Kopsaan suoraan IS
"Työväki on marssinut Suomessa vappuisin jo yli 120 vuotta. Alkuun tapahtuma oli myös suuri raittiusmarssi.
Nykyaika ei ole kohdellut Suomenkaan vasemmistoa hyvin. Silti se marssii taas vappuna. Helsingissä marssin suunta yli Pitkänsillan vaihtuu pitkästä aikaa.
Monelle voi olla yllätys, että vappu tuli työväen juhlaksi Yhdysvalloissa sattuneen tapahtuman, Chicagon Haymarketin verilöylyn vuoksi. Vuonna 1889 Pariisissa kokoontunut toinen internationaali päätti, että vappuna osoitettaisiin mieltä kautta maailman.
-
Suomessa kehotuksessa ottivat vaarin Helsingin kirjatyöntekijät vuonna 1890. He olivat puhuneet iltapäivän vapaaksi vaatiakseen kahdeksantuntista työpäivää.
Osoitettiin mieltä yläluokan ja opiskelijoiden juopotteluperinnettä vastaan. Sen jälkeen rappeutunut yläluokka on opettanut koko Suomen kansalle juhlimisen tavat. Varsinaista isoa vappumarssia saatiin odottaa vielä kahdeksan vuotta.
– Vappuna 1898 järjestivät työväenliike ja raittiusliike yhdessä ison mielenosoituksen. Se oli suuri raittiusmarssi, kertoo SAK:n erikoistutkija.
– Osoitettiin mieltä yläluokan ja opiskelijoiden juopotteluperinnettä vastaan. Voi sanoa, että tässä kisassa vanha työväenliike sai vain tilapäisen voiton kieltolain muodossa. Sen jälkeen rappeutunut yläluokka on opettanut koko Suomen kansalle juhlimisen tavat, SAK erikoistutkija Bergholm nauraa.
-
SUOMESSA monet epäilivät pitkään vappuna marssimisen järkevyyttä. Syy ei ollut poliittinen vaan ilmastollinen.
– Ei ollut tietoa ilmastonmuutoksesta. Rakeita satoi, eikä ollut asfaltoituja teitä. Lumisateessa ravassa tepsuttelu ei ollut miellyttävä vaihtoehto.
Vuonna 1906 vappuna marssiminen alkoi vakiintua. Sitä ennen sosialismi syrjäytti vanhan wrightiläisen työväenliikkeen.
– Pohdittiin pitäisikö marsseilla olla sinivalkoiset vai punaiset airuenauhat. Sosialistien voiton myötä nauhoista tuli punaisia.
Vuonna 1918 ei marssittu. Innokkain osa työväenliikettä oli joukkohaudoissa, vankileireillä tai maanpaossa. Mutta jo vuonna 1919 marssijat taas tulivat kaduille.
– Sinä vuonna sosiaalidemokraatit ja kommunistit marssivat yhdessä. Jo vuonna 1920 oli eri marssit.
Kaikkialla hajaannusta ei ollut. Viipurissa työväenliikkeet riitelevät siivet marssivat pitkään yhdessä. Kommunistit oli virallisesti kielletty, mutta 1920-luvulla he toimivat peitepuolueiden kautta. Vuonna 1930 Lapuan liikkeen painostuksesta syntyneet kommunistilait tekivät niistä lopun.
– Kommunistit alkoivat silloin marssia demarien kanssa ja suojissa. Paine oli kova. Ei saanut käyttää punaisia lippuja tai banderolleja. Poliisit valvoivat paitoja, SAK:n Bergholm kertoo.
SOTA muutti tilanteen. Talvisota toi tammikuun kihlauksen, jossa työnantajat hyväksyivät SAK:n neuvotteluosapuoleksi. Sosiaalidemokraatit ja monet kommunistitkin taistelivat Suomen armeijassa. Monet ”valkoisen Suomen” edustajat muuttivat ajatuksiaan työväenluokan epäisänmaallisuudesta.
