Toisen kotimaisen pakollisuus on ollut lähes viisikymmentä vuotta kestänyt yhteiskunnallinen kokeilu, johon ajauduttiin sisäpoliittisista syistä pedagogiset näkökohdat ohittaen. Empiirinen, suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea koskeva vertailuasetelma kertoo kokeilun epäonnistuneen. Suomenkielisten ruotsi ja ruotsinkielisten suomi ovat toisiinsa nähden suorastaan käänteisiä asioita, jos verrataan kielivalintoja, kielen tarpeellisuuden kokemista, asenteita ja motivaatiota, oppimistuloksia sekä muiden vieraiden kielten opiskelua eri kouluasteilla. Taulukkoon 1 [35] on tiivistetty toista kotimaista eli suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea koskeva vertailuasetelma koskien kielivalintoja, kielen tarpeellisuuden kokemista, asenteita ja motivaatiota, oppimistuloksia sekä muiden vieraiden kielten opiskelua eri kouluasteilla.
Suomenkielisille ruotsin pakollisesta opiskelusta koituu mittavia hyvinvointitappioita, joita sen sijaan suomen kielen pakollisuus ei aiheuta ruotsinkielisille. Pakollisen ruotsin opiskelun suomenkielisille aiheuttamat hyvinvointitappiot koskevat:
- Kielen pakollisuuden ja vähäisen käytettävyyden ristiriidasta syntyvää turhautumista.
- Vaihtoehtoisten hyötyjen menettämistä (menetetty mahdollisuus opiskella muita kieliä tai mahdollisuus panostaa vaikkapa äidinkielen lisäopintoihin).
- Vastentahtoisen opiskelun aiheuttamia haittoja kouluviihtyvyydelle.
- Hukkaan heitettyä aikaa ja suhteellisen huonoja oppimistuloksia sekä tämän aiheuttamaa kielteistä oppimiskokemusta.
- Huonompia mahdollisuuksia hankkia jatko-opiskelupaikka tai saada tutkinto valmiiksi.
- Koulun kielipainotteista raskautta.
- Suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskinäistä epätasa-arvoisuutta.
- Suomenkielisten keskinäisen eriarvoisuuden kasvua oppilaiden sosiaaliseen taustaan (vanhempien koulutus) ja sukupuoleen liittyen.
- Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin suhteellisen vähäistä osaamista ja tästä aiheutuvia rajoitteita työelämässä ja kulttuuriyhteyksissä.
- Epäedullista asemaa verrattuna ruotsinkielisiin.
Suomenkielisille ruotsin pakollisesta opiskelusta koituu mittavia hyvinvointitappioita, joita sen sijaan suomen kielen pakollisuus ei aiheuta ruotsinkielisille. Pakollisen ruotsin opiskelun suomenkielisille aiheuttamat hyvinvointitappiot koskevat:
- Kielen pakollisuuden ja vähäisen käytettävyyden ristiriidasta syntyvää turhautumista.
- Vaihtoehtoisten hyötyjen menettämistä (menetetty mahdollisuus opiskella muita kieliä tai mahdollisuus panostaa vaikkapa äidinkielen lisäopintoihin).
- Vastentahtoisen opiskelun aiheuttamia haittoja kouluviihtyvyydelle.
- Hukkaan heitettyä aikaa ja suhteellisen huonoja oppimistuloksia sekä tämän aiheuttamaa kielteistä oppimiskokemusta.
- Huonompia mahdollisuuksia hankkia jatko-opiskelupaikka tai saada tutkinto valmiiksi.
- Koulun kielipainotteista raskautta.
- Suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskinäistä epätasa-arvoisuutta.
- Suomenkielisten keskinäisen eriarvoisuuden kasvua oppilaiden sosiaaliseen taustaan (vanhempien koulutus) ja sukupuoleen liittyen.
- Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin suhteellisen vähäistä osaamista ja tästä aiheutuvia rajoitteita työelämässä ja kulttuuriyhteyksissä.
- Epäedullista asemaa verrattuna ruotsinkielisiin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea koskeva vertailuasetelma kertoo kokeilun epäonnistuneen."
Mutta eihän tämä ole se vertailuasetelma! Oikea vertailuasetelma on lehmänkauppa vuodelta 1998. Silloin perustuslain 121§ muutettiin sellaiseen muotoon, että yksikieliset ruotsinkieliset alueet poistetaan. Tämän seurauksena ruotsinkieliset menettivät mahdollisuuden järjestää palvelunsa omin voimin omilla alueillaan. Omia alueitahan ei enää ole tuon päätöksen jälkeen. Siksi jokaisen suomenkielisen on luettava ruotsia, jotta ruotsinkielisten menetys saadaan korvattua. Emme tietenkään voi tällaista kertoa eduskunnassa, vaan meidän on keksittävä kaikenlaisia muita selityksiä, joita kukaan ei usko. Jos kertoisimme avoimesti tästä lehmänkaupasta, politiikka menettäisi viimeisenkin uskottavuuden rippeensä.
