"Maa on selvityksen mukaan hyvin yhteensopiva sotilasliiton kanssa.
– Olimme otettuja, kuinka vakavasti Suomi ottaa puolustuksen ja turvallisuuden, Heisbourg sanoi selvityksen luovutustilaisuudessa."
-NATO selvityksen jäsen.
Hän on yksi neljästä asiantuntijasta, jotka luovuttivat selvityksensä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
---
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.
Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan.
--------
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta
1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon.
--------
1944–1945: Lapin sota: Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena on, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyvät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seuraavat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaatii aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan.
-------
Sotakorvaukset, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle. Joulukuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) arvosta. Sotakorvaussopimuksen allekirjoittivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja pääministeri J. K. Paasikivi. Maksuaika pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
------
Isänmaallisuus eli patriotismi (kreikan sanasta patris) on rakkautta tai omistautumista omaa maata, eli isänmaata kohtaan.
Suomalaisessa keskustelussa erikoisena piirteenä on, että isänmaallisuus ja äärioikeistolaisuus sekoittuvat monen mielessä yhdeksi jotensakin hyväksyttäväksi kannaksi.
Taustalla on Suomen itsenäistymisen ja erityisesti sisällissodan 1918 jälkeinen historia.
– Tällainen samaistaminen on yleistä.
– Sisällissodan jälkeen luotu käsitys, että vasemmisto ei voi olla isänmaallista, jäi elämään. Meille vakiintui se oikeistolaisten voittajien käsitys, että häviäjät olivat yhtyneet venäläisiin, vieraaseen kansaan.
Tässä ilmapiirissä sisällissodan jälkeiset oikeistoradikaalit liikkeetkin saivat osakseen isänmaallisuuteen liittyvää hyväksyntää. Sama ajatusmalli elää edelleen esimerkiksi verkkokeskusteluissa.
Myös oikeistoa syytetty epäisänmaalliseksi
Oikeistolainen käsitys isänmaallisuudesta on vallalla, vaikka itse käsitteestä ja sen symboleista on käyty kamppailua eri puolilla poliittisia jakolinjoja. Esimerkiksi vasemmalta on katsottu oikeiston toiminta hyvinkin epäisänmaalliseks.
Keskitie on jäänyt keskustelussa pimentoon.
------
Mikäli Suomeen hyökättäisiin, voisin kuvitella, että koko Eurooppa olisi sekaisin. Todennäköisesti myös Baltian maat olisivat sodassa ja siten myös Euroopan Nato-maat olisivat sodassa Venäjää vastaan. Itä-Euroopan pakolaiset kuormittaisivat Keski-Euroopan maita. Ruotsikin vähintään varustautuisi sotaan, eikä siinä sekasorrossa välttämättä olisi halukas ottamaan vastaan mitään miljoonaa sotaa pakenevaa aikuista Suomesta hoidettavakseen. Ehkä lapsia voisi päästä Ruotsiin kuten viimeksikin.
Riippuisi tietysti olosuhteista, mutta hyvin voin kuvitella, etteivät kaikki Putinin juustoon tottuneet suomalaiset viihtyisi tulevassa suurruhtinaskunnassa, ja saattaisi maasta lähtijöitä olla muitakin.
--------
Todellisuudessa
Kyllä Suomeen syntyessä saa aika hyvät kortit jaossa.
Niin hyvät olleet, että kohta vietetään maan 100 v juhlia.
Vaikka alku oli hankalaa sisällissodan takia, mikä sai heidät
hyökkäämään asein omaa kansaa vastaan ? Se kapina onneksemme
pian kukistettiin. Jos ei olisi kukistettu, oltaisiin Venäjän länsiosia, näillä kohdin. Kuka nyt sitä haluaisi, aika harva kommunisti. Miksi he
sitten sitä haluaisi ? Osaavatko itsekkään antaa vastausta.
– Olimme otettuja, kuinka vakavasti Suomi ottaa puolustuksen ja turvallisuuden, Heisbourg sanoi selvityksen luovutustilaisuudessa."
-NATO selvityksen jäsen.
Hän on yksi neljästä asiantuntijasta, jotka luovuttivat selvityksensä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
---
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.
Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan.
--------
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta
1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon.
--------
1944–1945: Lapin sota: Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena on, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyvät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seuraavat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaatii aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan.
-------
Sotakorvaukset, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle. Joulukuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) arvosta. Sotakorvaussopimuksen allekirjoittivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja pääministeri J. K. Paasikivi. Maksuaika pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
------
Isänmaallisuus eli patriotismi (kreikan sanasta patris) on rakkautta tai omistautumista omaa maata, eli isänmaata kohtaan.
