Ankdam toisessa ketjussa kyseenalaisti, mitä hyötyä olisi siitä, että kansalaiset voisivat rekisteröityä kaksikielisiksi. Hänelle on vastattu jo aiemmin, mutta hän valitsee aina "unohtaa" vastaukset.
Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.
Kolumnissa maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992
Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.
Vihreiden Husein Muhammed on kommentoinut myös pakkoruotsia että pakkovirkaruotsia:
"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."
Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.
Kolumnissa maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992
Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.
Vihreiden Husein Muhammed on kommentoinut myös pakkoruotsia että pakkovirkaruotsia:
"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."
Vastaukset 34
Vanhimmat
Taxellin paradoksin mukaan rusujen kaksikielistyminen on pahin uhka ruotsin kielelle maassa. Eiköhän se kerro kaiken?
RKP ja svekorusut eivät salli rekisteröitymistä kaksikieliseksi, koska se paljastaisi totuuden ruotsinkielisyyden ohuudesta Suomessa.
Huomatkaa, että TUOSSAKIN kieliasiassa sananvalta on pienellä vähemmistöllä!!!
Pakkoruotsia kannattaa suomenkielisten nuorten opiskella huolella.
Suomessa on kiintiöihin perustuvajärjestelmä, jolla jatko-opintoihin pääsee. Suomenkielisillä paikkakunnilla kannattaisi lukiolaisten opiiskella vapaa-ajallaan ruotsia. Katsokaa SVT:tä. Lukekaa ruotsalaisia lehtiä netistä. Hakeutukaa Ruotsiin kesätöihin.
Ruotsinkieliset pääsykokeet ovat niin paljon helpompia, että maksaa vaivan. Opiskelua myös tuetaan erilaisilla stipendeillä.
Matemaattinen mahdottomuus saada suomenkielinen ikäluokka mahtumaan ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ja Dragsvikiin.
Matemaattinen mahdottomuus, että enemmistölle suomenkielisistä voisi ruotsista olla hyötyä helpomman sisäänpääsyn, stipendien ja helpomman suorituksen takaajana.
Miksei pidetä tärkeänä sitä, että pieni, uniikki suomenkielinen yhteisö saisi kouluttaa lapsensa omalla kielellään ja opiskella niitä kieliä, jotka nuoret itse kokevat mielekkäiksi?
Millään etuilulla tai edes rahalla ei suomalaisia saa ruotsalaistumaan!
Luulisi tuhannen vuoden kokemuksen kertovan selvää kieltä?
Päinvastoin. Inho ruotsin kieltä kohtaan vain kasvaa ja se on katoamassa maasta.
Eikä tosiaan tule ikävä....
Nyt kun tällä palstalla moni puhuu kauniisti maahanmuuttajista, olisi aika herätä myös siihen, että maahanmuuttajilla on omat kielelliset oikeutensa, joita pakkoruotsi lyö korvalle. Maahanmuuttajat tarvitsevat oman kotikielen vahvistusta, maan pääkielen sujuvan taidon sekä vahvan englannin - ja useimmille näissä on enemmän kuin tarpeeksi työtä. Se, että heillä on vielä pakkoruotsi, on häpeällistä - mutta pakkoruotsiverkosto tietää, että vapautuksen sekä auttaisivat maahanmuuttajia eteenpäin että rapistuttaisivat koko pakkoruotsijärjestelmän - siispä, ei vapautuksia.
Kaksikieliseksi rekisteröityminen olisi tärkeä uudistus, joka tervehdyttäisi kielipolitiikkaamme ja kertoisi todellisesta kielitilanteesta.
"Kaksikieliseksi rekisteröityminen olisi tärkeä uudistus, joka tervehdyttäisi kielipolitiikkaamme ja kertoisi todellisesta kielitilanteesta."
Miten se tieto hyödyttäisi viranomaista?
Det måste skicka all officiell post på båda språken,varje år gå ut med förfrågningar om i vilken skola man tänker placera barnen, samma med dagisplatser,även omden vuxna föräldern är tvåspråkig så betyder det ju inte att barnen är det.
Exakt!
