Mitä mieltä olette-omaisella todettu syksyllä 04 levinnyt keuhkosyöpä - sain tietää hoitajalta joka lipsautti sen vahingossa että kai sää tiedät että sun äidillä on sellainen leviävä syöpä?
EN tiennyt, kysyin hoitokodista missä hän on asunut 5 vuotta tiesivätkö he, ei selvää vastausta.
Kysyin lääkäriltä jossa syöpä todettu: hän sanoi ettei hoitokodilla ole laillista velvollisuutta informoida lähiomaisia.
Omaisemme on dementoitunut.
Sitten: hänen epikriiseissään lukee DNR eli elvytyskielto - kukaan ei ole meiltä kysynyt ja jos omaiseltmamme on kysytty outo juttu koska hän on ei-orientoitunut.
Saako lääkäri ihan itsekseen tehdä DNR päätöstä keskustelematta kanssamme?
Tilanne nyt se, että omaisemme makaa sairaalassa " kuntoutuksessa" korkealaitaisessa vuoteessa, tuoksuu pissalta yms.
Kuntoutetaan varmaan suoraan taivaaseen....
vettä mehua ei pysty itse juomaan, ei syömään koska dementoituneela lusikan tai haarukan matka liian usein pysähtyy puolitiehen.
Mietin, miten voi varmistaa että hän saa tarpeeksi kivunlievitystä koska syövälle ei kuulemma "kannata" tehdä mitään.
Papereissa lukee että ei sovellu aktiivihoitoon ja päällä vielä DNR joten näin sitä kohdellaan iäkästä ikänsä raskasta työtä tehnyt ihminen.
EN tiennyt, kysyin hoitokodista missä hän on asunut 5 vuotta tiesivätkö he, ei selvää vastausta.
Kysyin lääkäriltä jossa syöpä todettu: hän sanoi ettei hoitokodilla ole laillista velvollisuutta informoida lähiomaisia.
Omaisemme on dementoitunut.
Sitten: hänen epikriiseissään lukee DNR eli elvytyskielto - kukaan ei ole meiltä kysynyt ja jos omaiseltmamme on kysytty outo juttu koska hän on ei-orientoitunut.
Saako lääkäri ihan itsekseen tehdä DNR päätöstä keskustelematta kanssamme?
Tilanne nyt se, että omaisemme makaa sairaalassa " kuntoutuksessa" korkealaitaisessa vuoteessa, tuoksuu pissalta yms.
Kuntoutetaan varmaan suoraan taivaaseen....
vettä mehua ei pysty itse juomaan, ei syömään koska dementoituneela lusikan tai haarukan matka liian usein pysähtyy puolitiehen.
Mietin, miten voi varmistaa että hän saa tarpeeksi kivunlievitystä koska syövälle ei kuulemma "kannata" tehdä mitään.
Papereissa lukee että ei sovellu aktiivihoitoon ja päällä vielä DNR joten näin sitä kohdellaan iäkästä ikänsä raskasta työtä tehnyt ihminen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rukoilen omaisellesi Jumalan armoa. Kuolema kohtaa jossain vaiheessa meitä kaikkia. Jos itse saisin valita, kuolisin mielummin, kuin joutuisin tuollaiseen SÄILIÖÖN! Kuolema tulee tulvaisuudessa kohtaamaan niin nuoria kuin vanhoja, rikkaita kuin köyhiäkin, kun suuret levottomuudet alkavat. Minä rukoilen omaisellesi herran armoa, että herrä vuorostaan olisi armollinen minulle ja meille muille, sillä vaikeat ajat ovat koittamassa koko maailmaan. Synnytystuskat ovat nyt alkaneet!
lähiomaisilla oikeus tietää kuinka läheistänne hoidetaan päivittäin. jos voimia teillä riittää selvittäkää yhdessä läheisten kanssa mistä kysymys. lisätietoa voi kysyä kunkin kaupungin/kunnan oikeusaputoimistosta/tuomari.
Jos omainen on dementoitunut eikä kykene omasta hoidosta päättämään niin kyllä omaisten kanssa on syytä keskustella jatkohoidosta ja DNR-päätöksestä ennen tällaisten tekemistä. Ilmeisesti mitään mahdollisuutta paranemiseen ei ole keuhkosyöpä/dementiatilanteessa. Tämä vanhus taida olla enää aktiivisen syöpähoidon piirissä kun leikata ei voida syöpää ja ilmeisesti dementia/yleistila estävät rankkojen sytostaattihoitojen antamisen.