Bla bla bla.........och enbart 8,5% understöd. Snart mindree än Sfp!
Turha syytellä persuksi. On paljon muitakin suomalaisia jotka haluavat pakkoruotsin pois.
Aloitus oli erittäin hyvä ja kokosi hyvin pakkoruotsin problematiikan.
"Suomenkielisille ruotsin pakollisesta opiskelusta koituu mittavia hyvinvointitappioita, joita sen sijaan suomen kielen pakollisuus ei aiheuta ruotsinkielisille."
Ovatko nämä siis niitä haittoja joita suomenkielisille koituu pakollisesta ruotsista muttei ruotsinkielisille pakollisesta suomesta? Katsotaampa uudestaan:
"Kielen pakollisuuden ja vähäisen käytettävyyden ristiriidasta syntyvää turhautumista."
Vierasta kieltä voi itse kukin käyttää juuri niin paljon kuin lystää.
"Vaihtoehtoisten hyötyjen menettämistä (menetetty mahdollisuus opiskella muita kieliä tai mahdollisuus panostaa vaikkapa äidinkielen lisäopintoihin)."
Pakollinen suomen opiskelu heikentää yhtä lailla ruotsinkielisten mahdollisuuksia valita vieraita kieliä.
"Hukkaan heitettyä aikaa ja suhteellisen huonoja oppimistuloksia sekä tämän aiheuttamaa kielteistä oppimiskokemusta."
Mikäli kieltenopiskelu nyt ylipäätään on hukkaanheitettyä aikaan, niin sellaisen asian opettelu jonka jo osaa, se vasta hukkaanheitettyä aikaa onkin. Tilalla voisi opiskella jotain jota ei vielä osaa, sillä siitä on aina hyötyä.
"Huonompia mahdollisuuksia hankkia jatko-opiskelupaikka tai saada tutkinto valmiiksi."
???
"Turhan" opiskelu siis heikentää mielestäsi ainoastaan suomenkielisten jatko-opiskelumahdollisuuksia?
"Koulun kielipainotteista raskautta."
Jos ruotsinkielinen haluaa oppia koulussa kahta vierasta kieltä, hänen pitää valita kolme kieltä äidinkielen lisäksi. Kolmea vierasta hän ei kai peruskoulussa voi edes opiskella.
"Suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskinäistä epätasa-arvoisuutta."
Mitä epätasa-arvoisuutta tämä lisää? Ainakin sitä, ettei ruotsinkielinen voi opiskella koulussa englantia ennen viidettä luokkaa kuten suomenkieliset ikätoverinsa.
"Suomenkielisten keskinäisen eriarvoisuuden kasvua oppilaiden sosiaaliseen taustaan (vanhempien koulutus) ja sukupuoleen liittyen."
Selittäisitkö tarkemmin?
"Epäedullista asemaa verrattuna ruotsinkielisiin."
Suomenkielisillekö on epäedullista osata ruotsia?
Kaikki nuo epäoikeudenmukaisiksi koetut asiat häviävät, kun pakkoruotsi ja pakkosuomi poistuvat, mutta palataan jälleen alkuasetelmaan, josta kaikki pahaksi koettu sai alkunsa, tästä:
Asseri Joutsimäelle ruotsinkielinen virkamies paljasti sen, että ruotsinkieliset eivät muka selviä Suomessa ilman enemmistön pakkoruotsia: “Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta' [pakkoruotsia], he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.” Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 http://www.pakkoruotsi.net/rkp.shtml
Ruotsinkielisen virkamiehen kateus pani hänet vaatimaan sitä, mikä on paisunut vuosien saatossa viidelle miljoonalle suomenkieliselle asetettavaksi pakkoruotsivaatimukseksi 0,27 miljoonan mannersvekon vuoksi. Vaatimus on suhteettomuudessaan epäoikeudenmukainen suomenkieliselle enemmistölle.
Rusuille ei tietenkään pienenä vähemmistönä koidu haittaa osata maassa asumiseen välttämätön ylivoimainen valtakieli!
Jo heti ensimmäinen svekovastine meni niin pieleen, että ei tarvitse lukea kommenttia loppuun...