Suomalaisessa keskustelussa erikoisena piirteenä on, että isänmaallisuus ja äärioikeistolaisuus sekoittuvat monen mielessä yhdeksi jotensakin hyväksyttäväksi kannaksi.
Taustalla on Suomen itsenäistymisen ja erityisesti sisällissodan 1918 jälkeinen historia.
– Tällainen samaistaminen on yleistä.
– Sisällissodan jälkeen luotu käsitys, että vasemmisto ei voi olla isänmaallista, jäi elämään. Meille vakiintui se oikeistolaisten voittajien käsitys, että häviäjät olivat yhtyneet venäläisiin, vieraaseen kansaan.
Tässä ilmapiirissä sisällissodan jälkeiset oikeistoradikaalit liikkeetkin saivat osakseen isänmaallisuuteen liittyvää hyväksyntää. Sama ajatusmalli elää edelleen esimerkiksi verkkokeskusteluissa.
Myös oikeistoa syytetty epäisänmaalliseksi
Oikeistolainen käsitys isänmaallisuudesta on vallalla, vaikka itse käsitteestä ja sen symboleista on käyty kamppailua eri puolilla poliittisia jakolinjoja. Esimerkiksi vasemmalta on katsottu oikeiston toiminta hyvinkin epäisänmaalliseks.
Keskitie on jäänyt keskustelussa pimentoon.
------
Mikäli Suomeen hyökättäisiin, voisin kuvitella, että koko Eurooppa olisi sekaisin. Todennäköisesti myös Baltian maat olisivat sodassa ja siten myös Euroopan Nato-maat olisivat sodassa Venäjää vastaan. Itä-Euroopan pakolaiset kuormittaisivat Keski-Euroopan maita. Ruotsikin vähintään varustautuisi sotaan, eikä siinä sekasorrossa välttämättä olisi halukas ottamaan vastaan mitään miljoonaa sotaa pakenevaa aikuista Suomesta hoidettavakseen. Ehkä lapsia voisi päästä Ruotsiin kuten viimeksikin.
Riippuisi tietysti olosuhteista, mutta hyvin voin kuvitella, etteivät kaikki Putinin juustoon tottuneet suomalaiset viihtyisi tulevassa suurruhtinaskunnassa, ja saattaisi maasta lähtijöitä olla muitakin.
--------
Todellisuudessa
Kyllä Suomeen syntyessä saa aika hyvät kortit jaossa.
Niin hyvät olleet, että kohta vietetään maan 100 v juhlia.
Vaikka alku oli hankalaa sisällissodan takia, mikä sai heidät
hyökkäämään asein omaa kansaa vastaan ? Se kapina onneksemme
pian kukistettiin. Jos ei olisi kukistettu, oltaisiin Venäjän länsiosia, näillä kohdin. Kuka nyt sitä haluaisi, aika harva kommunisti. Miksi he
sitten sitä haluaisi ? Osaavatko itsekkään antaa vastausta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi kouluttautua sivariksi.Jos maa joutuisi sotaan,sivarin olo ei olisi helppoa.Ainoa mahdollisuus totella käskyttäjää.Työpalvelusta.
Sivari tulisi työkomennus paikkaansa,olisi ensimmäisenä puhditaa vaikkapa 6 -pyttyinen suurusmoottorin jäte.Ulkohuussin paska puikkona nousee pakasella,jota pitää alentaa.Se ihan normaalia.Jos tukikohta siinä pidempään, sivari ajaa hevosella paskan edemmäs.
Kiva fantasia.
Se on pankkomajurin fantasia.
Asevelvollisuus vapaaehtoiseksi kaikille!!!
Miesten pakollinen asevelvollisuus tulee korvata vapaaehtoisella, kaikille avoimella turvallisuuskoulutuksella.
Kannanotto on ensimmäisiä välituloksia puolueen viime talvena aloittaneen miespoliittisen työryhmän ohjelmatyöstä ja se julkistettiin maanantaina Helsingissä.
Tarkoitus on puuttua asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmiin.
– Vain miehille pakollinen asevelvollisuus on näkyvin miehiä koskeva tasa-arvo-ongelma, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila arvioi.
– Asevelvollisuusjärjestelmä ei myöskään vastaa tämän päivän laajoihin turvallisuusuhkiin.
