Sitoutuminen tai sitoutumattomuus, johonkin poliittiseen viitekehykseen ei voi olla este asetettavan toimikunnan jäsenyyteen. Sitoutuneet uskaltavat olla selkeästi jotakin. Sitoutumattomat, varsinkin virkakoneistossa ja miksi ei muuallakin, osoittavat yleensä sen, että ovat arkoja ja heikkoja kiipijöitä. Kuvitellaan, että oman oikean arvomaailmansa paljastumatta tulee helpommaksi nousta mahollisimman korkealle yhteiskunnan huipulle ja usein onnistuvatkin.
Ratkaisut päätöksenteossa osoittavat, että sitoutumattomuus olikin vain peite.
Ahtisaari ja Holkeri ovat rehellisesti ilmaisseet poliittiset näkemyksensä. Se eí kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he olisi puolueettomia tässä asiassa. Varmasti yhtä puolueettomia kuin nk. sitoutumattomat.
Selvitystoimikunta todennäköisesti koostuu eri näkemyksistä ja on sellaisenaankin sisäinen kontrolli. Jälkeenpäin, tuloksen tultua julkisuuteen, on arvioitavissa tulos.
Kari Lehtola tai monet muut ovat päteviä puoluekannastaan huolimatta.
Ratkaisut päätöksenteossa osoittavat, että sitoutumattomuus olikin vain peite.
Ahtisaari ja Holkeri ovat rehellisesti ilmaisseet poliittiset näkemyksensä. Se eí kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he olisi puolueettomia tässä asiassa. Varmasti yhtä puolueettomia kuin nk. sitoutumattomat.
Selvitystoimikunta todennäköisesti koostuu eri näkemyksistä ja on sellaisenaankin sisäinen kontrolli. Jälkeenpäin, tuloksen tultua julkisuuteen, on arvioitavissa tulos.
Kari Lehtola tai monet muut ovat päteviä puoluekannastaan huolimatta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuollaisten lautakuntien puolueettomuutta täytyy arvioida tuomarilta edellytettävillä kriteereillä. Merkittäväksi tulee EIT:n Suomeakin velvoittava kanta: "tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja oikeutettujen epäilyjen tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta täytyy olla poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus)".
Tuo objektiivinen puolueettomuus sulkee ehdottomasti pois tutkittavassa asiassa keskeisessä asemassa olevien puoluetoverit. Vähintäänkin kollegion puheenjohtajan(-ien) osalta pitää olla mieluummin "yliherkkä" kuin piittaamaton. "Oikeutettu epäily" syntyy esimerkiksi eduskunnassa havaittavalla puoluekurilla: hallituspuolueiden jäsenet ovat äänestäneet hallituksen kannan puolesta jopa omaa lakialoitettaan vastaan.
Tuolla toisaalla on jo esitetty epäilyksiä sekä Holkerin että Ahtisaaren osalta, ja niille on myös selkeät perusteet: Ahtisaari puoluekantansa ja Holkeri Kosovon Unmik-jutun perusteella. Hänhän menetti siellä kansalaisten luottamuksen noudattamalla YK:n virallista doktriinia ja vähättelemällä kentältä tulleita hälyttäviä tietoja. Eroaminen tuosta tehtävästäkö sen luottamuksen palautti?
Suomen kokoisessa maassa taidamme joutua vaikeuksiin etsittäessä täysin ennakkoon tietämätöntä henkilöä olemaan tuomarina oikeudenkäynneissa, jäsenenä selvitystoimikunnissa. Kokemuksesta tiedän, että normaalisti käräjäoikeuden tuomarilla on tahtomattaankin tilanne se, että hän on kuukausien kuluessa eri tavoin tullut tietoiseksi kulloinkin ratkaistavaksi tulleeseen asiaan. Kysymys on siitä miten objektiivinen hän kykenee olemaan. Ja yleensä kykenee.
Ahtisaaren puoluekantaa tai Holkerin sairastumista ei voi pitää virkakiellon aiheena.