Men neffens problem är att kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa. Neffen vimsar omkring i sin lilla hatfyllda fantasivärld som är vadderad med tvångstankar.
Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.
Kolumnissa maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed kirjoitti: "Yritin penkoa lisää tilastoja. Mikä on kaksikielisten määrä, kun kuitenkin erikielisten, eri kansalaisuuksien ja jopa erimaalaisten kanssa parisuhteessa elävien määrä tiedetään tarkkaan? Penkomiseni oli turha. Suomessa rekisteröidään ja tilastoidaan henkilön äidinkieli, vaikka hän ei vielä syntyessään osaa mitään kieltä. Kahta tai useampaa äidinkieltä ei voi rekisteröidä, vaikka todistaisi hallitsevansa ne. ---
En siis ole huolestunut lasten kielen oppimisesta, vaan vinoutuneesta järjestelmästä, jossa tunnustetaan vain yksi äidinkieli. Muiden kielten puhujien määrä on tarkka, mutta käytännössä karkean virheellinen. Kaksikielinen rekisteröi äidinkielekseen suomen eikä pagibeten tai ketsuan, vaikka puhuisi myös tätä äidinkielenään. Ei ole vaikea ennustaa, että kaksikielisistä tulee pian suurin vähemmistömme, ohi ruotsinkielisten. Tunnustetaanko heidät?"
No mutta Ankdam, taas mustamaalaamista, vaikka asia on tärkeä ja Husein Muhammedin aloite asiallinen ja perusteltu. Onko hänkin sinulle vain "neffe i sin lilla hatfyllda fantasivärld"? Kenenkähän maailma tässä on pieni ja vihantäyteinen? Katsoisitko peiliin!
Dom har som baktanke att den som registrerar sig som tvåspråkig på samma gång sedan räknas som finskspråkig,bekvämt sätt att visa att svenskspråkig service kan slopas helt och hållet.
Kenelle asia on tärkeä? Meillä Suomessa kerätään äidinkielitieto viranomaisen toimesta siksi että se kertoo viranomaiselle henkilön asioimiskielen. Suomessa viralliseen äidinkieleen ja sen käyttöön liittyy juridisia oikeuksia ja viranomaiselle velvollisuuksia eikä viranomainen ilman äidinkielitietoa pysty lakia omalta osaltaan noudattamaan. Se puhuuko hlö suomen tai ruotsin lisäksi myös jotain muita kieliä ei ole viranomaisen kannalta oleellista.
Kielitaitotiedon kerääminen olisi pelkkää "kiva tietää"-tietoa, ja toki siitäkin tiedosta olisi jollekin hyötyä mutta viranomainen ei sitä tietoa tarvitse, ainakaan nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Kenelle asia on tärkeä, kysyy Ankdam - ehkä kannattaisi lukea vielä Husein Muhammedin teksti ja muistella, mikä mies tällaisia kyselee: Muhammed on valmistunut oikeustieteen maisteriksi, Oikeuspoliittisen yhdistyksen (Demlan) hallituksen jäsen, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan jäsen, Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen, työskenteli vuonna 2011 Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajana ja vuonna 2013–2014 Uudenmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkönä sekä Arffman Consultingin kehittämispäällikkö toukokuusta 2015 lähtien.
Olisko mahdollista, Ankdam, että Husein Muhammed tällä taustalla mahdollisesti jopa ymmärtäisi, mistä puhuu ja mitä kaipaa?
Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.
Kolumnissa maailmankuvalehdessä Vihreiden Husein Muhammed kirjoitti: "Yritin penkoa lisää tilastoja. Mikä on kaksikielisten määrä, kun kuitenkin erikielisten, eri kansalaisuuksien ja jopa erimaalaisten kanssa parisuhteessa elävien määrä tiedetään tarkkaan? Penkomiseni oli turha. Suomessa rekisteröidään ja tilastoidaan henkilön äidinkieli, vaikka hän ei vielä syntyessään osaa mitään kieltä. Kahta tai useampaa äidinkieltä ei voi rekisteröidä, vaikka todistaisi hallitsevansa ne. ---
En siis ole huolestunut lasten kielen oppimisesta, vaan vinoutuneesta järjestelmästä, jossa tunnustetaan vain yksi äidinkieli. Muiden kielten puhujien määrä on tarkka, mutta käytännössä karkean virheellinen. Kaksikielinen rekisteröi äidinkielekseen suomen eikä pagibeten tai ketsuan, vaikka puhuisi myös tätä äidinkielenään. Ei ole vaikea ennustaa, että kaksikielisistä tulee pian suurin vähemmistömme, ohi ruotsinkielisten. Tunnustetaanko heidät?"
