Suurin painoarvo missä tahansa kristinuskoon liittyvässä kysymyksessä on epäilemättä Jeesuksen omilla sanoilla ja teoilla. Asiasta riippumatta on ymmärrettävää, että juuri hänen esimerkkiinsä ja opetuksiinsa pyritään mahdollisuuksien mukaan vetoamaan. Mikä siis oli Jeesuksen käsitys Jumalan armosta ja rakkaudesta, ihmisten hyväksymisestä sellaisina kuin he ovat ja ihmisten toivotusta suhtautumisesta omiin mielihaluihinsa, identiteettiinsä ja syntisyyteensä – kun tarkastellaan evankeliumeja kokonaisuutena, repimättä yksittäisiä jakeita irti aiotusta asiayhteydestä?
Herramme sikiämisestä ja syntymästä ilmoittanut enkeli Gabriel aloittaa hyvin johdonmukaisen ja yhtenäisen viestiketjun. Jeesuksen päämäärä on "vapauttaa kansansa sen synneistä" (Matt. 1:21), joten Israelin asiat eivät liene luonnostaan kunnossa. Jos Jumala olisi mielissään ihmisten syntisyydestä, miksi heidät pitäisi vapauttaa siitä?
Jeesuksen tienraivaaja, Johannes Kastaja, ei sano kaikkien kelpaavan sellaisina kuin ovat. Hän vaatii kansalta suunnanmuutosta ja hyvää elämää (Matt. 3:1–2, Luuk. 3:3) – erityisesti niiltä, jotka kuvittelevat olevansa riittävän hyviä nykyisellään (Matt. 3:7,10, Luuk. 3:7–9). Hän kastaa ne, jotka tunnustavat kelvottomuutensa (Mark. 1:4–5). Jeesus itse alkaa kutsua kaikkia kuulijoitaan samaan elämänmuutokseen (Matt. 4:15–17, Mark. 1:14–15), sillä luonnostaan nämä "istuvat pimeydessä" ja "elävät kuoleman varjon maassa" tarviten pelastusta ja syntien anteeksiantamusta (Luuk. 1:77–79). Jumalan lapsia eivät ilmeisesti olekaan kaikki, vaan ainoastaan ne, jotka ottavat Jeesuksen vastaan (Joh. 1:12).
Tunnetuimmassa opetuskokoelmassaan, Vuorisaarnassa, Jeesus kutsuu kuulijoitaan maan suolaksi ja maailman valoksi (Matt. 5:13–16). Hänen mukaansa suola voi kuitenkin menettää suolaisuutensa, jolloin se ei enää kelpaa Jumalan tarkoituksiin. Lampun oikea tehtävä on jakaa valoa ihmisille, joten lienee selvää, ettei se vakan alla maatessaan ole Jumalalle mieleen "sellaisena kuin on".
Sama Jeesus varoittaa kuulijoitaan luottamasta omaan kelpoisuuteensa fariseusten tavoin. Jolleivät he noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin fariseukset, he eivät edes pääse tämän valtakuntaan (Matt. 5:20). Tyyppiesimerkeiksi ihmisten epäonnistuneesta liittokäytöksestä hän nostaa tappamiseen (Matt. 5:21), aviorikokseen (Matt. 5:27), avioeroon (Matt. 5:31), vannomiseen (Matt. 5:33) ja oikeudenmukaiseen rangaistukseen (Matt. 5:38) liittyvät käskyt ja huomauttaa, että niitä on sovellettu puutteellisesti (Matt. 5:22, Matt. 5:28, Matt. 5:32) tai jopa täysin tarkoitusta vastaan (Matt. 5:34,37, Matt. 5:39). Lienee ilmeistä, ettei Jeesus katsonut Jumalan olevan kuulijoihinsa sellaisenaan tyytyväinen.
(Hullunkurista on, että oman kelvollisuuden sijasta nykyinen liberaalikristillisyys tuntuu luottavan omaan kelvottomuuteen – siis siihen, että kunhan et yritä olla muita hurskaampi, kelpaat Jumalalle juuri siksi, että kaikki muutkin ovat yhtä syntisiä. Normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen päättelisi, että tämä on varmin tapa joutua kadotukseen massan mukana.)
Lue liseä...
http://raapustus.net/?id=119
Herramme sikiämisestä ja syntymästä ilmoittanut enkeli Gabriel aloittaa hyvin johdonmukaisen ja yhtenäisen viestiketjun. Jeesuksen päämäärä on "vapauttaa kansansa sen synneistä" (Matt. 1:21), joten Israelin asiat eivät liene luonnostaan kunnossa. Jos Jumala olisi mielissään ihmisten syntisyydestä, miksi heidät pitäisi vapauttaa siitä?
