Maapallo on muuttunut merkittävästi aiempaa vihreämmäksi viimeisten 33 vuoden aikana – ja muutoksesta on kiittäminen hiilidioksiidia.
Asiaa on selvittänyt iso tutkijaryhmä, jossa on jäseniä kahdeksasta maasta. He käyttivät hyväkseen Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan satelliiteilla viime vuosikymmeninä kerättyä tietoa.
Kasvien peittämä alue maapallolla on lisääntynyt peräti 18 miljoonalla neliökilometrillä, mikä vastaa yli 50:tä Suomen kokoista aluetta. Vihertymistä on havaittu ainakin neljänneksellä, ehkä jopa puolella kasvillisuuden peittämistä alueista maapallolla. Koko maapallon pinta-alasta noin kolmannes on viherkasvien peittämää.
Ilmaston lämpenemisen on aiemmin arveltu kuivattavan maaperää kasveille kelpaamattomaksi. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain neljälle prosentille maa-alasta on käynyt näin. Pahiten kärsineet alueet ovat Mongoliassa, Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa lähellä Alaskaa.
Hiilidioksidi on merkittävä ihmisen tuottama kasvihuonekaasu, mutta myös elämän edellytys: kasvit hyödyntävät sitä fotosynteesissä. Tutkimuksilla on osoitettu, että hiilidioksidin lisääntyminen vauhdittaa fotosynteesiä ja siten lisää kasvillisuutta.
Hiilidioksidi ei ole ainoa tekijä, joka lisää kasvillisuutta. Muita sellaisia ovat muun muassa typpi, lämpötilojen nousu, sademäärä ja auringonvalo. Tutkimuksen mukaan hiilidioksidi selittää kuitenkin 70 prosenttia vihertymisestä, kertoo Bostonin yliopiston professori Ranga Myneni.
Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -sivustolla.
Asiaa on selvittänyt iso tutkijaryhmä, jossa on jäseniä kahdeksasta maasta. He käyttivät hyväkseen Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan satelliiteilla viime vuosikymmeninä kerättyä tietoa.
Kasvien peittämä alue maapallolla on lisääntynyt peräti 18 miljoonalla neliökilometrillä, mikä vastaa yli 50:tä Suomen kokoista aluetta. Vihertymistä on havaittu ainakin neljänneksellä, ehkä jopa puolella kasvillisuuden peittämistä alueista maapallolla. Koko maapallon pinta-alasta noin kolmannes on viherkasvien peittämää.
Ilmaston lämpenemisen on aiemmin arveltu kuivattavan maaperää kasveille kelpaamattomaksi. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain neljälle prosentille maa-alasta on käynyt näin. Pahiten kärsineet alueet ovat Mongoliassa, Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa lähellä Alaskaa.
Hiilidioksidi on merkittävä ihmisen tuottama kasvihuonekaasu, mutta myös elämän edellytys: kasvit hyödyntävät sitä fotosynteesissä. Tutkimuksilla on osoitettu, että hiilidioksidin lisääntyminen vauhdittaa fotosynteesiä ja siten lisää kasvillisuutta.
Hiilidioksidi ei ole ainoa tekijä, joka lisää kasvillisuutta. Muita sellaisia ovat muun muassa typpi, lämpötilojen nousu, sademäärä ja auringonvalo. Tutkimuksen mukaan hiilidioksidi selittää kuitenkin 70 prosenttia vihertymisestä, kertoo Bostonin yliopiston professori Ranga Myneni.
Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -sivustolla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.