”Vapaaehtoiset riittävät turvaamaan maan”
Pakollisen asevelvollisuuden tilalle työryhmä esittää molemmille sukupuolille tarkoitettua, vapaaehtoista turvallisuuskoulutusta. Uotila arvioi, että noin 4 000-5 000 koulutetun joukolla selvittäisiin jopa nykyistä laajemman turvallisuuskäsityksen vaatimista tehtävistä paremmin kuin armeijalla, jossa vuosittain suorittaa asevelvollisuutensa noin 28 000 miestä.
Kaikille tarjotaan mahdollisuutta osallistua monipuoliseen koulutusvalikoimaan, josta voisi valita aseellisen vaikkapa maanpuolustuksen, ympäristöturvallisuuskoulutuksen tai viestintäturvallisuuskoulutuksen mielenkiintonsa tai osaamisensa perusteella, Uotila selventää.
Työryhmä esittää lisäksi houkuttelevuuden parantamiseksi päivärahojen korottamista ja ammattiin johtavaa ja ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta palveluksen aikana.
Uotilan mukaan mallilla pystytään turvaamaan riittävät resurssit laajan turvallisuuskäsitteen vaatimiin tehtäviin sekä rauhan että kriisin aikana.
40 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden
– Asevelvollisuusarmeija on eurooppalaisessa ympäristössä poikkeus, Uotila muistuttaa ja luettelee: se on voimassa Suomen lisäksi vain Kreikassa, Kyproksella ja Turkissa.
– Tämän päivän teknistyvän ja kallistuvan aseellisen maanpuolustuksen oloissa tehokkaampaa olisi pienempi, mutta samalla motivoituneempi, paremmin koulutettu ja varustettu armeija.
Työryhmä toteaa myös, että nyt todellisuudessa asevelvollisuuden suorittaa vain 40 prosenttia ikäluokasta: naisista jokunen ja miehistäkin vain 80 prosenttia.
Voidaanko siis puhua yleisestä asevelvollisuudesta? hän kysyy.
Työryhmä ei usko yleisen asevelvollisuuden perusteena käytettyä väitettä siitä, että se vahvistaa maanpuolustustahtoa. Ryhmä toteaa, että laajan turvallisuuskäsityksen mukaisten uusien ympäristö-, elintarvike-, tietoturvallisuus- ja terveysuhkien sekä köyhyyden, pakolaisuuden, terrorismin ja muiden turvallisuusuhkien torjuminen vaatii uutta ajattelua.
Asevelvollisuus aiheuttaa isot kustannukset
Työryhmän mukaan asevelvollisuusarmeija aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän todellisia kustannuksia kuin sen osuus valtion budjetista on.
Niitä syntyy, kun miesopiskelijat valmistuvat työelämään vanhempina kuin eurooppalaiset toverinsa tai roikkuvat odottamassa asevelvollisuuden, työn tai opiskelun alkamista.
– Asevelvollisten poissaolo työelämästä maksaa vuodessa jopa miljardi euroa menetettyinä työtunteina.
Uotila pitääkin asevelvollisuusjärjestelmän ylläpitoa ristiriitaisena työllisyysasteen nostamispyrkimysten kanssa.
– Eläkeikiä halutaan nostaa, mutta samaan aikaan hidastetaan koko ikäluokan miesten siirtymistä opiskeluun ja työelämään, Uotila ihmettelee.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2035027/asevelvollisuus-vapaaehtoiseksi-kaikille
Realistisempi fantasia
https://www.youtube.com/watch?v=4R7pZOAWQrk
Minä ainakin toimin kuten ruotsinkieliset maajussit viime sodassa, siirryn ulkomaille, mitä vittua taistelemaan maajullienomaisuuden puolesta. Tapelkoot itse, nehän haluaa uusia sisällisodankin niin kait ne osaa sotia isän omistaman maan puolesta.
Eli, Venäjälle, ulkomaille. Ihannemaahan. Tarja ja Pena samaan rekeen.
Varastetut rahat mukana.
"tulkaa hakemaan leipää".
Arvasin sinusta.
Huoliiko edes Venäjä punikkeja, tuskin.
Ei Putin huoli sitä ryysyläis tasoa.
Ei kait ne nuoret rantaruotsalaiset isännätkään olleet punikkeja..... Aitoja lahtarikälkeläisiä jotka suurina sankareina olivat tappamassa viattomia lapsia 1918. Mutta kun tuli tosipaikassa kyse nämä paskahousut pakenivat Ruotsiin. Joten sinne Ruotsiin minäkin, kukas se nyt läpi rintaman vihollisen puolelle, ellei ole kepulainen Sven Duuva, joita ei ole järjellä siunattu.