Ilmeistä on, että suuri osa käräjäoikeuksien tuomareista olisi jäävejä useimpaan käsiteltävänä olevaan asiaan samoin perustein.
Selvitystoimikuntaan ei myöskään voisi samoin perustein valita ketään, joka jotakin jossakin on lausunut nyt esillä olevasta asiasta. Ja sanomiseen on syyllistynyt sellaisia asiantuntijoita, joiden tietoa ja taitoa arvioinnissa pitäisi olla.
Tuossa EIT:n kannassa on oleellista "oikeutettujen epäilyjen" ja "täytyy olla poissuljettuja". Pelkkä "en usko"-mielipide ei riitä, tarvitaan asiassa relevantti peruste.
Holkerin osalta Unmik-juttu on sellainen. Esteellisyys on katsottu täyttyneen muunkin yhdistyksen jäsenyydellä, miksi ei siis puolueen, jonka kollegiaalisesta sitovuudesta on virallisistakin asiakirjoista todettavia esimerkkejä?
Olen jo aikaisemminkin kirjoittanut käsiteparista "virkatotuus" ja "todellisuus". Niilähän ei välttämättä ole mitään yhteistä keskenään. Ei nytkään: "Holkerin sairastumista ei voi pitää..." Tuohan on se virallinen versio, eli virkatotuus. "TAPIO TALVEN" tämänkertainen kommetti valaisi jälleen lisää virkamiesten surkuhupaisaa ajatuksenjuoksua. Ajattelukykyiset ihmiset muistavat varmasti tuon jutun marssijärjestyksen. Holkerin "sairastuminen" oli vain muodollinen peruste eroilmoitukseen. Nyt se näyttää muuttuneen primaariseksi erosyyksi.
Todellisuudessa kosovolaiset painostivat Holkerin eroamaan, koska ei pystynyt/halunnut tunnustaa YK:n viralliseen doktriiniin sopimattomia etnisiä väkivaltaisuuksia, jotka meinasi karata käsistä.
Jossakin toisessa yhteydessä olen todennut, etten ole valtion- tai kunnanvirkamies.
Olen tavallinen kansalainen, joka näkee tekstisi surkuhupaisena. Yleenä sanoisin kyseessä olevan katkeroituneen ja pettyneen ihmisen kirjoittelu.
On jätetty sivuun, ei ole saanutkaan oman viiteryhmänsä tukea, pidetään räksyttäjänä. Johonkin se katkeruus sitten pitää suunnata.
Holkerin erosta Unmikin johdosta kirjoitin:
"Ajattelukykyiset ihmiset muistavat varmasti tuon jutun marssijärjestyksen. Holkerin "sairastuminen" oli vain muodollinen peruste eroilmoitukseen. Nyt se näyttää muuttuneen primaariseksi erosyyksi."
Sinun kommenttisi siihen:
"Olen tavallinen kansalainen, joka näkee tekstisi surkuhupaisena. Yleenä sanoisin kyseessä olevan katkeroituneen ja pettyneen ihmisen kirjoittelu."
Väitätkö, ettei Unmikin juttu alkanut siitä, että Holkeri ummisti silmänsä kasvaneelta väkivaltaisuudelta etnisten ryhmien välillä ja eroprosessin käynnistyneen siitä, että kansanryhmät "nousivat takajaloilleen" tuosta vähättelystä?
Väitätkö, ettei Holkerin "sairastuminen" tullut esiin vasta sitten, kun YK:kin joutui myöntämään, ettei Holkeri enää nauti tehtävän edellyttämää kosovolaisten luottamusta?
Sinä Talvi ja kaltaisesi esittelette täällä perusteluja toimikunnan puheenjohtajan valintaan ja pätevyyteen.
Minä taas esitän että paras henkilö puheenjohtajaksi tähän toimikuntaan on varatuomari Sauli Niinistö. Lisäperusteluja tuskin tarvitsee esittää. Katso ansioluetteloa jollet ole sattunut miehestä kuulemaan.
