Näin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. Matt 5: 16.
Oi mikä ihana ja ilahduttava näky, siitä taivas ja maa iloitsevat, kun kristitty, joka palaa kiivaudesta uskon tien ja Karitsan kunnian hyväksi ja palaa kiivaudesta omaan ansioomme luottamista vastaan, mutta kuitenkin on itse samalla suuressa, määrässä hyvää tekevä ihminen. Hänellä on suuri rikkaus hyviä töitä ja hän on ahkera Herran palveluksessa.
Oi, tämä saattaa perin tappaa Saatanan, niin kaivaa se hänen mieltänsä, kun näet ei muuta löydy, joka siinä määrässä hänen valtakuntaansa hävittäisi, joka niin selvästi ja voimallisesti todistaisi evankeliumin totuuden puolesta, ei mitään, joka niin voimakkaasti liikuttaisi mieliä ja niitä vakuuteen saattaisi, kuin että samassa ihmisessä ilmenee sekä kiivaus töiden ansiota vastaan, että hyvien töiden runsaus. Jos omistan ainoastaan toisen näistä, jos minulla vain on kiivaus uskoni hyväksi töiden ansiota vastaan Jumalan edessä, mutta en itse tee hyviä töitä, niin arvelevat ihmiset näin: »Sepä on helppo tie autuuteen, uskot vain, eikä sinun tarvitse mitään hyvää tehdä.»
Mutta jos sinulla on kaikkien ihmisten ja naapurien todistus siitä, ettei kukaan ole, halukkaampi ja iloisempi hyviä töitä tekemään kuin sinä, joka niin halveksit töitä, puhuttaessa vanhurskaudesta Jumalan edessä, niin silloin sinä »tukit kokonaan mielettömien ja tyhmäin ihmisten suun». Silloin täytyy jokaisen rehellisen ihmisen ajatella: Tämä ei puhukaan omaksi mukavuudekseen töiden ansiota vastaan, elämässään hän todistaa muuta.
Sen takia ovatkin ne sangen suuriarvoisia kristittyjä, jotka mitä likeisimmin yhdistävät nämä kaksi ominaisuutta. He kiivailevat Karitsan ansion kunniaksi, mutta samalla omistavat paljon hyviä töitä. Rukoilkaamme Jumalaa, että kauan saisimme pitää sellaisia kristityitä maan päällä! Sillä heidän kauttaan Kristuksen valtakunta ja evankeliumin kunnia voimakkaimmin toteutetaan.
Sitä vastoin mikä häpeä kristityn nimelle jos kristitty, joka sanoo uskovansa, elää hengellisessä laiskuudessa hedelmää kantamatta, jopa silmäänpistävien huonojen tapojen tähden antaa laittajalle sijaa. Ne, jotka kuulevat hänen kauniin tunnustuksensa, mutta samalla näkevät hänen huonon elämänsä, kääntyvät ylen katseella hänestä pois ja sanovat: »Eikö sinun kaunis tunnustuksesi olekaan suuremman arvoinen? Voinhan minäkin sitten olla kristitty» jne.
Ja silloin on se sielu saanut lujan perustan paatumukselleen. Parannuksenteon ja kääntymyksen hän pitää tarpeettomana, ylenkatsoen sitä. Ja sen opetuksen hän on saanut sinulta, kristityltä, jonka päinvastoin olisi pitänyt auttaa häntä herätykseen. Mikä kauhea kannettava sinun omalletunnollesi! Kun sinun koetusaikasi on lopussa, kun sinulla ei enää ole tilaisuutta hyvän tekemiseen, kun sinulle sanotaan: »Tee tili hallituksestasi, tästedes sinä et enää saa hallita.» Mikä sydäntä särkevä ahdistus, kun muistelet, miten paljon olet kuullut, uskonut ja tunnustanut Kristuksen rakkautta, Kristuksen kärsimystä, mutta et olekaan elänyt hänelle, hänen kunniakseen, vaan itsellesi, omaa lihaasi tyydyttäen.
Oi mikä ihana ja ilahduttava näky, siitä taivas ja maa iloitsevat, kun kristitty, joka palaa kiivaudesta uskon tien ja Karitsan kunnian hyväksi ja palaa kiivaudesta omaan ansioomme luottamista vastaan, mutta kuitenkin on itse samalla suuressa, määrässä hyvää tekevä ihminen. Hänellä on suuri rikkaus hyviä töitä ja hän on ahkera Herran palveluksessa.
Oi, tämä saattaa perin tappaa Saatanan, niin kaivaa se hänen mieltänsä, kun näet ei muuta löydy, joka siinä määrässä hänen valtakuntaansa hävittäisi, joka niin selvästi ja voimallisesti todistaisi evankeliumin totuuden puolesta, ei mitään, joka niin voimakkaasti liikuttaisi mieliä ja niitä vakuuteen saattaisi, kuin että samassa ihmisessä ilmenee sekä kiivaus töiden ansiota vastaan, että hyvien töiden runsaus. Jos omistan ainoastaan toisen näistä, jos minulla vain on kiivaus uskoni hyväksi töiden ansiota vastaan Jumalan edessä, mutta en itse tee hyviä töitä, niin arvelevat ihmiset näin: »Sepä on helppo tie autuuteen, uskot vain, eikä sinun tarvitse mitään hyvää tehdä.»
Mutta jos sinulla on kaikkien ihmisten ja naapurien todistus siitä, ettei kukaan ole, halukkaampi ja iloisempi hyviä töitä tekemään kuin sinä, joka niin halveksit töitä, puhuttaessa vanhurskaudesta Jumalan edessä, niin silloin sinä »tukit kokonaan mielettömien ja tyhmäin ihmisten suun». Silloin täytyy jokaisen rehellisen ihmisen ajatella: Tämä ei puhukaan omaksi mukavuudekseen töiden ansiota vastaan, elämässään hän todistaa muuta.