Meidän jokaisen on tästä maailmasta joskus lähdettävä ja siihen syytä valmistautua myös omaisten. Omaisia pitää näistä asioista informoida ja jos kielto tulee DNR-päätöksestä niin kyllä potilas voidaan hätätilassa kuljettaa vaikka yliopistolliseen sairaalaan mutta leikkaushoito ja tehohoito tuskin tulevat kysymykseen eli jäljelle jää lääkehoidon optimointi mukaan lukien antibiootit ja kivunhoito.
Laitoksissa on aivan liian vähän henkilökuntaa ja sen vuoksi hoito ei ole aivan tyydyttävää. Entiseen aikaan oli ainakin maalla suurperheitä ja vanhukset olivat loppuun asti kotona mutta se ei tietenkään ole nykyaikana mahdollista. Kysypä sinulta "vihainen akka", miten toivoisit omaistasi hoidettavan? Leikkauksia, tehohoitoa, elvytyksiä, antibioottihoitoa infektioihin, tietysti kivunhoitoa, nestehoitoa ja ravintoliuoksia kun ruoka ei mene alas tai juoma ei maistu vai miten?
ja levinnyttä keuhkosyöpää sairastavaa ei todellakaan kannata elvyttää, jo sen takia, että se olisi epäinhimillistä, toisaalta ko elvytyksen ennuste on pyöreä nolla. Onneksi kukaan ammattitaitoinen alalla toimiva ei kuolemaantuomittua ala enää pumpata. Eli lääkäri lähinnä nimellään varmistaa sen (toteaa ilmiselvyyden), että turhaan toimintaan ei ryhdytä.
Ja mitä todennäköisimmin levinneelle keuhkosyövälle, vieläpä dementoituneella henkilöllä, ei voi, eikä kannatakaan tehdä mitään, KOSKA SILLÄ EI VOITETA MITÄÄN.
Asianhan oli sellainen, että omaiset eivät tahtoneet mitään elvytystä joka olisi silkaa kidutusta sairaalle ihmiselle mutta: kyse OLI SIITÄ ETTÄ MEILAHDEN SAIRAALAN LÄÄKÄRI OLISI EDES NÄÖN VUOKSI VOINUT VAIVAUTUA KESKUSTELEMAAN MEIDÄN KANSSAMME! Hän on tehnyt päätöksensä ihan itse ylimielisesti kuten herra tohtoreilla on tapana. Ei kukaan ole halunnut eikä halua että levinnyttä keuhkosyöpää sairastunutta elvytetään - onko ymmärtämisessä vikaa kun täytyy kirjoittaa noin väärin????? Lue ensin, mieti, ja kirjoita sitten jos vielä on asiaa!
Sinulla taitaa olla patoutumia, vai mitä?
Eihän ne lääkärit halua keskustella omaisten kanssa, varsinkaan silloin kun ovat tappamassa potilasta.
Kyllä niillä on niin avutonta toimintaa tuo homma, joissakin laitoksissa ovat pelkkinä kuolemanenkeleinä.
Mitäpä siinä sanoisi?
Että ajattelin nyt päästää omaisestanne ilmat pihalle?
Lohduttamaan heistä ei ole, vain aiheuttamaan surua ja tuskaa.
Lääkärien vuorovaikutustaidot ovat yleensä kehnot, mutta luulisi noin iossa paikassa olevan edes yksi kunnon hoitaja, joka otta yhteyttä oamiseen ja kertoo, siis vaivautuu sen verraan, että kertoo näin tärkeät asiat.
Tuo on enne kuulumatonta.Omaisella on täysi oikeus olla järkyttynyt. Olen työskennelllyt pienen kunnan laitoksessa ja kyllä omaiset pyritään huomioimaan paremmin. Olen monesti suorastaan palvellut omaista, jopa silloin kun on saattohoidon loppu käsillä. Kyselen voimisia, tuon ruokaa ja juomaa, yritän ottaa huomioon, tietenkin vanhuksien hoitamisen lisäksi.
HArvoin siitä on kiitosta saanut.