa tämän tuhat kertaa, mutta ongelmat ovat silti tässä!
Kysymys kuului: miksi Suomessa pakkoruotsista ei saa dysleksikko vapautusta vaikka muissa maissa heidän ja maahanmuuttajien kieliopinnoissa ei ole toista vierasta kieltä?
Muualla maailmassa dysleksikot ja maahanmuuttajat saavat tukea opintoihinsa eikä heiltä vaadita toista vierasta kieltä. Heitä pidetään ihan vain ihmisinä, joilla on samanlaisia toiveita ja taipumuksia kuin muillakin. Heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita tai taiteilijoita - ja se on muualla maailmassa ihan ok.
Meillä peruskoulussa ei saa vapautusta ruotsista, sen sijaan tuhlataan arvokkaita erityisopetusresursseja viitosen saamiseksi. Kun nuori sitten saa autettuna ruotsista viitosen peruskoulun päästötodistukseen, hän ei enää koskaan voi saada ruotsista vapautusta. Hän ei kuitenkaan mitenkään pysty omaksumaan lukioruotsia, joten hän käy kurssit kahteen kertaan, mahdollisesti joutuu vaihtamaan koulua ja pidentää lukioaikaansa. Lisäkurssit, tukiopetus ja lukion pitkittyminen maksavat perheelle tuhansia. Ja tämä tapahtuu oppilaalle, jonka pitäisi saada keskittyä itselleen tärkeisiin aineisiin voidakseen päästä jatko-opintoihin. Korkeakoulussa on sitten vastassa taas virkapakkoruotsi.
Mitään tällaista ei ole muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa dysleksikolla tai maahanmuuttajalla ei ole toista vierasta kieltä. Muissa maissa kieliopintoja ei muutenkaan ole niin paljon kuin Suomessa. Dysleksikoille ja maahanmuuttajille ei haluta tehdä opintoja vielä hankalammaksi kuin ne ovat muuten. Ei liioin heitellä heitä herjoilla, että mitäs vammaiset ja pitääkö sitä kaikkien ihan akateemisesti päästä kouluttautumaan, kuten tehdään tällä palstalla. Muualla heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita, taiteilijoita... Ainoastaan Suomessa pakkoruotsittaja katsoo oikeudekseen heitellä herjoja ja estää opinnot pitämällä kiinni pakkoruotsin pakollisuudesta, koska muuten koko rakennelma romahtaisi, kun neljännes tai jopa puolet pääkaupunkiseudun luokkien oppilaista tarvitsisi vapautuksen.
Sen sijaan ruotsinkielisille heruu ymmärtämystä suomenopintojen tökkiessä. HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla: "Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen."
Näin kauniisti HBL kuvaa asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!
Totuus ei pala tulessa. Voitte poistattaa tämän tuhat kertaa, mutta ongelmat ovat silti tässä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tällaisten pakkoruotsin varjopuolien esittelyn estäminen on rankkaa halveksuntaa - sekä näitä lapsia ja nuoria kohtaan, jotka pakkoruotsista eniten kärsivät ja heidän perheitään kohtaan. He esittävät asiallista kritiikkiä ja faktoja, joita pitäisi kuunnella. Sen sijaan tälla palstalla poistetaan tämä viesti uudestaan ja uudestaan.
Edellisen ketjun loppuun tuli vielä väite, että kyseessä on valehtelu, jos sanotaan, että pääkaupunkiseudun oppilaista viidenneksellä on dysleksia (lukivaikeus) ja viidennes on maahanmuuttajataustaisia.
Luuletteko näitä valheiksi?
Opetustoimen arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulla on pian enemmän kuin viidennes (siis yli 20%) oppilaista maahanmuuttajataustaisia eli puhuvat kotona jotain muuta kieltä kuin suomea/ruotsia. Luultavasti maahanmuuttajien määrä on nyt yllättänyt kaikki. Vantaalla vieraskielisiä on 15%, mutta heidän osuutensa kouluikäisistä on huomattavasti suurempi. Sama trendi on Helsingissä.
HS fakta:
"Jopa joka viides koululainen kärsii lukivaikeudesta"
http://www.hs.fi/kotimaa/a1430018495798
- Opettajalehdessä peruskoulun erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."
Rusueliitin ja svekojen mielestä susujen pakkoruotsittaminen ylittää kaikki muut asiat.
Niin toimii svekokratia. Ja siksi me kieliaktiivit olemme todella tärkeällä asialla, kun yritämme palauttaa maamme takaisin normaaliksi demokratiaksi.
Koulujen pakkoruotsi on vain jäävuoren veden pinnan yllä näkyvä huippu. Se on toki suuri haitta, mutta vain pieni osa väärämielistä kielisysteemiämme.
Nämä huiputhan ne laivat upottavat! Se isoin osa jäävuoresta vain pitää huippua paikallaan, että laiva törmää periksiantamattomaan huippuun.
Erittäin osuva vertaus tämä kelluva jäävuori.