""Suomenkielisille ruotsin pakollisesta opiskelusta koituu mittavia hyvinvointitappioita, joita sen sijaan suomen kielen pakollisuus ei aiheuta ruotsinkielisille."
Ovatko nämä siis niitä haittoja joita suomenkielisille koituu pakollisesta ruotsista muttei ruotsinkielisille pakollisesta suomesta? Katsotaampa uudestaan:
"Kielen pakollisuuden ja vähäisen käytettävyyden ristiriidasta syntyvää turhautumista."
Vierasta kieltä voi itse kukin käyttää juuri niin paljon kuin lystää.""
Tosiaan vierasta kieltä voi kukin käyttää niin paljon kuin itse haluaa, mutta kyse onkin opettelemisesta, ei käytöstä. Se on jo huomattu Ahvenanmaalla, siellä valtakieli on pakollinen, mutta vähemmistökieli eli suomen kieli on vapaaehtoinen.
""Vaihtoehtoisten hyötyjen menettämistä (menetetty mahdollisuus opiskella muita kieliä tai mahdollisuus panostaa vaikkapa äidinkielen lisäopintoihin)."
Pakollinen suomen opiskelu heikentää yhtä lailla ruotsinkielisten mahdollisuuksia valita vieraita kieliä."
On esitetty, että vapaaehtoisuus koskisi myös ruotsin kielisten suomen kieltä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Etkö parempaa puolustusta keksi?
""Hukkaan heitettyä aikaa ja suhteellisen huonoja oppimistuloksia sekä tämän aiheuttamaa kielteistä oppimiskokemusta."
Mikäli kieltenopiskelu nyt ylipäätään on hukkaanheitettyä aikaan, niin sellaisen asian opettelu jonka jo osaa, se vasta hukkaanheitettyä aikaa onkin. Tilalla voisi opiskella jotain jota ei vielä osaa, sillä siitä on aina hyötyä.""
Mitä tämäkin vataus nyt tarkoittaa? Loppuvatko tosiaan vastaukset kun pitää vastata asian vierestä, kuten tavallista.
""Huonompia mahdollisuuksia hankkia jatko-opiskelupaikka tai saada tutkinto valmiiksi."
???""
Rautalangasta vääntäen: Jos ruotsin kielen vaihtaisi vaikka saksan kieleen, niin silloin voisi päästä jatko-opiskelemaan Saksaan jne.
Toisaalta jos vaihtaisi ruotsin kielen johonkin pitkään kurssiin, esimerkiksi matematiikkaan, niin silloin pääsisi helpommin jatko-opiskelemaan, koska useat alat arvostavat matematiikan tutkintoja.
""Turhan" opiskelu siis heikentää mielestäsi ainoastaan suomenkielisten jatko-opiskelumahdollisuuksia?"
""Koulun kielipainotteista raskautta."
Jos ruotsinkielinen haluaa oppia koulussa kahta vierasta kieltä, hänen pitää valita kolme kieltä äidinkielen lisäksi. Kolmea vierasta hän ei kai peruskoulussa voi edes opiskella.""
Vain äidinkieli pakolliseksi. Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
""Suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskinäistä epätasa-arvoisuutta."
Mitä epätasa-arvoisuutta tämä lisää? Ainakin sitä, ettei ruotsinkielinen voi opiskella koulussa englantia ennen viidettä luokkaa kuten suomenkieliset ikätoverinsa.""
Tämähän vapauttaa ruotsin kieliset lukemaan muita kieliä vaikka siellä päiväkodissa.
""Suomenkielisten keskinäisen eriarvoisuuden kasvua oppilaiden sosiaaliseen taustaan (vanhempien koulutus) ja sukupuoleen liittyen."
Selittäisitkö tarkemmin?""
Jos suomen kieliset vanhemmat eivät osaa ruotsia, niin heidän panoksensa lapsen kouluopinnoissa jää pieneksi ja kasvattaa opiskelijan työtaakkaa.
""Epäedullista asemaa verrattuna ruotsinkielisiin."
Suomenkielisillekö on epäedullista osata ruotsia?""
Kyllä on, jos sen opiskelu vie suomen kieliseltä mahdollisuuden opiskella jotain muuta kieltä.
Ja tämä seikka onkin selvä myös svekolle:
- Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin suhteellisen vähäistä osaamista ja tästä aiheutuvia rajoitteita työelämässä ja kulttuuriyhteyksissä.
https://www.kansalaisaloite.fi/
Aloite 1939
Alkaisiko pikku hiljaa upota perustelut?
Perusteluiksi ei voi kutsua päättömiä vääristelyjä, ei tietenkään.