Venäjän ihmisoikeusloukkauksista vain pieni osa nousee maailmanlaajuisen huomion kohteeksi, sillä suurin osa hautautuu muun uutisvirran alle. IS keräsi erilaisia esimerkkejä tuoreista vainojen uhreista.
Aihe on ajankohtainen sen jälkeen kun Venäjän uudeksi ihmisoikeusvaltuutetuksi valittiin sisäministeriön poliisivoimien entinen kenraalimajuri Tatjana Moskalkova. Tämä on ilmoittanut, että Venäjällä ei ole poliittisia vankeja, mutta sen sijaan venäläisten oikeudet ulkomailla kaipaavat kohennusta. Venäjän sisältä on kuitenkin nostettu Moskalkovan nimityksen jälkeen esiin esimerkiksi näitä tapauksia:
1) Krimin tataarien järjestö kiellettiin
Venäjä määräsi tiistaina Krimin tataarien oman parlamentin eli Mejlis-järjestön toiminnan lopetettavaksi. Krimin korkein oikeus julisti Mejlisin ekstremistiseksi äärijärjestöksi ja pääsyyttäjä Natalja Poklonskajan mukaan se tarkoittaa, että järjestön kaikenlainen toiminta on lainvastaista.
Mejlis on Krimin tataarien oikeuksia puolustava järjestö, joka ei ole suostunut hyväksymään Venäjän toteuttamaa Krimin kaappausta. Pääsyyttäjä näkee asiat näin:
– Koko Mejlisin toiminta ja ideologia perustuu vain yhdelle asialle, taistelulle Venäjää vastaan. He ovat marionetteja lännen nukkeohjaajien käsissä, Poklonskaja sanoi.
Refat Chubarov on Krimin tataarien oikeuksia puolustava järjestön Mejlisin puheenjohtaja.
Euroopan neuvosto ja Yhdysvallat esittivät tuoreeltaan huolensa Mejlisin kieltämisestä. Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov vastasi puolestaan, ettei ulkomailla ole oikeutta puuttua Venäjän sisäisiin asioihin.
2) Ukrainalaisen kirjaston johtaja kotiarestissa
Moskovalainen piirioikeus määräsi tiistaina jatkettavaksi Moskovan ukrainalaisen kirjaston johtajan kotiarestia 29. heinäkuuta asti. Natalja Sharinaa syytetään ääritoiminnasta ja kavalluksesta.
Ukrainalaisen kirjallisuuden kirjastoon tehtiin lokakuussa etsintä, jonka seurauksena rikostutkinta aloitettiin.
Moskovan ukrainalaisen kirjallisuuden kirjaston johtajaa Natalia Sharinaa syytetään ääritoiminnasta ja kavalluksesta.
Sharinan epäillään lainanneen kirjaston käyttäjille ukrainalaiskansallismielisen Dmytro Kortshynskin kirjaa, joka on määrätty Venäjällä kiellettäväksi jo vuonna 2013. Lisäksi Sharinan epäillään maksaneen oman asianajajansa laskuja varoilla, jotka oli tarkoitettu kirjaston juristeille.
Ihmisoikeusjärjestön Memorial on julistanut Sharinan, 58, poliittiseksi vangiksi ja myös Amnesty International on vaatinut Sharinan vapauttamista. Tuoreimmassa päätöksessään Presnenskin piirioikeus määräsi lisäksi, ettei Sharinalla ole oikeutta poistua kodistaan edes valvotulle kävelylle.
3) Sakot Lermontovin homorunon takia
Murmanskilainen gay-aktivisti Sergei Aleksejenko sai tammikuussa 100 000 ruplan eli noin 1 350 euron sakot homopropagandan levittämisestä alaikäisille.
Aleksejenko johti Maksimum-vertaistukiryhmää, joka pyrki auttamaan seksuaalivähemmistöjä. Maksimumin toiminta loppui kuitenkin lokakuussa 2015, kun Venäjän viranomaiset julistivat sen ”ulkomaalaiseksi agentiksi”.
Muodollinen syy Aleksejenkon sakottamiseen löytyi ryhmän nettisivuilta, jossa oli julkaistu homoseksuaalien itsetuntoa kohottamaan pyrkinyt lause sekä 1800-luvun alussa eläneen venäläisen runoilijan Mihail Lermontovin homoeroottinen runo. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Aleksejenko oli viides gayaktivisti, joka tuomittiin kohua herättäneen homopropagandalain jälkeen.