Hussein puhuu ihan muusta asiasta eli tuosta nice to know-tiedosta. Ennenkuin meillä muutetaan perustuslakia ja suurta joukkoa muita lakeja Husseinin kaipaamalla tiedolla ei ole viranomaiselle väliä.
"Kaksikielinen rekisteröi äidinkielekseen suomen eikä pagibeten tai ketsuan, vaikka puhuisi myös tätä äidinkielenään. Ei ole vaikea ennustaa, että kaksikielisistä tulee pian suurin vähemmistömme, ohi ruotsinkielisten. Tunnustetaanko heidät?"
Kaksikielinen rekisteröi "äidinkielekseen" suomen tai ruotsin koska se tarkoittaa asioimiskieltä!! Se on se tieto jonka viranomainen haluaa ja tarvitsee. Se onko se vahvempi kieli pagibete tai ketsuan ei ole viranomaisen näkökulmasta oleellista, sillä pagibetellä tai ketsuanilla ei kuitenkaan tulla asianomaiselle lähettämään veroilmoituslomaketta tai takaamaan peruskoulua.
Minkälaista tunnustusta kaksikieliset kaipaavat? Minä olen kaksikielinen mutta koen ruotsin äidinkielekseni ja saan veroilmoituslomakkeeni y.m. viranomaispostin ruotsinkielisenä.
En minä ole koskaan sen kummempaa tunnustusta kaivannut.
"Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista."
Mihin tarkoitukseen?
Jos eläisit monikulttuurista arkea, et kysyisi. Tietysti on äärimmäisen tärkeää tietää, kuinka monta on niitä, joiden äidinkieli (ainoa tai toinen tai ainakin yksi) on esimerkiksi hindi tai kurdi tai kiina - koska vain siten tiedetään, millainen on se kielellinen todellisuus, jossa eletään, mikä on todellinen kielivaranto ja miten esimerkiksi suunnata kotikielenopetusta...
Olet siis sitä mieltä, että Husein Muhammed tuossa kirjoitteli vain lämpimikseen ja on ihan sama, miten hänen lastensa ja muiden maahanmuuttajien lapset tai muiden monikielisten perheiden lapset rekisteröidään.
Miksi et antaisi rekisteröidä todellista kielitilannetta?
Ketä varten se rekisteri olisi ja mihin tarkoitukseen sitä käytettäisiin? Mitä hyötyä siitä olisi, ja kenelle erityisesti!
Mitä "Suomen kielitodellisuus-tiedolla tekee? Tiedetäänhän jo nytkin että Suomessa puhutaan kotimaisten kielten lisäksi yli sataa muuta kieltä.
Tässä vähän vanhentunutta tietoa mutta kyllä tuo tieto viraiden kielten puhujistakin pitäisi jostain löytyä. Kaksikielisyystietoa tuskin on tarjolla.
http://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/docs/suomenkieletb5.htm#puhujamaarat
Nyt on vastattu jo useaan kertaan, lue yllä olevat tekstit. On oleellista, että monikielisessä yhteiskunnassa tunnetaan ihmisten todelliset kielellisyydet, myös kaksikielisyydet.
Kyse olisi vain rastista henkilötietolomakkeessa. Tietokone hoitaa!
Sano nyt, miksi et antaisi rekisteröidä todellisia äidinkieliä!
Ei se minua haittaisi, sen kun! Koska kymmenen vuotta sitten vieraiden kielten puhujien määrät tiedettiin puhujan tarkkuudella niin kaipa sitä tietoa jossain edelleenkin kerätään, miten se kerätään niin sitä sitä en tiedä. Suomen kansalaisen on kuitenkin osattava joko suomea tai ruotsia joten kaksikielisyydestä viranomainen tuskin on kiinnostunut.
