Tämä kuuluisi ennen kaikkea ev.lut palstalle, mutta mitä mieltä arvon raati on siitä, että ev.lut-pastorit käyvät pyhiinvaellusmatkalla Santiago de Compostelassa?
Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti (esp. Camino de Santiago, engl. Way of St. James, saks. Jakobsweg) on merkittävä pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelan katedraaliin, jonne uskotaan apostoli Jaakob vanhemman haudatun.
Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka ja se on ollut olemassa jo yli tuhat vuotta. Siitä kerrotaan jo 1100-luvulla laaditussa teoksessa Codex Calixtinus. Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi – kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa: yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyi niin suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jerusalemiin oli liian vaikea mutta Roomaan liian helppo päästä.
Pyhän Jaakobin reitti ei ole mikään yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreitteinä. Keskiajalla näitä teitä kuljettiin paljon. Uskonpuhdistus ja Euroopan poliittinen epävakaus 1500-luvulla kuitenkin aiheutti reitin rappion. Vain muutama pyhiinvaeltaja saapui Santiago de Compostelaan 1980-luvun alussa. Vuosikymmenen loppupuolella kävijämäärät alkoivat kasvaa, kun nykyajan pyhiinvaeltajat kiinnostuivat reitistä.
Espanjan ja Ranskan rajalta Pyreneitten vuoristosta, Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti (Camino Frances) otettiin UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1993. Ranskan alueella kulkevat reitit lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1998. Kummassakin tapauksessa yksi maailmanperintöluettelon kohde käsittää joukon reitin (reittien) varrella olevia historiallisia rakennuksia ja rakennelmia, jotka luetellaan kohteen selostuksessa UNESCOn sivuilla.
Lähteet
Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhän_Jaakobin_pyhiinvaellusreitti
Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti (esp. Camino de Santiago, engl. Way of St. James, saks. Jakobsweg) on merkittävä pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelan katedraaliin, jonne uskotaan apostoli Jaakob vanhemman haudatun.
Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka ja se on ollut olemassa jo yli tuhat vuotta. Siitä kerrotaan jo 1100-luvulla laaditussa teoksessa Codex Calixtinus. Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi – kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa: yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyi niin suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jerusalemiin oli liian vaikea mutta Roomaan liian helppo päästä.
Pyhän Jaakobin reitti ei ole mikään yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreitteinä. Keskiajalla näitä teitä kuljettiin paljon. Uskonpuhdistus ja Euroopan poliittinen epävakaus 1500-luvulla kuitenkin aiheutti reitin rappion. Vain muutama pyhiinvaeltaja saapui Santiago de Compostelaan 1980-luvun alussa. Vuosikymmenen loppupuolella kävijämäärät alkoivat kasvaa, kun nykyajan pyhiinvaeltajat kiinnostuivat reitistä.
Espanjan ja Ranskan rajalta Pyreneitten vuoristosta, Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti (Camino Frances) otettiin UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1993. Ranskan alueella kulkevat reitit lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1998. Kummassakin tapauksessa yksi maailmanperintöluettelon kohde käsittää joukon reitin (reittien) varrella olevia historiallisia rakennuksia ja rakennelmia, jotka luetellaan kohteen selostuksessa UNESCOn sivuilla.
Lähteet
Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhän_Jaakobin_pyhiinvaellusreitti
Vastaukset 13
Vanhimmat
Syntejä ei saa anteeksi millään 'ihmareittivaelluksilla'. JEESUKSELLA on Valtuudet päästää Jumalalta Armoa anova vapaaksi syntivelastaan!
Älkää siis eksykö tällaisiin vaelteluihin, vaikka maisemat varmasti upeat ja historiallisesti koskettavaa painoarvoa:)
Oletpa kujalla mielipiteinesi.
Te taas menossa ihan kompostiin vaelluksissanne? Tämä kansa kysyy 'puulta'...
Ainoa Pyhä Maa jonka minun Raamatttuni tuntee on Herran JHVH Israelin Jumalan Israelin Kansalle Lupaama ja Antama Israelin Maa, Eretz Israel, Välimeren itäpäässä kolmen mantereen risteyksessä. Siellä Mestarini Jeshua syntyi, vaelsi, kärsi ja kuoli.
Ja Israel on ainoa valtio, joka kunnioittaa Herran Lepotaukopäivää, kuten Jeshua.
Joten ainoa maa joka on Pyhä on Israel. Ja menen pyhiinvaellukselle vain Israeliin, jos sinne joskus pääsen. Mutta matka on kallis, eikä perheellisellä ole aikaakaan.
