Kristus on valmistanut meille täydellisen pelastuksen. Siihen emme voi emmekä saa mitään lisätä. Hyvillä teoilla ei saada autuutta eikä ylläpidetä uskoa. Mutta Jumalan tahto meitä kohtaan on, että teemme hyviä tekoja.
Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut, kirjoittaa Paavali. (Ef. 2:10)
Jeesus kertoo myös pelastetuista, jotka kysyivät: Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena, ja annoimme sinulle juotavaa? Pelastetut ovat olleet niin ihastuksissaan saamastaan iankaikkisen elämän armolahjasta, ettei omaa vaivannäköä ole tullut kirjattua ylös. Tuollaisesta pelastettujen joukosta voimme sanoa, että he ovat olleet iloisia antajia. He ovat eläneet Jumalan rakkaudesta ja heijastaneet sitä ympärilleen itsestään numeroa tekemättä.
Voimme nähdä, millaisen vaikutuksen iloisten antajien lahjat ovat tuottaneet myös meidän maahamme. Jokaisessa pitäjässä on kirkko ja seurakuntakeskus. Usein unohdetaan, että suuri osa kirkollisveron maksajista on tietoisesti sitoutuneita vapaaehtoisia, iloisia antajia. On oikein ja yhteiskunnallisesti vanhurskasta, että tätä aktiivijoukkoa kohdellaan heidän omissa seurakunnissaan sen mukaisesti.
Moni on evankeliumin sytyttämänä halunnut kirkollisverojen lisäksi antaa enemmän sekä aikaansa että taloudellista tukea seurakunnan perustehtävälle, Kristuksen pelastussanoman julistukselle. Suuri on se vapaaehtoisten määrä, joka rakentaa kotikirkkoaan seurakuntapiirien ja herätysliikkeiden kautta. Herätysliikkeet ovat kirkossa sisäänheittäjiä seurakunnan toimintaan ja kristillisiin aarteisiin. Ne ovat pian kahdensadan vuoden ajan tarjonneet joustavan ja välittömän toimintakanavan evankelisluterilaisen kirkkomme jäsenille kotikirkon rakentamiseen.
Nämä iloiset antajat ovat usein taistelleet lähetystyön, evankelioinnin ja diakoniatyön puolesta, jotta mahdollisimman moni eri puolilla maailmaa saisi kuulla, miksi Karitsa on kuollut ristillä. He järjestävät vuosi toisensa jälkeen juhlia, joissa Kristusta julistetaan. Vuosi vuoden perään näkyy tuttuja kasvoja, jotka rakentavat esimerkiksi valtakunnallista evankeliumijuhlaa ja muita kirkkomme piirissä pidettäviä kesäjuhlia. Iloisia antajia he ovat. Miten he jaksavat? He ovat saaneet omakseen aarteista suurimman: synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän yksin Kristuksen tähden.
Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut, kirjoittaa Paavali. (Ef. 2:10)
Jeesus kertoo myös pelastetuista, jotka kysyivät: Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena, ja annoimme sinulle juotavaa? Pelastetut ovat olleet niin ihastuksissaan saamastaan iankaikkisen elämän armolahjasta, ettei omaa vaivannäköä ole tullut kirjattua ylös. Tuollaisesta pelastettujen joukosta voimme sanoa, että he ovat olleet iloisia antajia. He ovat eläneet Jumalan rakkaudesta ja heijastaneet sitä ympärilleen itsestään numeroa tekemättä.
Voimme nähdä, millaisen vaikutuksen iloisten antajien lahjat ovat tuottaneet myös meidän maahamme. Jokaisessa pitäjässä on kirkko ja seurakuntakeskus. Usein unohdetaan, että suuri osa kirkollisveron maksajista on tietoisesti sitoutuneita vapaaehtoisia, iloisia antajia. On oikein ja yhteiskunnallisesti vanhurskasta, että tätä aktiivijoukkoa kohdellaan heidän omissa seurakunnissaan sen mukaisesti.
Moni on evankeliumin sytyttämänä halunnut kirkollisverojen lisäksi antaa enemmän sekä aikaansa että taloudellista tukea seurakunnan perustehtävälle, Kristuksen pelastussanoman julistukselle. Suuri on se vapaaehtoisten määrä, joka rakentaa kotikirkkoaan seurakuntapiirien ja herätysliikkeiden kautta. Herätysliikkeet ovat kirkossa sisäänheittäjiä seurakunnan toimintaan ja kristillisiin aarteisiin. Ne ovat pian kahdensadan vuoden ajan tarjonneet joustavan ja välittömän toimintakanavan evankelisluterilaisen kirkkomme jäsenille kotikirkon rakentamiseen.
Nämä iloiset antajat ovat usein taistelleet lähetystyön, evankelioinnin ja diakoniatyön puolesta, jotta mahdollisimman moni eri puolilla maailmaa saisi kuulla, miksi Karitsa on kuollut ristillä. He järjestävät vuosi toisensa jälkeen juhlia, joissa Kristusta julistetaan. Vuosi vuoden perään näkyy tuttuja kasvoja, jotka rakentavat esimerkiksi valtakunnallista evankeliumijuhlaa ja muita kirkkomme piirissä pidettäviä kesäjuhlia. Iloisia antajia he ovat. Miten he jaksavat? He ovat saaneet omakseen aarteista suurimman: synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän yksin Kristuksen tähden.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Amen,amen.
5565
Tällainen tapa keskustella miellyttää minua kovasti.
5434Nauti onnesta, äläkä kitise ja vingu jatkuvasti.
44554