Jumalan lapsille

SLEYstä kirjoitti:

Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi. On tapana kysyä, kuinka kaukana onni ja onnettomuus ovat toisistaan. Järjen täytyy tässä aivan joutua häpeään, sillä on totta, ettei voida tietää onnen ja onnettomuuden olevan niin lähellä toisiaan. Se täytyy uskoa. Esimerkiksi Joosefin ollessa vankeudessa näytti siltä, kuin hän olisi jäänyt sinne iäksi. Kuitenkin Jumala oli jo päättänyt, että kaikkien polvien piti notkistua hänen eteensä. Elämä ja kuolema ovat siis toisiinsa suljettuina, ovatpa jo käsillä: elämä kuolemassa, onnettomuus suurimmassa onnessa, köyhyydessä ja kurjuudessa rikkaus, ilo ja riemu, ja turvallisimmassa elämässä silmänräpäyksessä kuolema.

Samoin käy meidän kuollessamme. Me käymme kuolemaan aivan kuin jäisimme siihen iäksi, mutta silmänräpäyksessä tulee viimeinen päivä, ja silloin saamme sanoa: Nyt minä elän iäti! Tämän Herra näyttää meille monin esikuvin. Hän alentaa ja ylentää, ja kaikessa käy hänen sanansa mukaan, ettemme omin neuvoin tekisi mitään, vaan jättäisimme kaiken hänen haltuunsa. Saahan jokainen kokea omassa elämässään ja jokaisen on tunnustettava, ettei mitään tapahdu meidän ajatustemme ja suunnitelmiemme mukaan.
Päivän teksti Martti Lutherin hartauskirjasta Mannaa Jumalan lapsille.

Ps. 119:91 - lauantai 7. toukokuuta

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä