4. Isäntämaasopimus ei ole edes voimassa ?

Mielestäni tämä vaikuttaa aika härskiltä, itse sain uutisoinnista kuvan, että Suomen hallitus ei ole edes asiasta tehnyt päätöstä:

Suomen tasavallan hallituksen puolesta


JARMO LINDBERG

KENRAALI,

PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT


Päiväys: 4.9.2014

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185645-ipu-kaansi-naton-isantamaasopimuksen-mou-suomeksi




Voisi olla hyvä jos lehdistö kysyisi, että mihin lakiin toi perustuu. Voisi kertoa meille muillekin.


Perustuslaki 2§
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Vähintääkin katson että päätös olisi pitänyt tehdä perustuslain 93§ mukaisessa järjestyksessä, koska isäntamaasopimus on ulkopolitiikkaa, vaikka arvelen että perustuslain 95§ olisi oikea tapa saattaa Naton isäntämaasopimus voimaan. Joka tapauksessa katson että valtioneuvosto ei ole perustuslain mukaan päättää asiaa (ilman presidenttiä). Jos nyt ylipäätänsä valtioneuvosto on käsitellyt asiaa.

Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93


Onkohan Naton isäntämaasopimus edes voimassa ? En ole huomannut, että asetusta tai lakia oltaisiin asiasta laadittu, joten se ei ole tullut edes voimaan ?

95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.



http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8
Definition valtiosopimus ja muu Suomen kansainvälisoikeudellinen velvoite, kuten Suomen yksipuolinen sitoumus ja kansainvälisen hallitusten välisen järjestön Suomea sitova päätös.
Explanation Kansainvälisellä velvoitteella tarkoitetaan useimmissa tapauksissa valtiosopimusta. Valtiosopimus oli alun perin valtioiden välinen sopimus, mutta kansainvälisen hallitusten välisen järjestöjen lukumäärän kasvaessa ja tehtävien laajentuessa myös kansainvälisistä järjestöistä on tullut sopimuspuolia. Valtiosopimus voi olla osapuoltensa mukaisesti kahdenvälinen, monenvälinen tai yleinen eli yleissopimus. Yleissopimus voi olla paitsi kaikki YK:n jäsenvaltiot kattava jotakin alaa tai kysymystä koskeva myös alueellinen yleissopimus.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen_velvoite


Ministeriön valtuuksien laajuutta on hyvin selitetty täällä. Huomattava on että päätös on hiearkiassa alempi kuin asetus:

Isäntämaasopimus ei ole mikään vähäisehkö asia, joten mielestäni ministeriö eikä sitä alempi instanssi ole voinut sopia siitä.
Voimassa olevassa "Lainkirjoittajan opas" oppaassa on kerrottu todella hyvin miten ministeriön toimivaltuus menee:


Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii.
Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa asioissa. Ministeriölle voidaan siten antaa asetuksenantovaltaa pääasiassa ministeriön omaa toimialaa koskevissa asioissa edellyttäen, että asia ei sen yhteiskunnallisen merkityksen johdosta ole käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriölle ei saa antaa asetuksenantovaltaa asiassa, joka yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi perustuslain 67 §:n mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi 1 kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista oli ehdotettu säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa 2.

Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 3perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus ei ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valiokunta piti tärkeänä, että valtuutta täsmennetään tai valtuus osoitetaan ministeriön asemesta valtioneuvostolle. 4

Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi kalastuslain muuttamisesta 5 perustuslakivaliokunta katsoi, että valtuus antaa säännöksiä pyydysten käyttöajasta ei ole teknisluonteinen säännös, joka voitaisiin ottaa ministeriön asetukseen 6. Sen vuoksi ja koska myöhemmässä hallituksen esi