– Työväki sai oikeuden Suomen lippuun verilahjalla ja siitä tuli työväenjärjestöille rakas.
Vapusta tuli yleinen vapaapäivä vuonna 1944, jatkosodan vielä ollessa käynnissä.
– Olen tulkinnut, että se liittyi nousevan rauhanopposition toimintaan, SAK:n Bergholm sanoo.
Rauhanoppositio halusi Suomen tekevän erillisrauhan Saksan kanssa. Siinä oli mukana vasemmistolaisia, mutta myös esimerkiksi maalaisliiton Urho Kekkonen.
-
– Sotaveteraanit hankkivat tämän vapaapäivän työväelle.
SODAN jälkeen Sdp:n ja nyt laillisten kommunistien ja Skdl:n yhteiset marssit jatkuivat vuoteen 1947. Helsingissä demarien marssit kulkivat sen jälkeen Mäntymäelle ja Skdl:n marssit Hakaniemestä Senaatintorille.
– 1980-luvun alussa kirkkovaltuustossa keskusteltiin oliko sopivaa, että kommunistit päästettiin Suurkirkon portaille.
1980-luvulla myös porvaripuolueet alkoivat pitää vappujuhlia vaikka eivät marssineetkaan. Väki työväen marsseilla väheni.
1990-luvun alussa neuvostokommunismi romahti. Yksi seuraus oli, että vasemmiston laidat alkoivat taas marssia yhdessä.
– Demarit eivät enää pelänneet kommunistien ylivaltaa. Vasemmistoliiton kannatus on ollut demareita selvästi pienempää, joten demareilla on ollut kanttia ottaa heidät mukaan.
VIIMEISEN parinkymmenen vuoden aikana on nähty myös anarkistien marsseja.
– On kansanvaltaiselle työväenliikkeelle riski, jos tulee sabotaasiin ja väkivaltaan lietsovaa porukkaa. Ei se varsinainen ongelma ole ollut. Itsenäisyyspäivä on enemmän heidän näytön paikkansa, sanoo SAK Erikoistutkija Bergholm."
Kansansa murhaajia palvottiin?
http://is.mediadelivery.io/img/626/da5e56a8a79a490597f044c35f9d94b3.jpg
Mikä kumma kiehtoi vasemmistoa kansojensa tappajissa ?
Onko paikalla joka osaa selittää Stalinin hirmuteot. Hitlerkin häviää niille.
Yleensä äärivasemmistolaiset puolustelee Stalinia.
Sepä siitä. Iltasanomien, Varjuksen sinänsä hyvästä jutusta.
Ennen vappu on merkkipäivä maalla, peruna laitettiin itämään, ja navettojen karsina aluset tyhjennettin. Navetoissa oli vasikoilla aituuksensa, johon kertyi talven aikaan koroketta
"Työväki on marssinut Suomessa vappuisin jo yli 120 vuotta. Alkuun tapahtuma oli myös suuri raittiusmarssi.
Nykyaika ei ole kohdellut Suomenkaan vasemmistoa hyvin. Silti se marssii taas vappuna. Helsingissä marssin suunta yli Pitkänsillan vaihtuu pitkästä aikaa.
Monelle voi olla yllätys, että vappu tuli työväen juhlaksi Yhdysvalloissa sattuneen tapahtuman, Chicagon Haymarketin verilöylyn vuoksi. Vuonna 1889 Pariisissa kokoontunut toinen internationaali päätti, että vappuna osoitettaisiin mieltä kautta maailman.
-
Suomessa kehotuksessa ottivat vaarin Helsingin kirjatyöntekijät vuonna 1890. He olivat puhuneet iltapäivän vapaaksi vaatiakseen kahdeksantuntista työpäivää.
Osoitettiin mieltä yläluokan ja opiskelijoiden juopotteluperinnettä vastaan. Sen jälkeen rappeutunut yläluokka on opettanut koko Suomen kansalle juhlimisen tavat. Varsinaista isoa vappumarssia saatiin odottaa vielä kahdeksan vuotta.