Sen takia ovatkin ne sangen suuriarvoisia kristittyjä, jotka mitä likeisimmin yhdistävät nämä kaksi ominaisuutta. He kiivailevat Karitsan ansion kunniaksi, mutta samalla omistavat paljon hyviä töitä. Rukoilkaamme Jumalaa, että kauan saisimme pitää sellaisia kristityitä maan päällä! Sillä heidän kauttaan Kristuksen valtakunta ja evankeliumin kunnia voimakkaimmin toteutetaan.
Sitä vastoin mikä häpeä kristityn nimelle jos kristitty, joka sanoo uskovansa, elää hengellisessä laiskuudessa hedelmää kantamatta, jopa silmäänpistävien huonojen tapojen tähden antaa laittajalle sijaa. Ne, jotka kuulevat hänen kauniin tunnustuksensa, mutta samalla näkevät hänen huonon elämänsä, kääntyvät ylen katseella hänestä pois ja sanovat: »Eikö sinun kaunis tunnustuksesi olekaan suuremman arvoinen? Voinhan minäkin sitten olla kristitty» jne.
Ja silloin on se sielu saanut lujan perustan paatumukselleen. Parannuksenteon ja kääntymyksen hän pitää tarpeettomana, ylenkatsoen sitä. Ja sen opetuksen hän on saanut sinulta, kristityltä, jonka päinvastoin olisi pitänyt auttaa häntä herätykseen. Mikä kauhea kannettava sinun omalletunnollesi! Kun sinun koetusaikasi on lopussa, kun sinulla ei enää ole tilaisuutta hyvän tekemiseen, kun sinulle sanotaan: »Tee tili hallituksestasi, tästedes sinä et enää saa hallita.» Mikä sydäntä särkevä ahdistus, kun muistelet, miten paljon olet kuullut, uskonut ja tunnustanut Kristuksen rakkautta, Kristuksen kärsimystä, mutta et olekaan elänyt hänelle, hänen kunniakseen, vaan itsellesi, omaa lihaasi tyydyttäen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä pahan omantunnon tuska kun ajattelet, miten ne, jotka kanssasi ovat eläneet täällä armon ajassa, ovat saaneet vähän rakennusta sinun kauttasi sinun huonon elämäsi tähden. Kun sinun mieliharmilla täytyy tunnustaa minun lapseni ja palvelijani ovat kyllä kuulleet minulta hyviä sanoja, mutta nähneet huonoja tekoja. Sen takia ei se hyvä, jonka kuulivat, mennyt heille sydämeen. Palvelijani ovat lähtiessään talostani saaneet sen vaikutuksen, että ne, jotka paljon puhuvat Jumalasta, ovat ulkokultaisia ja näin he ovat oppineet halveksimaan Jumalan sanaa. Jumala varjelkoon kaikkia uskovaisia ajassa!
Totta on, ettei kukaan voi välttää omantunnon nuhteita, eikä saatanan tulisia nuolia, ei kukaan ole täydellinen. Ei myös sokea maailma tee meille oikeutta, vaan panettelee myös nuhteettomintakin elämää, niin kuin se puhui kaikkea pahaa itse kunnian Herrasta.
Mutta me tiedämme kaikki, että on ero lihan heikkouden ja pahojen tapojen välillä, jotka kukistamattomina saavat ihmisessä hallita. Lihan heikkouden tähden taistelen katumuksen ja parannuksenteon kilvoituksessa. Pahat, hillitsemättömät tavat taas ovat sen elämän ytimenä. Juuri sellaisten kristittyjen kautta tulee evankeliumi pilkatuksi. Mutta jos itken ja avomielisesti nuhtelen vikojani, niin siten olen antanut Jumalalle kunnian, ja olen estänyt evankeliumin joutumasta pilkanalaiseksi.
Mutta muista mitä sanottiin uskon kiivailemisen ja hyvientöiden tekemisen välisestä yhteydestä. Jos harjoitat hyväntekeväisyyttä ja sen ohella alianomaa puhut Kristuksen seuraamisesta ja hyvistä töistä, on vaara tarjona, että hyvät työt ovat salaisena uskosi perustuksena, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Ei, kaikki puheesi olkoon Karitsasta, »Karitsasta, joka tapettu on ja on lunastanut meitä Jumalalle omalla verellänsä.» Rakkaudesta Kristukseen tulee tekojen lähteä. Silloin Kristus yksinänsä saa kunnian, niin ettei meidän, vaan hänen nimeänsä kunnioitetaan ja pyhänä pidetään.
Herra Jeesus Kristus, sinä olet lohdutukseni ja elämäni, ota minut armohelmaasi ja kanna täältä murheen laaksosta tykösi taivaaseen. Opeta minua Herra, etten itsestäni mitään voi, vaan että ainoastaan sinun armostasi pääsen eteenpäin pyhityksen tiellä. Osoita siis, Herra, että sinä, joka olet heikoissa väkevä, olet minuakin läsnä, niin ettei maailman ja perkeleen houkutukset ja oman lihani kiusaukset minua kadotukseen paina. Amen.
Todellista asiaa.
Amen.
ok.
retwtrwtr
rtytyrtry
RepeKoo
Tekopyhyys aikuisessa uskovaisessa kristityssä on ominaisuus jota on vaikea itse huomata. Lapset on varsinaisia tekopyhyysmittareita. Ja sieltä tuomio tulee usein hilpeänä nauruna, ei toruina.
werwer