Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Nina Leinonen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Suomessa vuonna 2015.
Suomen johtavat poliitikot vakuuttavat kilvan, että Venäjä varmuudella uhkailee ja ärisee, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, mutta aggressioksi ärinä tuskin äityy. Olisin vielä reilut kaksi vuotta sitten ollut taipuvainen myötäilemään tätä linjaa. En enää.
Kuten Suomen tuore Nato-selvitys esittää, on Venäjä epävakaa ja ennakoimaton naapuri. Tämän se osoitti käytännössä vallatessaan Krimin niemimaan Ukrainalta ja käydessään edelleen jatkuvaa sotaa Itä-Ukrainassa. Kuka olisi uskonut vielä alkuvuodesta 2014, että Venäjä valtaa Krimin? Ei kovin moni, vaikka se Ukrainan rajan tuntumaan keräsikin massiivisia sotajoukkoja.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton 5. artikla toisi Suomelle turvatakuun, eli Venäjä tuskin suuntaisi aggressiotaan Suomea kohtaan. Ilman Naton täysjäsenyyttä tuota takuuta Suomella ei ole, ja Venäjä on jo aloittanut painostuksen ja uhkailun. Kuin tilauksesta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toi julki Kremlin suhtautumisen edes keskusteluun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Lavrov ärähti päivää ennen Suomen Nato-selvityksen julkistamista. Lisäksi Kremlin edustajat tuovat yhä enenevissä määrin esille Venäjän ydinaseet ja etupiiriajattelun.
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle. Ja epäilen, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin aio menettää kasvojaan pienen naapurimaansa itsenäisen päätöksenteon vuoksi. Vaikuttaminen suomalaiseen päätöksentekoon on jo alkanut. Vain rohkeimmat päättäjät uskaltavat enää sanoa julkisesti Nato-kantansa. Suurin osa peesailee perässä, jättäen "ovea raolleen", kehottamalla odottamaan vakaampaa turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, väläyttelemällä kyseenalaista nato-optiota.
Suomi on jo nyt Nato-yhteensopiva, eli niin lähellä Natoa kuin se voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Tähän nähden on mahdollista, että Suomi voisi hakea Natoon nopeutetulla eli fast track -menettelyllä. Tuolloin 5. artiklan sitoumukset olisivat voimassa jo ennen täysjäsenyyttä. Uhkailu idästä voisi jatkua päätöksenteon ajan, mutta sotilaallista aggressiota Suomea kohtaan tuskin olisi odotettavissa.
NINA LEINONEN
[email protected]
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Suomessa vuonna 2015.
Suomen johtavat poliitikot vakuuttavat kilvan, että Venäjä varmuudella uhkailee ja ärisee, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, mutta aggressioksi ärinä tuskin äityy. Olisin vielä reilut kaksi vuotta sitten ollut taipuvainen myötäilemään tätä linjaa. En enää.
Kuten Suomen tuore Nato-selvitys esittää, on Venäjä epävakaa ja ennakoimaton naapuri. Tämän se osoitti käytännössä vallatessaan Krimin niemimaan Ukrainalta ja käydessään edelleen jatkuvaa sotaa Itä-Ukrainassa. Kuka olisi uskonut vielä alkuvuodesta 2014, että Venäjä valtaa Krimin? Ei kovin moni, vaikka se Ukrainan rajan tuntumaan keräsikin massiivisia sotajoukkoja.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton 5. artikla toisi Suomelle turvatakuun, eli Venäjä tuskin suuntaisi aggressiotaan Suomea kohtaan. Ilman Naton täysjäsenyyttä tuota takuuta Suomella ei ole, ja Venäjä on jo aloittanut painostuksen ja uhkailun. Kuin tilauksesta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toi julki Kremlin suhtautumisen edes keskusteluun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Lavrov ärähti päivää ennen Suomen Nato-selvityksen julkistamista. Lisäksi Kremlin edustajat tuovat yhä enenevissä määrin esille Venäjän ydinaseet ja etupiiriajattelun.
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle. Ja epäilen, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin aio menettää kasvojaan pienen naapurimaansa itsenäisen päätöksenteon vuoksi. Vaikuttaminen suomalaiseen päätöksentekoon on jo alkanut. Vain rohkeimmat päättäjät uskaltavat enää sanoa julkisesti Nato-kantansa. Suurin osa peesailee perässä, jättäen "ovea raolleen", kehottamalla odottamaan vakaampaa turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, väläyttelemällä kyseenalaista nato-optiota.
Suomi on jo nyt Nato-yhteensopiva, eli niin lähellä Natoa kuin se voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Tähän nähden on mahdollista, että Suomi voisi hakea Natoon nopeutetulla eli fast track -menettelyllä. Tuolloin 5. artiklan sitoumukset olisivat voimassa jo ennen täysjäsenyyttä. Uhkailu idästä voisi jatkua päätöksenteon ajan, mutta sotilaallista aggressiota Suomea kohtaan tuskin olisi odotettavissa.
NINA LEINONEN
[email protected]
Vastaukset 10
Vanhimmat
Erinomainen kirjoitus. Välittömästi Natoon.
Samalla kun itä uhkailua ei tule huomioida mitenkään pitää myös jättää huomiotta myös nämä kotoiset itä trollit ja putten haitarin nuolijoiden itkut tylysti.
Natoon
Venäjä painostaa Suomea ja on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä.
Siinä suhteessa ei ole mitään uutta. Kgb on aina pyrkinyt vaikuttamaan politikkoihimme suoraan. Muistamme hyvin mm Tiedonantaja lehden joka oli täysin Neuvosto Liiton rahoittama. Uutiset olivatkin sitten pelkää kommunistista itäpropagandaa. Tälläistä samanlaista rähmällään oloa haikailevat Suomessa vielä tänä päivänäkin monet poliitikot. Esimerkkinä voisi mainita Paavo Väyrysen.
r...än painostukseen ja kotoisten itä nuolijoiden valehteluihin ei pidä mennä. on äärimmäisen tärkeää että Suomi ja Ruotsi menee Natoon silloin r...ä ei mahda mitään muuta kun voi soittaa suutaan ja uhkailla ns "kauppasuhteilla" mutta ne korvataan tarvittaessa muualle. nämä ns kotimaiset putten nuolijat on pahimpia isänmään pettjiä kun ajaa idän asiaa.
Salainen sopimus eliminoisi painostuksen. Tällöin 5. artikla olisi voimassa ja julkinen mediapeli olisi pelkkää teatteria.
Ainoat hyvät mitä amerikasta löytyy on aselainsäädäntö ja tasavero.
Miten toi toimittaja jättää kertomatta venäjän vastatoimista, kirjoitus uppoaa korkeintaan medialukutaidottomiin.
r...än nuolijat kuriin ja Natoon. r..än ns "vastatoimet" jää kovaan itkuun ja uhkailuun.
Poliittista sirkusta. Todellisuudessa Venäjä vähät välittää Suomen natojäsenyydestä. Ei se nato semmosta uhkaa luo joka olisi vaaraksi venäjälle. Poliittinen vaikutusvalta lähinnä kyseessä.
Joku "unohtaa" näköjään, ett meiän uhka voi tulla myös etelästä. Olihan taannoin sukset aikas pahastikki ristis, ko meiän eliitin "neuvoista" synty...
Ketäs olis milläskin puolell suojelemas, HÄH, NATOs?
Täällä kirjoitellaan, että venäläiset painostavat suomalaisia.
Ystävät eivät painosta tai uhkaa toisiaan, joten mahtaako venäläiset suomalaisia painostaa?