Rakastatko lähimmäistä?

Jeesus on juuri se hyvyys meissä.

Tärkeään asiaan kiinnitit huomiota, kiitos.

Oma aika on kullan kallis, ei siinä kerkiä kun kirkossa käymään sunnuntaina. No mitä nyt näitä Missioita missä milloinkin. Linja-autolla jne. aikaa kuluu. Lasten harrastukset, omat illanvietot, keilailu ja laskettelu. Hyvänen aika, yrittää siinä sitten muuta tekemään. Ei onnistu. Eihän se lähimmäisapu kuulu tähänaikaan. Mokokamin lakihenkinen ajatus. Syödään ja juodaan ja katsotaan komeita autoja, kaunista kotia. Täällä ajassahan sitä pitää nauttia.
Jos Jeesus tulisi nyt, kyllä se ymmärtää kaiken kiireen. Anteeksi antaisi, eihän se syntinen ihmisen tarvitse näistä parannusta tehdä.
Kyllä se naapurin vanha Kalle, mitäpä se minun apua tarvii. Onhan ne sille laittanut sydämentahdistimen. Kyllä se jaksaa lunta pukata pihallaan. Niin ja tässä 3 vuotta sitten tekivät ohitusleikkauksen. Ei siellä tällaista uskovaa tarvita. Kiroileekin itekseen, mitäpä minä sinne menemään. Niin ja tuo vanha Liisakin, toisessa talossa, mitä nyt kohta 90. Joutasi vanhainkotiin, kun ne lapsetkin asuu kaukana. Kyllä se minua rasittasi jos iltauutisten aikaan pitäsi myös sen pihaa pukata. Ei, En minä.

Ei se Jeesus tästä puhunut, meidän ajastamme. Niille Juutalaisillehan se. Kun puhun kielillä oikein, ja ylistelen viikonloppuna, oikein ryntäytän vanhaa aatua, kyllä se riittää, että naapuripenkissä näkevät millainen krititty minä olen. Tai niin, lapsikasteen armossahan sitä mentiinkin. Piipahdanpahan niille oikein jaettujen sakramenttien ääreen. Kyllä se tänään. Ok.