Mitä sillä tiedolla tehtäisiin? Mitä hyötyä siitä olisi? Miten se kaksikielisyys määriteltäisiin? Laatukriteerit? Voisiko kuka tahansa ilmoittauta kaksikieliseksi?
"Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista."
Mitä tarkoittaa "todellisista kielioloista ja todellisista kielitarpeista"?
Mikä on tiedon arvo ja käytettävyys, kuka ko tietoa tarvitsee?
Hussein Muhammed kaipasi rekisteröintiä todellisten äidinkielten mukaan, koska tietää, että sellaista tietoa löytyy muualta. Miksiköhän muualla kirjataan sellaista? Onko todellisuus tarpeetonta tietoa? Miksei meillä voisi kysyä, kun siitä ei tule mitään ylimääräisiä kustannuksia?
Perustelit omaa haluttomuuttasi näiden tietoijen keruuseen vain sanomalla: "Suomen kansalaisen on kuitenkin osattava joko suomea tai ruotsia joten kaksikielisyydestä viranomainen tuskin on kiinnostunut."
Olisikohan sinulla nyt pää syvällä kainalossa tai jossain muualla. Etteikö mikään muu kielitaidossa merkitsisi mitään tässä maassa, ei hallinnolle, ei opetuksen suunnittelulle, ei yksilöiden oikeuksille, ei tulevaisuuden suunnittelulle.
Suomessa väestörekisteri kerää sekä äidinkieli- että asioimiskielitiedon, ja se tekee niin koska viranomainen tarvitsee asioimiskielitiedon voidakseen noudattaa lakia.
Kyllä se oikean äidinkielen tieto kerätään mutta se ei vielä todista mitään kaksikielisyydestä
http://www.stat.fi/til/vaerak/kuv.html
Edelleen olen sitä mieltä ettei kaksikielisyystietoa voi luotettavasti kerätä ainakaan väestörekisterin kautta koska laatukriteerit eivät täyttyisi. Väestörekisteriinhän tulisi joka tapauksessa ilmoittaa se asioimiskieli, osaa sitä itse tai ei.
https://lomake.fi/c/ec/lomakepalvelu/download?s=RYseq2h9BCD6biV&id=4522/28DAA95684A0394AEED40EC40116E590&type=statics
KieliTAITOtiedon kerääminen väestörekisterin kautta ei ole perusteltua eikä edes mahdollista.
Useimpien kohdallahan se kieli merkitään synnytyssairaalassa eikä koskaan enää muuteta.
Tähän pitäisi hakea kannanotto Anders Adlercreutzilta.
Viranomaiset rekisteröivät kansalaisten äidinkielen voidakseen paremmin hoitaa tehtävänsä. Koulutus on järjestettävä joko suomeksi tai ruotsiksi, ja tilastojen avulla voidaan nähdä koulutuksen ja koulujen tarve nyt ja lähitulevina vuosina. Rekisteröitymisen avulla voidaan arvioida missä määrin viranomaisilta edellytetään kahden kielen osaamista: lomakkeet, ohjeet, yleisöpalvelu voidaan osapuilleen arvioida rekisteröityjen tietojen mukaisesti. Tuomioistuinten on laadittava lomakkeensa kahdella kielellä jne.
Myös muunkieliset tilastoidaan ja muualla paitsi pääkaunkiseudulla jaLänsi-Uudellamaalla ja Turunun saaristossa, muun kielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän. Vaikka kielilaki ei suoraan koske heitä, on hyvän hallinnon kannalta tärkeää, että informaatiota voidaan jakaa myös muualta tulleille. Koulujen opetustakin voidaan suunnitella paremmin, kun nähdään millainen oppilasrakenne on.
Esim- Leicesterissä äänestämistä koskevat ohjeet oli kaupungin virastoista saatavana viidellä intialaisella kielellä. Muualta tulleille oli myös omakielistä neuvontaa. Tähän suuntaan on Suomessakin mentävä kohtuullisessa mittakaavassa.Viranomaisten on huolehdittava siitä, että käytännön asiat sujuvat, ja sen vuoksi väestön kielirakenteen seuraaminen on hallintorutiinia. Kielipolitiikka on sitten erikseen.