JATKUU
Aihe on ajankohtainen sen jälkeen kun Venäjän uudeksi ihmisoikeusvaltuutetuksi valittiin sisäministeriön poliisivoimien entinen kenraalimajuri Tatjana Moskalkova. Tämä on ilmoittanut, että Venäjällä ei ole poliittisia vankeja, mutta sen sijaan venäläisten oikeudet ulkomailla kaipaavat kohennusta. Venäjän sisältä on kuitenkin nostettu Moskalkovan nimityksen jälkeen esiin esimerkiksi näitä tapauksia:
1) Krimin tataarien järjestö kiellettiin
Venäjä määräsi tiistaina Krimin tataarien oman parlamentin eli Mejlis-järjestön toiminnan lopetettavaksi. Krimin korkein oikeus julisti Mejlisin ekstremistiseksi äärijärjestöksi ja pääsyyttäjä Natalja Poklonskajan mukaan se tarkoittaa, että järjestön kaikenlainen toiminta on lainvastaista.
Mejlis on Krimin tataarien oikeuksia puolustava järjestö, joka ei ole suostunut hyväksymään Venäjän toteuttamaa Krimin kaappausta. Pääsyyttäjä näkee asiat näin:
– Koko Mejlisin toiminta ja ideologia perustuu vain yhdelle asialle, taistelulle Venäjää vastaan. He ovat marionetteja lännen nukkeohjaajien käsissä, Poklonskaja sanoi.
Refat Chubarov on Krimin tataarien oikeuksia puolustava järjestön Mejlisin puheenjohtaja.
Euroopan neuvosto ja Yhdysvallat esittivät tuoreeltaan huolensa Mejlisin kieltämisestä. Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov vastasi puolestaan, ettei ulkomailla ole oikeutta puuttua Venäjän sisäisiin asioihin.
2) Ukrainalaisen kirjaston johtaja kotiarestissa
Moskovalainen piirioikeus määräsi tiistaina jatkettavaksi Moskovan ukrainalaisen kirjaston johtajan kotiarestia 29. heinäkuuta asti. Natalja Sharinaa syytetään ääritoiminnasta ja kavalluksesta.
Ukrainalaisen kirjallisuuden kirjastoon tehtiin lokakuussa etsintä, jonka seurauksena rikostutkinta aloitettiin.
Moskovan ukrainalaisen kirjallisuuden kirjaston johtajaa Natalia Sharinaa syytetään ääritoiminnasta ja kavalluksesta.
Sharinan epäillään lainanneen kirjaston käyttäjille ukrainalaiskansallismielisen Dmytro Kortshynskin kirjaa, joka on määrätty Venäjällä kiellettäväksi jo vuonna 2013. Lisäksi Sharinan epäillään maksaneen oman asianajajansa laskuja varoilla, jotka oli tarkoitettu kirjaston juristeille.
Ihmisoikeusjärjestön Memorial on julistanut Sharinan, 58, poliittiseksi vangiksi ja myös Amnesty International on vaatinut Sharinan vapauttamista. Tuoreimmassa päätöksessään Presnenskin piirioikeus määräsi lisäksi, ettei Sharinalla ole oikeutta poistua kodistaan edes valvotulle kävelylle.
3) Sakot Lermontovin homorunon takia
Murmanskilainen gay-aktivisti Sergei Aleksejenko sai tammikuussa 100 000 ruplan eli noin 1 350 euron sakot homopropagandan levittämisestä alaikäisille.
Aleksejenko johti Maksimum-vertaistukiryhmää, joka pyrki auttamaan seksuaalivähemmistöjä. Maksimumin toiminta loppui kuitenkin lokakuussa 2015, kun Venäjän viranomaiset julistivat sen ”ulkomaalaiseksi agentiksi”.
Muodollinen syy Aleksejenkon sakottamiseen löytyi ryhmän nettisivuilta, jossa oli julkaistu homoseksuaalien itsetuntoa kohottamaan pyrkinyt lause sekä 1800-luvun alussa eläneen venäläisen runoilijan Mihail Lermontovin homoeroottinen runo. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Aleksejenko oli viides gayaktivisti, joka tuomittiin kohua herättäneen homopropagandalain jälkeen.
JATKUU
Vastaukset 3
Vanhimmat
He he Venäjän työministeri-Venäjällä ei ole köyhiä eläkeläisiä. Onko niitä siellä kaikki kovan huumeiden käyttäjät?
mutku CIA
Oikeastaan jopa venäjän nationalistit, jotka ei tukee fasistia, on vainottu Venäjällä. Demuskin oli pidätetty poliisilla jopa yli kymmenen kerta. Nationalisti liike "Venäläisiä" Pelkkä Zirinovski fasisti puolue on vapaalla.