Sama Paska jatkuu taas

Ajat muuttuvat. Ja tavat ja ajastusrakennelmat niiden myötä. Nuorille miehille yksinkertaistaminen ja kärjistäminen ovat aika tyypillistä. Se johtunee kokemuksen puuttumisesta ja historiattomuudesta. Tämä alustukseksi.

Palkansaajavihamielisimpiä ovat yleensä aina olleet Suomessa ne, joilla on vähiten yhteyksiä ja kokemusta palkansaajista. Jo sisällissodan aikoina punikkeja vastaan taistelivat vimmaisimmin ne, jotka olivat varsinaisen kiistelyn ulkopuolisia. Valkoinen Suomi asettui Pohjanmaalle, missä mitään valkoisten ja punaisten vastakkainasettelua ei ollut. Ymmärrys toista kohtaan muodostui silloin heikoksi. Se oli vastine nykyiselle vihapuheelle, jota tuntuvat myös harjoittavan ne, jotka ovat kaikkeen etäämmällä vihansa kohteesta.

Sotien jälkeinen aika oli Suomen vahvan teollistumisen aikaa. Silloin yrittäjät ja oikeisto pelkäsivät sosialismia. Sen sijaan reformistinen ay-liike sai osakseen enemmän ymmärrystä myös oikeiston piirissä. Itse asiassa reformistinen ay-liike alettiin nähdä jopa vastavoimana sosialismille. SDP:läisen ay-liikkeen "nyt riittää" kampanja ja CIA-rahan ohjaaminen näille tahoille olivat tästä hyvä osoitus. Tämä asia sitoi yhteen kokoomuslaista oikeistoa ja demari-vetoista vasemmistoa. Maalaisliittolaiset olivat tässä ulkopuolisia ja heidän perinteinen vasemmistovihansa kumpusi vanhoista sisällissodan traumoista.

Reformistisen palkansaajaliikkeen suosio oikeistossa huipentui teollisuuspatruuna Juuso Walldenin toiminnassa. Hän edusti vanhaa teollisuuspatruunakulttuuria. Wallden kammosi sosialismia, mutta kunnioitti reformista työväenliikettä. Tässä ajattelussa isänmaallisuus, kotipaikkauskollisuus ja yhteen hiileen puhaltaminen nivoutuivat toisiinsa. Walldenille työväestö oli välttämätön voimavara, mistä piti kantaa huolta. Hänen tapaisensa ihmiset näkivät sen myös lähes ainoana voimavarana, joka Suomella oli. Palkansaajien ei edes paljon tarvinnut vaatia, Wallden antoi heille jopa enemmän kuin osattiin vaatia. Wallden antoi porukalle asunnot, kaikenlaisia etuja ja rakensi Yhtyneiden Paperitehtaiden viereen omalle jalkapallojoukkueelle Hakalle "Tehtaan kentänkin". Patruuna ja hänen työntekijänsä näkivät yhteisiä etuja, jotka edistivät koko liiketoiminnan menestystä. Samaan tapaan toimi aiemmin Yhdysvalloissa autotehtailija Ford, joka tuplasi työntekijöidensä palkat ilman mitään vaatimuksia. Ajatuksena oli antaa näille riittävästi rahaa ostaa Ford-merkkinen henkilöauto. Se oli eräänlaista automerkin sponsorointia, mikä tuotti tulosta. Myös Wallden sponsoroi omalla tavallaan Valkeakosken paperitehdasta mallityöpaikkana, joka tuotti erinomaista tulosta.

Tähän oli varaa oloissa, missä ei ollut niin globaalia kilpailua ja olosuhteet pysyivät suhteellisen staattisina. Kun kilpailukykyongelmia alkoi esiintyä, ne hoidettiin d-vitamiinilla. Lisäksi neukkukauppa toi suurta vakautta talouteen. Olosuhteet sallivat patruunoiden ja reformistisen palkansaajaliikkeen hiljaisen yhteistyön. Ongelmana olivat sosialistit, joita nämä kummatkin kammoksuivat. Ja osattomia olivat kepulaiset, jotka elivät omassa mielikuvamaailmassaan. Ensi kosketuksen kepulaiset saivat todellisuuteen sitten, kun Pohjanmaalta Ruotsiin paenneet alkoivat sukuloida vanhassa kotimaassaan uutukaisilla Volvoillaan.

Nyky-Suomessa palkansaaja on koettu enemmänkin kulueränä, jota voi verrata koneeseen. Konetta voi rasvata ja piuhoja yhdistellä vähän paremmin, mutta ihminen tuppaa aina jääräpäisesti asettumaan vastahankaan. Tällainen asenne on omiaan enemmän erottamaan kuin yhdistämään työnantajaa ja työntekijää toisistaan. Poikkeuksena ovat Supercellin tapaiset yritykset, missä puuhastellaan erittäin motivoituneina yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Siinä Juuso Walldenin henkeä.

Samaa huuhaata varmaankin osinkolle pääsevät saajat veisaavat ulkolaisessa ulkoistetussa veroparatiisissa nimeltä? Sattuukohan joku palkansaaja tai nauttija tietämään et jos on kyllinsuuri palkka on ja jää varaa myöskin kans verojen ynnä muitte jälkeen ? Mihin? Kaikkeen?Jopa velaski mitä ei ehkä muka omista. Ja jos on liika pieni palkka ei se riitä ees elämiseen taikka säästämiseen mistään koska siitä ei oikeesti oo mistä ottaa..
Aikasempi palkka toki vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseenkin..omaisuus on kokonaan toinen asia jota on käytännössä melkein mahdotonta ainakaan Somessa haalia, saada, periä tai pitää vailla varallisuutta olipa se velaksi tai ilman.