Muuten oisko sulla mulle taas lisää kehoituksia niille on hauska työmaalla nauraa.
Sauli Niinistö syyllistyi vain tekoon, joka teki hänet välittömästi jääviksi olemaan puheenjohtajana tai jäsenenä selvitystoimikunnassa. Lähtemällä ensimmäisten joukossa pakoon, kun olisi pitänyt jäädä tukemaan suomalaisia , etsimään suomalaisia, auttamaan suomalaisia, hän osoitti myös heikkoa paineensietokykyä. Moni suomalainen turisti osoitti oikeata mielenlaatua tilanteessa selvittyään hengissä.
Varsinainen syy kuitenkin on se, että hän juristina ei kyennyt hallitsemaan tilannetta. Hyökkäsi ensimmäiseksi ilmeisen poliittisen tarkoitushakuisuuden vuoksi sumeilematta ja miettimättä sanojensa merkitystä.
Arviosi Sauli Niinistön kyvyistä on tullut riittävästi esille, ennen näitäkin tapahtumia.
Hallitsematon presidenttikisa, oman ehdokkaan takaa poistuminen jne.
Sinähän polikoit koko ajan. Se kertoo mihin pyrit. Tässä etsitään henkilöä jolla on kykyä ja etäisyyttä nykyisiin päätöksentekijöihin.
Että Niinistö loukaantui heti alussa auttaessaa toisia uhreja. Ja yritti mahdollisimman pian saada tapahtuneesta tietoa Suomeen.
Suomi on pieni maa. Taidetaan joutua etsimään apua ulkomailta, jotta ei olisi yhtäkään sidosta yhdestä toiseen. Varsinkin jos etsimme asiantuntijoita esimerkiksi sellaisia, joilla olisi taitoa ja kykyä samassa määrin, kuin Ahtisaarella, Holkerilla tai Lehtolalla.
Ne asiantuntijat, joita olisi voitu käyttää tekivät itsensä jääveiksi tullessaan esiin "totuuksineen". Riittävä maltti pahimmassa tilanteessa viime viikolla, olisi antanut mahdollisuuksia. En itse ainakaan laittaisi ainoataan sellaista henkilöä tähän toimikuntaan joka jo on menettänyt "puolueettomuutensa".
Suuronnettomuustutkinnalle Suomessa ei ole laillista eikä muutakaan järkevää perustetta.
TURHA JOUKKO tekemässä TURHAA HOMMAA ja kansa maksaa
Siinä olen samaa mieltä, että tuo nyt nimitettävä lautakunta tulee osoittautumaan sekä turhaksi että kalliiksi. Sen lausunto tulee olemaan vain sanoja pyörittelevä tyhjänpäiväisyys, jonka oleellisin sanoma on vain suositus "ohjeistuksen lievään tarkentamiseen"
Yksi esimerkki, josta tuon ennusteen toteutuminen voidaan todentaa:
Kysymys FRF-joukkojen lähettämättä jättämisestä, kuka päätti, koska päätti ja millä perusteilla. Tuo kysymys joko sivuutetaan jokseenkin täysin tai pyöritellään "ohjeiden puutteellisuutta" ja "vastuun epäselvyyttä". Vakiintuneeseen laintulkintaan, että tekemättä jätetty virkatoimikin on virkatoimi, ei oteta mitään kantaa. Ei myöskään siihen, onko ao. ministeri vastuullinen ohjeiden ja määräysten mahdollisista epäselvyyksistä.
Jäädään odottamaan raporttia; sen salassapitämiselle ei kai ole tarvetta, vai onko?
Ja vääpeli jälleen asialla!
Mitä heleskatin väliä sillä on onko kyseisen alan poliittinen henkilö tehnyt oikein vai ei. Kyllähän kaikki sen tietää mitä on poliittinen vastuunkanto, jos ei pääse seuraavissa vaaleissa läpi niin puoluekoneisto pitää eläkevirasta huolen niin täässäkin tapauksessa.