– Vappuna 1898 järjestivät työväenliike ja raittiusliike yhdessä ison mielenosoituksen. Se oli suuri raittiusmarssi, kertoo SAK:n erikoistutkija.
– Osoitettiin mieltä yläluokan ja opiskelijoiden juopotteluperinnettä vastaan. Voi sanoa, että tässä kisassa vanha työväenliike sai vain tilapäisen voiton kieltolain muodossa. Sen jälkeen rappeutunut yläluokka on opettanut koko Suomen kansalle juhlimisen tavat, SAK erikoistutkija Bergholm nauraa.
-
SUOMESSA monet epäilivät pitkään vappuna marssimisen järkevyyttä. Syy ei ollut poliittinen vaan ilmastollinen.
– Ei ollut tietoa ilmastonmuutoksesta. Rakeita satoi, eikä ollut asfaltoituja teitä. Lumisateessa ravassa tepsuttelu ei ollut miellyttävä vaihtoehto.
Vuonna 1906 vappuna marssiminen alkoi vakiintua. Sitä ennen sosialismi syrjäytti vanhan wrightiläisen työväenliikkeen.
– Pohdittiin pitäisikö marsseilla olla sinivalkoiset vai punaiset airuenauhat. Sosialistien voiton myötä nauhoista tuli punaisia.
Vuonna 1918 ei marssittu. Innokkain osa työväenliikettä oli joukkohaudoissa, vankileireillä tai maanpaossa. Mutta jo vuonna 1919 marssijat taas tulivat kaduille.
– Sinä vuonna sosiaalidemokraatit ja kommunistit marssivat yhdessä. Jo vuonna 1920 oli eri marssit.
Kaikkialla hajaannusta ei ollut. Viipurissa työväenliikkeet riitelevät siivet marssivat pitkään yhdessä. Kommunistit oli virallisesti kielletty, mutta 1920-luvulla he toimivat peitepuolueiden kautta. Vuonna 1930 Lapuan liikkeen painostuksesta syntyneet kommunistilait tekivät niistä lopun.
– Kommunistit alkoivat silloin marssia demarien kanssa ja suojissa. Paine oli kova. Ei saanut käyttää punaisia lippuja tai banderolleja. Poliisit valvoivat paitoja, SAK:n Bergholm kertoo.
SOTA muutti tilanteen. Talvisota toi tammikuun kihlauksen, jossa työnantajat hyväksyivät SAK:n neuvotteluosapuoleksi. Sosiaalidemokraatit ja monet kommunistitkin taistelivat Suomen armeijassa. Monet ”valkoisen Suomen” edustajat muuttivat ajatuksiaan työväenluokan epäisänmaallisuudesta.
– Työväki sai oikeuden Suomen lippuun verilahjalla ja siitä tuli työväenjärjestöille rakas.
Vapusta tuli yleinen vapaapäivä vuonna 1944, jatkosodan vielä ollessa käynnissä.
– Olen tulkinnut, että se liittyi nousevan rauhanopposition toimintaan, SAK:n Bergholm sanoo.
Rauhanoppositio halusi Suomen tekevän erillisrauhan Saksan kanssa. Siinä oli mukana vasemmistolaisia, mutta myös esimerkiksi maalaisliiton Urho Kekkonen.
-
– Sotaveteraanit hankkivat tämän vapaapäivän työväelle.
SODAN jälkeen Sdp:n ja nyt laillisten kommunistien ja Skdl:n yhteiset marssit jatkuivat vuoteen 1947. Helsingissä demarien marssit kulkivat sen jälkeen Mäntymäelle ja Skdl:n marssit Hakaniemestä Senaatintorille.
– 1980-luvun alussa kirkkovaltuustossa keskusteltiin oliko sopivaa, että kommunistit päästettiin Suurkirkon portaille.
