Mielestäni tämä vaikuttaa aika härskiltä, itse sain uutisoinnista kuvan, että Suomen hallitus ei ole edes asiasta tehnyt päätöstä:
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT
Päiväys: 4.9.2014
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185645-ipu-kaansi-naton-isantamaasopimuksen-mou-suomeksi
Voisi olla hyvä jos lehdistö kysyisi, että mihin lakiin toi perustuu. Voisi kertoa meille muillekin.
Perustuslaki 2§
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Vähintääkin katson että päätös olisi pitänyt tehdä perustuslain 93§ mukaisessa järjestyksessä, koska isäntamaasopimus on ulkopolitiikkaa, vaikka arvelen että perustuslain 95§ olisi oikea tapa saattaa Naton isäntämaasopimus voimaan. Joka tapauksessa katson että valtioneuvosto ei ole perustuslain mukaan päättää asiaa (ilman presidenttiä). Jos nyt ylipäätänsä valtioneuvosto on käsitellyt asiaa.
Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93
Onkohan Naton isäntämaasopimus edes voimassa ? En ole huomannut, että asetusta tai lakia oltaisiin asiasta laadittu, joten se ei ole tullut edes voimaan ?
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8
Definition valtiosopimus ja muu Suomen kansainvälisoikeudellinen velvoite, kuten Suomen yksipuolinen sitoumus ja kansainvälisen hallitusten välisen järjestön Suomea sitova päätös.
Explanation Kansainvälisellä velvoitteella tarkoitetaan useimmissa tapauksissa valtiosopimusta. Valtiosopimus oli alun perin valtioiden välinen sopimus, mutta kansainvälisen hallitusten välisen järjestöjen lukumäärän kasvaessa ja tehtävien laajentuessa myös kansainvälisistä järjestöistä on tullut sopimuspuolia. Valtiosopimus voi olla osapuoltensa mukaisesti kahdenvälinen, monenvälinen tai yleinen eli yleissopimus. Yleissopimus voi olla paitsi kaikki YK:n jäsenvaltiot kattava jotakin alaa tai kysymystä koskeva myös alueellinen yleissopimus.
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen_velvoite
Ministeriön valtuuksien laajuutta on hyvin selitetty täällä. Huomattava on että päätös on hiearkiassa alempi kuin asetus:
Isäntämaasopimus ei ole mikään vähäisehkö asia, joten mielestäni ministeriö eikä sitä alempi instanssi ole voinut sopia siitä.
Voimassa olevassa "Lainkirjoittajan opas" oppaassa on kerrottu todella hyvin miten ministeriön toimivaltuus menee:
Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii.
Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa asioissa. Ministeriölle voidaan siten antaa asetuksenantovaltaa pääasiassa ministeriön omaa toimialaa koskevissa asioissa edellyttäen, että asia ei sen yhteiskunnallisen merkityksen johdosta ole käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriölle ei saa antaa asetuksenantovaltaa asiassa, joka yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi perustuslain 67 §:n mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi 1 kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista oli ehdotettu säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa 2.
Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 3perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus ei ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valiokunta piti tärkeänä, että valtuutta täsmennetään tai valtuus osoitetaan ministeriön asemesta valtioneuvostolle. 4
Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi kalastuslain muuttamisesta 5 perustuslakivaliokunta katsoi, että valtuus antaa säännöksiä pyydysten käyttöajasta ei ole teknisluonteinen säännös, joka voitaisiin ottaa ministeriön asetukseen 6. Sen vuoksi ja koska myöhemmässä hallituksen esi
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT
Päiväys: 4.9.2014
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185645-ipu-kaansi-naton-isantamaasopimuksen-mou-suomeksi
Voisi olla hyvä jos lehdistö kysyisi, että mihin lakiin toi perustuu. Voisi kertoa meille muillekin.
Perustuslaki 2§
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Vähintääkin katson että päätös olisi pitänyt tehdä perustuslain 93§ mukaisessa järjestyksessä, koska isäntamaasopimus on ulkopolitiikkaa, vaikka arvelen että perustuslain 95§ olisi oikea tapa saattaa Naton isäntämaasopimus voimaan. Joka tapauksessa katson että valtioneuvosto ei ole perustuslain mukaan päättää asiaa (ilman presidenttiä). Jos nyt ylipäätänsä valtioneuvosto on käsitellyt asiaa.
Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93
Onkohan Naton isäntämaasopimus edes voimassa ? En ole huomannut, että asetusta tai lakia oltaisiin asiasta laadittu, joten se ei ole tullut edes voimaan ?
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8
Definition valtiosopimus ja muu Suomen kansainvälisoikeudellinen velvoite, kuten Suomen yksipuolinen sitoumus ja kansainvälisen hallitusten välisen järjestön Suomea sitova päätös.
Explanation Kansainvälisellä velvoitteella tarkoitetaan useimmissa tapauksissa valtiosopimusta. Valtiosopimus oli alun perin valtioiden välinen sopimus, mutta kansainvälisen hallitusten välisen järjestöjen lukumäärän kasvaessa ja tehtävien laajentuessa myös kansainvälisistä järjestöistä on tullut sopimuspuolia. Valtiosopimus voi olla osapuoltensa mukaisesti kahdenvälinen, monenvälinen tai yleinen eli yleissopimus. Yleissopimus voi olla paitsi kaikki YK:n jäsenvaltiot kattava jotakin alaa tai kysymystä koskeva myös alueellinen yleissopimus.
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen_velvoite
Ministeriön valtuuksien laajuutta on hyvin selitetty täällä. Huomattava on että päätös on hiearkiassa alempi kuin asetus:
Isäntämaasopimus ei ole mikään vähäisehkö asia, joten mielestäni ministeriö eikä sitä alempi instanssi ole voinut sopia siitä.
Voimassa olevassa "Lainkirjoittajan opas" oppaassa on kerrottu todella hyvin miten ministeriön toimivaltuus menee:
Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii.
Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa asioissa. Ministeriölle voidaan siten antaa asetuksenantovaltaa pääasiassa ministeriön omaa toimialaa koskevissa asioissa edellyttäen, että asia ei sen yhteiskunnallisen merkityksen johdosta ole käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriölle ei saa antaa asetuksenantovaltaa asiassa, joka yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi perustuslain 67 §:n mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi 1 kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista oli ehdotettu säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa 2.
Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 3perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus ei ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valiokunta piti tärkeänä, että valtuutta täsmennetään tai valtuus osoitetaan ministeriön asemesta valtioneuvostolle. 4
Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi kalastuslain muuttamisesta 5 perustuslakivaliokunta katsoi, että valtuus antaa säännöksiä pyydysten käyttöajasta ei ole teknisluonteinen säännös, joka voitaisiin ottaa ministeriön asetukseen 6. Sen vuoksi ja koska myöhemmässä hallituksen esi
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ministeriön valtuuksien laajuutta on hyvin selitetty täällä. Huomattava on että päätös on hiearkiassa alempi kuin asetus:
Isäntämaasopimus ei ole mikään vähäisehkö asia, joten mielestäni ministeriö eikä sitä alempi instanssi ole voinut sopia siitä.
Voimassa olevassa "Lainkirjoittajan opas" oppaassa on kerrottu todella hyvin miten ministeriön toimivaltuus menee:
Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii.
Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa asioissa. Ministeriölle voidaan siten antaa asetuksenantovaltaa pääasiassa ministeriön omaa toimialaa koskevissa asioissa edellyttäen, että asia ei sen yhteiskunnallisen merkityksen johdosta ole käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriölle ei saa antaa asetuksenantovaltaa asiassa, joka yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi perustuslain 67 §:n mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi 1 kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista oli ehdotettu säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa 2.
Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 3perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus ei ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valiokunta piti tärkeänä, että valtuutta täsmennetään tai valtuus osoitetaan ministeriön asemesta valtioneuvostolle. 4
Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi kalastuslain muuttamisesta 5 perustuslakivaliokunta katsoi, että valtuus antaa säännöksiä pyydysten käyttöajasta ei ole teknisluonteinen säännös, joka voitaisiin ottaa ministeriön asetukseen 6. Sen vuoksi ja koska myöhemmässä hallituksen esityksessä 7 oli tarkoitus valtioneuvoston asetuksella asettaa rajoituksia kaupallisten kalastuskiintiöiden täyttyessä yleensä tai alueellisesti, oli perusteltua siirtää kalastuskieltojen alkamisen ajankohdasta päättäminen valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/13-saadosten-lajit-ja-saadostaso/13-4/
Alkoiko valtamedia trollaamaan isäntamaasopimuksesta ? Nyt väitetään että hallitus onkin hyväksynyt sen.