Jeesuksen tienraivaaja, Johannes Kastaja, ei sano kaikkien kelpaavan sellaisina kuin ovat. Hän vaatii kansalta suunnanmuutosta ja hyvää elämää (Matt. 3:1–2, Luuk. 3:3) – erityisesti niiltä, jotka kuvittelevat olevansa riittävän hyviä nykyisellään (Matt. 3:7,10, Luuk. 3:7–9). Hän kastaa ne, jotka tunnustavat kelvottomuutensa (Mark. 1:4–5). Jeesus itse alkaa kutsua kaikkia kuulijoitaan samaan elämänmuutokseen (Matt. 4:15–17, Mark. 1:14–15), sillä luonnostaan nämä "istuvat pimeydessä" ja "elävät kuoleman varjon maassa" tarviten pelastusta ja syntien anteeksiantamusta (Luuk. 1:77–79). Jumalan lapsia eivät ilmeisesti olekaan kaikki, vaan ainoastaan ne, jotka ottavat Jeesuksen vastaan (Joh. 1:12).
Tunnetuimmassa opetuskokoelmassaan, Vuorisaarnassa, Jeesus kutsuu kuulijoitaan maan suolaksi ja maailman valoksi (Matt. 5:13–16). Hänen mukaansa suola voi kuitenkin menettää suolaisuutensa, jolloin se ei enää kelpaa Jumalan tarkoituksiin. Lampun oikea tehtävä on jakaa valoa ihmisille, joten lienee selvää, ettei se vakan alla maatessaan ole Jumalalle mieleen "sellaisena kuin on".
Sama Jeesus varoittaa kuulijoitaan luottamasta omaan kelpoisuuteensa fariseusten tavoin. Jolleivät he noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin fariseukset, he eivät edes pääse tämän valtakuntaan (Matt. 5:20). Tyyppiesimerkeiksi ihmisten epäonnistuneesta liittokäytöksestä hän nostaa tappamiseen (Matt. 5:21), aviorikokseen (Matt. 5:27), avioeroon (Matt. 5:31), vannomiseen (Matt. 5:33) ja oikeudenmukaiseen rangaistukseen (Matt. 5:38) liittyvät käskyt ja huomauttaa, että niitä on sovellettu puutteellisesti (Matt. 5:22, Matt. 5:28, Matt. 5:32) tai jopa täysin tarkoitusta vastaan (Matt. 5:34,37, Matt. 5:39). Lienee ilmeistä, ettei Jeesus katsonut Jumalan olevan kuulijoihinsa sellaisenaan tyytyväinen.
(Hullunkurista on, että oman kelvollisuuden sijasta nykyinen liberaalikristillisyys tuntuu luottavan omaan kelvottomuuteen – siis siihen, että kunhan et yritä olla muita hurskaampi, kelpaat Jumalalle juuri siksi, että kaikki muutkin ovat yhtä syntisiä. Normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen päättelisi, että tämä on varmin tapa joutua kadotukseen massan mukana.)
Lue liseä...
http://raapustus.net/?id=119
Vastaukset 4
Vanhimmat
'(Hullunkurista on, että oman kelvollisuuden sijasta nykyinen liberaalikristillisyys tuntuu luottavan omaan kelvottomuuteen – siis siihen, että kunhan et yritä olla muita hurskaampi, kelpaat Jumalalle juuri siksi, että kaikki muutkin ovat yhtä syntisiä. Normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen päättelisi, että tämä on varmin tapa joutua kadotukseen massan mukana.)'
"'(Hullunkurista on, että oman kelvollisuuden sijasta nykyinen liberaalikristillisyys tuntuu luottavan omaan kelvottomuuteen – siis siihen, että kunhan et yritä olla muita hurskaampi, kelpaat Jumalalle juuri siksi, että kaikki muutkin ovat yhtä syntisiä. Normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen päättelisi, että tämä on varmin tapa joutua kadotukseen massan mukana.)'"
Normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen käsittää kadotuksella pelottelun olevan vailla perusteluja.
"Liberaaliteologia" tuntuu olevan kovasti paha asia fundamentalisteille. He eivät ymmärrä maailman muuttumista, josta seuraa väkisinkin uskontojenkin muuttuminen. paluuta keskiaikojen synkkään pelotteluun ei vain yksinkertaisesti enää ole. Se juna meni jo.
Uskonnot ja uskomukset Ateismi
http://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset/ateismi
Nuo Jeesuksen julistusten julkaisut ovat jääneet ihmisten harteille ja niitä on vääristelty omahyötymis tarkoituksessa. Käytetty hyväksi kuin jammusetä.