1980-luvulla myös porvaripuolueet alkoivat pitää vappujuhlia vaikka eivät marssineetkaan. Väki työväen marsseilla väheni.
1990-luvun alussa neuvostokommunismi romahti. Yksi seuraus oli, että vasemmiston laidat alkoivat taas marssia yhdessä.
– Demarit eivät enää pelänneet kommunistien ylivaltaa. Vasemmistoliiton kannatus on ollut demareita selvästi pienempää, joten demareilla on ollut kanttia ottaa heidät mukaan.
VIIMEISEN parinkymmenen vuoden aikana on nähty myös anarkistien marsseja.
– On kansanvaltaiselle työväenliikkeelle riski, jos tulee sabotaasiin ja väkivaltaan lietsovaa porukkaa. Ei se varsinainen ongelma ole ollut. Itsenäisyyspäivä on enemmän heidän näytön paikkansa, sanoo SAK Erikoistutkija Bergholm."
Kansansa murhaajia palvottiin?
http://is.mediadelivery.io/img/626/da5e56a8a79a490597f044c35f9d94b3.jpg
Mikä kumma kiehtoi vasemmistoa kansojensa tappajissa ?
Onko paikalla joka osaa selittää Stalinin hirmuteot. Hitlerkin häviää niille.
Yleensä äärivasemmistolaiset puolustelee Stalinia.
Sepä siitä. Iltasanomien, Varjuksen sinänsä hyvästä jutusta.
Ennen vappu on merkkipäivä maalla, peruna laitettiin itämään, ja navettojen karsina aluset tyhjennettin. Navetoissa oli vasikoilla aituuksensa, johon kertyi talven aikaan koroketta
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä on tuon kuvassa olevan puupalikan merkitys?
Minäkin.sahailen "
Puupalikka PV (Puolustusvoimat) torni.
Tornia käytetään laajasti eri yhteyksissä. mm kun muistoesineitä annettiin, niissä käytettiin tornia. Ja edelleenkin varmaan noin.
Puusepät olivat taitavia telkemään erilaisia muistoesineitä.
Itselläkin sellaisia. mm kotelo, jossa laskin, kynä..20 cm x 15 cm noin. Komea puukotelo.
Tämä puupalikka on "raakile". Jäi vain käteen, kun aikanaan PV puusepät oli niitä tekemässä, ja satuin paikalle, pisti puuseppä sen käteeni.
Kysyen kelpaako...tai jotain sinne päin. Sehän sopii tuohon symboolikuvaan hyvin kohdallani.
PV tapa aina ollut, antaa muistoesineitä, kuin mitaleitakin henkilökunnalle. Esikunnan komentotoimisto katselee, että kellähän mitali nyt tulisi, onko vuosi riittävästi, siitä tekee päällikölleen esityksen, siitä etenee. Näin elismitaleista, sitten muita mitaleita, jotka perustuu
ns "hyvänmiehen" -tai naisen olemukseen.
"sotilaallisista ansioistanne " jne. Myös kaverit kavereille järjestää näitä, ei siitä mihinkään päästä, etteikö näin olisi. Jolla vähän hankausta esim .päällikkönsä kanssa, jää nämä saamatta. Sellaisia me ihmiset olemme.
Sepä siitä.
Tapoihini ei kuulu kirjoitusvirheitä tarkistella. Jos on, täällähän sitäkin koulukuntaa, hoitavat sen.
Kiitos "palikkatiedosta" ja muusta infosta.
Kieli- ja kirjoitusasu on kuin kirjoittajan käyntikortti, tuo outo tapasi kertoo sivistyksesi tason.
Oikolukeminen kuuluu esikunnan aliupseereille. Upseereilla on tärkeämpää tekemistä.
kapilla jäänyt äälle pilkn viilaaminen ja kopiointi, muutahan hän ei osaa.
Eihän punikki voi PV:n tornitunnusta tuntea. Sirppi ja vasara on tutumpi kuva.