Suomalaisia pöyristymisiä, osa 1

Kyllä jaksaa kummastuttaa. Eikö Iltasanomilla ole tähdellisempääkin tekemistä kuin väen väkisin vatvoa Suomen jääkiekkojoukkueen pukeutumista jollakin vastaanotolla, jolla tuskin on vaikutusta maailmankaikkeuden kehitykseen saati mihinkään muuhunkaan.

Kun yrityksissäkin keskityttäisiin työn tekemiseen eikä jonninjoutavuuksiin, niin rahaakin kertyisi sen verran, että työläisille kyettäisiin maksamaan palkka ja yhteiskunnalle verot. Mutta kun aika menee pukeutumisen kyyläämiseen ja raha pörssissä pelaamiseen, niin lopputulos on sama kuin Suomen taloustilanne.

Pukeutumalla Suomi tuskin nousee lamasta eivätkä päättäjät näytä juuri fiksummilla, vaikka heillä puku päällään olisikin. Järjenköyhät leikkaukset sen sijaan merkitsevät sitä, ettei kansalaisella ole pukuun juuri varaakaan. Ilmeisesti myös jääkiekkojoukkueen rahatilanne on sitä luokkaa, ettei raha ole riittänyt muuhun kuin t –paitaan. Jos porvarillisilla tapakouluttajilla on varaa pukeutua, niin ei omaa traumaa pidä siirtää muiden kannettavaksi.

Kaiken kaikkiaan suomalaisen median taso järkyttää. Ei mitään älyllisesti haastavaa sisältöä ole ollut näkyvissä, tuskin on ja tuskin tuleekaan. Sama iankaikkinen hiihaa tyhjästä sen on jatkunut, jatkuu ja edelleen jatkuu, aina hamaan maailman tappiin. Aivan oma lukunsa ovat pääkirjoitukset. Ne voisi vallan hyvin kieltää yhteiskunnalle haitallisena toimintana. Ne turmelevat kasvavan nuorison älyn.