"Esim- Leicesterissä äänestämistä koskevat ohjeet oli kaupungin virastoista saatavana viidellä intialaisella kielellä."
Kyllähän meilläkin palvellaan jos jonkinlaisilla kielillä. Kelassa esim löytyy hyllykaupalla esitteitä monilla eri kielillä, ja tulkkausapuakin saa. Käytännössä meillä palvellaan ihan kohtuullisessa mittakaavassa nyt jo ja jopa paremmin.
Neffen nerokas taka-ajatus mamujen oikeuksia "puolustaessaan" on että kun kieliä tulee lisää ja niillä palvellaan että se pitäisi vähentää meidän surujen palveluista. Niinhän se ei mene!
Kotimaan kielten asema on ja pysyy, mikä ei mitenkään ole esteenä sille etteikö virastot pystyisi kohtullisesti palvelemaan myös maahanmuuttajia.
Juuri kuten Trotjänare sanoo, kielipolitiikkaa on sitten asia erikseen.
Kiitos vastauksesta. Väestön rekisteröiminen kielen mukaan helpottaa viranomaisten työtä ja auttaa asioiden sujuvassa hoidossa. Se että muunkieliset otetaan huomioon, ei mielestäni ole ruotsinkielisiltä pois eikä kirjoituksessani mitään tällaista esitettykään. Kun maahantulijoita sijoitetaan esim. Lieksaan tai Kolariin, on otettava huomioon kommunikaatiovaikeudet ja pyrittävä hyvällä hallinnolla estämään väärinkäsityksiä ja konflikteja Muunkielisiä on kaikkialla Suomessa eikä vain pääkaupunkiseudulla.
Äidinkieli on jokaiselle tärkeä, eikä pidä vähätellen puhua "jos jonkinlaisista kielistä". Ja vielä pikku lisäys: Asuessani Leicesterissä sain kunnallisvaalien alla tietoa, mistä ja millä kielillä on informaatiota saatavissa lisää. Leicester on ensimmäinen brittikaupunki jossa englanninkieliset jäävät vähemmistöön, elleivät jo ole jääneet, Kaupungin parlamenttiedustajalla oli maahanmuuttajatausta.
Juuri kuten itse kirjoitit, nämä mamujen palvelut eivät liity kielipolitiikkaan ja jos olisit vaivautunut avaamaan antamani lomakelinkin niin siinä nimenomaan kysytään äidinkieltä sekä asioimiskieltä. Suomella on siis tarkka tieto siitä mitä täällä puhutaan.
Tämä ketju kuitenkin lähti siitä että Husein Muhammed kaipasi kaksikielisyystietoa jota toivetta neffe on säestänyt "tarpeella kartoittaa maan todellinen kielitilanne ja -tarpeet".
Lapsen äidinkieli merkitään jo synnytyslaitoksella kun vastasyntyneestä lähetetään tieto väestörekisteriin. Yleensä se äidinkieli lienee se ÄIDINkieli mutta voidaan se tietysti merkitä muuksikin jos äiti niin haluaa. Se että väestörekisteriin vastasyntyneestä lähetettäisiin lista kielistä jotka vastasyntynyt ehkä tulevaisuudessa oppii, ei palvele ketään.
Äidinkielen voi myöhemmin itse muuttaa jos aihetta on.
Muunkielisten palvelut eivät tietenkään ole eivätkä voikaan olla meidän ruotsinkielisten palveluista pois.
Maahanmuuttajien tarpeet ja palvelut lähtevät tarpeesta ja ne huomioidaan kussakin virastossa ja kunnallisessa palvelussa erikseen, maan omien kansalaisten kielelliset palvelut sen sijaan perustuvat lakiin.
Kaksikielisyystietoa on mahdoton luotettavasti kerätä. Milloin se tieto kerättäisiin ja missä yhteydessä ja mihin käytännön tarkoitukseen?
En epäile hetkeäkään etteikö Lieksan ja Kolarin kouluviranomaisilla etukäteen olisi tieto kaikista kouluun tulevista lapsista joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Kouluun nimittäin yleensä aina ilmoittaudutaan hyvissä ajoin.