Evankeliointiin minua ei siellä tarvita, kun siellä on jo paljon Jeshuaan uskovia.
Patikkaretkellä ne käy, ja on varmasti ihan mielenkiintoista ja antoisaa, luulen ma.
Vaivansa ja vastukset mukaan lukien.
En ole pastori, mutta jos menisin, syitäni olisivat seikkailu, itseni haastaminen, kuntoilu, vaihtelu, patikointi, erikoiset elämykset, erilaisten ihmisten tapaaminen jne.
Ei oikeastaan mitkään uskonnolliset syyt, koska pelastus on vain Jeesuksessa ja Jumalan armossa.
Em. syistä kyllä kiehtoo ajatus.
Tuo kuulosti selkeämieliseltä! Jeesuksessa on pelStus, mutta 'pyhiinvaelteluissa' en näe mitään pelastavaa, Iankaikkisuuden kannalta.
Hei.
Mielenkiintoinen avaus. Ei kävelemällä syntejä saa anteeksi vaan Jumalan edessä syntinsä tunnustamalla. Sen voi tehdä missä tahansa ja sen kannattaa tehdä usein. Tuollaiselle pyhiinvaellusmatkalle voi ja kannattaa lähteä, jos siltä tuntuu, kenen tahansa, on pappi tai ei. Ei siitä varmaankaan haittaa ole kenellekään, päinvastoin. Matkan aikana on kauniit maisemat, luonnon keskellä on helppo kokea suurta iloa ja kiitollisuutta Jumalalle upeasta maailmasta. Matkan aikana itsekseen kulkiessa saa etäisyyttä omaan arkeensa ja elämäänsä, voi pohtia niitä kauempaa, voi tehdä löytöjä. Matkan aikana voi pysähtyä päivittäin vanhoihin hienoihin kirkkoihin, pikkuruisiin ja suurempiin. Niissä voi osallistua kristittyjen kanssa yhteiseen jumalanpalvelukseen, rukoilla muiden kanssa. Matkan aikana voi kokea uskon vahvistumista ja huomata Jumalan johdatuksen elämänsä matkalla. Tämä kaikki tekee hyvää kenelle tahansa.
Kevätiloa ja siunausta,
Pirkko-pappi
Et ole pappi ainakaan Jumalan silmissä ja Raamatun selvän opetuksen mukaan !
Nainen ei voi olla pappi, se on selvästi Raamatussa sanottu.
1. Tim. 3:2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, YHDEN VAIMON MIES, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
1. Tim. 3:12 Seurakuntapalvelija olkoon YHDEN VAIMON MIES, lapsensa ja kotinsa hyvin hallitseva.
Hölynpölyä tod näk koko tarina. Enemmän hyvää tekee vaikka mennä kotimaiselle hautausmaalle sankarivainajien ja veteraanien haudoille rukoilemaan ja kiittämään Herraa että pelasti maamme sodasta ilman täystuhoa.
Tämä hyvä ja vanhurskas idea. Eikä ole mitään tekemistä ulkomaalaisjulistajien 'haudoillasoukkaamisten' kanssa. Se on sitä karmeaa, Sananvastaista likoamista enneneläneiden, ihmeitäjulistaneiden haudoilla..jotenkinkuin imuroiden maanläpi 'henkeä', jotta voisi itsekin kyetä voimatekoihin!
Älkää ikinä menkö tällaista tehneiden, käsien alle 'voiteluita' hakemaan!!!
Hei.
Jokainen ihminen varmasti itse tietää mikä on kenellekin hyvää, ei sitä voi toiset päättää. Pyhiinvaelluksia kristityt ovat tehneet jo vuosisatoja, siinä on selvästi jku tärkeä merkitys.
Kevään iloa,
Pirkko-pappi
Kai jokainen saa vapaa-ajallaan tehdä mitä haluaa:::?? Mitä erikoista aloittajan mielestä on jos eläkkeellä oleva pappi on lähtenyt pyhiinvaellusreitille...::?
Syntiäkö kenties??
Oikea ahdas hellari aloittajana. Kuule, panepas siellä hell. seurakunnassasi kaksi tuolia vierekkäin ja kulje niistä muutaman kerran polvillasi läpi, kuten "oikeaoppiset "hellarit kuuluvat tekevän!!Sulle se portti on niin ahdas kuin sen itsllesi teet:::)))))