27.8.2014:
Presidentti Sauli Niinistö ja ulkopoliittinen ministerivaliokunta päätti perjantaina, että Suomi allekirjoittaa isäntämaasopimuksen Naton kanssa.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/naton-isantamaasopimus-tarkoittaa-sotilasyksikoiden-avustamista/674205/
VERTAA:
23.5.2016:
Suomessa sopimus hyväksyttiin hallituksen ja presidentin päätöksellä eikä sitä tuotu eduskuntaan.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/naton-isantamaasopimuksen-hyvaksyminen-kompastelee-ruotsissa/728537/
Oikeesti presidentti tekee näin määrämuotoiset päätökset perustuslain mukaan:
Presidentin esittelyssä presidentti tekee ulkopolitiikkaa koskevat määrämuotoiset päätökset valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk 837/2004
Tästä ketjusta löytyy varmaan lisää aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14279680/kaikki-jarkyttavat-perustuslain-vastaiset-touhut
Ei ole ensimmäinen kerta EUn liityttiin muka 1995, mutta eduskunta päätti vasta 16 vuotta myöhemmin asiasta, euroon liittymistä ei vieläkään eduskunta ole päättänyt mutta euro on ollut käytössä jo vuodeta 2000 alkaen, isäntämaasopimusta eduskunta ei ole päättänyt hyväksyä vieläkään ja sitä on noudatettu vuodesta 2014.
Natojoukot voi tulla täyteen ylöspitoon halutessaan Suomeen!
Isäntämaasopimus on voimassa, vaikka vain puolustusvoimain komentaja on sen allekirjoittanutkin, USA käyttä nyt innokkaasti sopimusta hyväkseen. Eli NATO ja Suomen puolustusvoimat on sopineet isäntämaasopimuksen ja muilla ei siihen sopimukseen ole asiaa. Aika outoa mutta ollaanhan Suomessa niin ei kai se sitten niin outoa
Nyt Niinistö pääsee Natopöytään.
On muistettava, että päättäjät ovat koko ikänsä olleet Naton ja USAn vaikutukselle alttiina, vanhemat myös Hitlerin vaikutukselle alttiina, niin ei ole ihme, että ovat näin älyttömän sopimuksen hyväksyneet.
Nyt Venäjä ärähti.
Toivottovasti Sauli Venäjän vierailullaan ei aiheuta enempää vahinkoa kuin presidenttinä oloaikana on aiheuttanut. Siinä ei höpötykset isäntämaasopimuksen rauha-ajan harjoituksista uppoa vaan joutuu totuutta katsomaan silmästä silmään. Sauli saattaa olla niin hullu, että voi kuvittelemallaan EU- ja NATOmandaatilla alkaa pullistella Putinille.
Samapa tuolle. Sopimus on sinänsä tarkoituksenmukainen ja toimii. Täysjäsenyyden välttely on kyllä turhaa selvän asian kanssa vetkuttelua.
Shoigun ja Lierovin kommentit vahvistavat tämän.
Sotilaallinen tilanne on itärajalla jo muuttunut isäntämaasopimuksen perusteella, että turhaan venäläiset ärhentelee, jos ei ole vielä asiaa huomanneet. Mutta eihän asia ole uusi, sillä kylmän sodan aikana tilanne oli melkein sama muuten mutta nato ja varsovanliitto olivat maalittaneet suomen ydinohjuksilleen. Nyt enää Venäjä maalittaa Suomen ohjuksilleen ja vastavuoroisesti Nato maalittaa Suomen ohjuksilleen ja ollaan taas samassa jamassa. Näin naton kanssa vehtailu muttaa suomen tilannetta eli huonompaan suuntaan. Jos jonkun mielestä tilanne on ok, niin ei voi mitään.
Miten kävi,kun meuhkattiin Hitlerin kanssa?
Nyt Natokiimassa halutan täystuho?