Tässä tarkempaa tietoa siitä mitä tietoja väestörekisteri kerää, miksi se kerää ko tietoa ja mistä se sen tiedon kerää, sekä pohdiskelua siitä mitä uusia tietoja ehkä kaivattaisiin.
http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_003.html?s=0
Taas kerran Ankdam osoitti sanallisen ylivoimansa! Fennomaani jäi rakkikoiran tavoin puremaan omaa häntäänsä.
Mikä Ankdamin kommenteista oli "sanallisesti ylivoimainen"? Sekö että hän toisteli: "Mitä Suomen kielitodellisuus-tiedolla tekee?" ja "Kenelle asia on tärkeä?"
Kysyjä oli Husein Muhammed: valmistunut oikeustieteen maisteriksi, Oikeuspoliittisen yhdistyksen (Demlan) hallituksen jäsen, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan jäsen, Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen, työskenteli vuonna 2011 Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajana ja vuonna 2013–2014 Uudenmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkönä sekä Arffman Consultingin kehittämispäällikkö toukokuusta 2015 lähtien.
Eiköhän Husein Muhammed tällä taustalla ymmärrä, mistä puhuu ja mitä kaipaa.
Jos synnytyslaitoksella kerran pitää päättää, mikä on lapsen äidinkieli, niin miksi ihmeessä ei voida kirjata useampia äidinkieliä?
Eikö se olisi jo lapsen oikeusturvan kannalta parasta, että vaikkapa pientä afrikkalaista kieltä (jolla ei ole edes omaa valtiota) puhuva isä saisi näin kirjattua esiin, että hänen äidinkielensä tulee olemaan merkittävässä roolissa myös lapsen elämässä, kenties ihan äidinkielen tasolla?
Kun lapsi menee päiväkotiin, hänen tiedostaan nähtäisiin heti, että kyseessä useamman kielen kodista tuleva lapsi. Hänellä voisi olla oikeus saada myös tukea toiselle äidinkielelleen.
Osa maahanmuuttajista voisi työllistyä ainakin maahanmuuttokeskuksissa myös kieli&kulttuuritulkeiksi ja tarjota päiväkodeissa oman kielen opetusta. Näin yhä useammassa kodissa voitaisiin säilyttää kaksi kieltä, vaikka esimerkiksi toista kieltä puhuva vanhempi ei olisikaan arjessa aina lähellä.
Tämä on iso monikielistyvään yhteiskuntaan liittyvä hanke.
Rekisteröidy karjalaiseksi – vaihda äidinkieleksesi karjala
Vaihtaminen on helppoa!
Jo yli sata karjalankielistä on vaihtanut tähän mennessä äidinkielensä karjalaksi. Asiointikielenä säilyy suomi. KKS suosittelee karjalan vaihtamista omaksi äidinkieleksi. Vaihdon voi tehdä nykyään myös sillä perusteella, että katsoo kielen olevan osa omaa identiteettiään. Karjalan elvyttämisen kannalta on hyvin tärkeätä, että se esiintyy väestökirjanpidossa Suomessa puhuttujen kielten joukossa. Mitä suurempi on tilastoitujen karjalankielisten määrä, sitä paremmin saamme julkisia varoja kielemme elvyttämiseen ja kehittämiseen!
Asian voi hoitaa maistraatissa. Merkitään koodi 98 ja selväkielisenä merkintä karjala.
Internetissä vaihtaminen käy kaikista helpoimmin. Se onnistuu nettilomakkeella valitsemalla valikosta ylimmäinen eli ”kirjoitettuna alla” ja kirjoittamalla sitten alle karjala. Sivu löytyy täältä
Muistakaa kertoa asiasta sukulaisillenne, ystävillenne ja karjalaisyhdistysten jäsenille! Te, joilla on nettiyhteys, voitte hoitaa asian yhdessä seniorikarjalaisten kanssa, jolloin heidän ei tarvitse lähteä erikseen maistraattiin.
http://www.karjal.fi/kks/seura/rekisteroidy-karjalaiseksi-vaihda-aidinkieleksesi-karjala/