Onko Nato trolli iskenyt Wikipediaan ja pistänyt väärää tietoa Naton 5 artiklasta ?
verratkaapa:
Ymmärsinköhän tämän oikein, vaikka Suomi olisi Naton jäsen ja joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, niin sopimus ei velvoita antamaan aseellista apua ?
" to a stiff diplomatic protest.".....
Article 5 says that the response may include armed force, but it does not mandate it. All that NATO actually promises is to take “such action as it deems necessary” to restore and maintain security. That could be anything from nuclear war to a stiff diplomatic protest.
http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2015/03/economist-explains-6
"myös asevoimia käyttäen"
Wikipedia:
Naton ”kova ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato
verratkaapa:
Ymmärsinköhän tämän oikein, vaikka Suomi olisi Naton jäsen ja joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, niin sopimus ei velvoita antamaan aseellista apua ?
" to a stiff diplomatic protest.".....
Article 5 says that the response may include armed force, but it does not mandate it. All that NATO actually promises is to take “such action as it deems necessary” to restore and maintain security. That could be anything from nuclear war to a stiff diplomatic protest.
http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2015/03/economist-explains-6
"myös asevoimia käyttäen"
Wikipedia:
Naton ”kova ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato
Vastaukset 8
Vanhimmat
Wikipediaan kohdistuu nykyisin jatkuvasti manipulointia, joka on niin laajamittaista, että sen takana täytyy olla todella isosti rahaa. Kymmenillä miljoonilla ei niin suurta trollaajien armeijaa maailmanlaajuisesti ylläpidetä vuodesta toiseeen. Wikipedian päivitykset ovat kaikkien nähtävissä. Niistä ilmenee, että erilaiset oikeistolaista maailmankuvaa levittävät trollaajat saattavat tehdä satoja muutosehdotuksia päivässä - yhteen ainoaan artikkeliin. Ja yleensä runnovat ne läpi soluttautumalla.
Olet muuten aivan oikeassa tuosta Wikipedian romuttamisesta, esim. tämä artikkeli on ollut valtavan kuvaamasi kaltaisen häiriköinnin kohde ja poistojen perustelut usein täysin järjettömiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_Endowment_for_Democracy
Jo 2007 eräs Wikipedian kirjoittaja valitti, kuinka sivun häiriköinnistä ja nythän sivu on melko lailla vesitettykin, tuolla pätkä tekijöiden keskusteluista:
"According to WikiScanner, anonymous user 206.205.146.7 is an employee of the NED , and has been editing the article extensively. Editing articles about oneself or the organisation one works for is against Wikipedia's code of conduct."
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk:National_Endowment_for_Democracy
" Wikipedian päivitykset ovat kaikkien nähtävissä. Niistä ilmenee..."
Ei välttämättä, esim. tuon "National endowmentin" (Ned-Setä) sivuhistoria on sekin sotkettu.
Tuolta toimittajienkin käyttämältä SourceWatch sivustolta joka toimii Wikipedian tapaan, homma sensuroitiin tehokkaammin joskin se piti puoliaan Wikipediaa kauemmin, sieltä lähti kymmenen vuoden historia kokonaan pois.
http://www.sourcewatch.org/index.php/National_Endowment_for_Democracy
Etusivu siirrettiin keskustelusivulle ja lopulta se muokattiin ja pääosin vesitettiin:
http://www.sourcewatch.org/index.php/Talk:National_Endowment_for_Democracy
Varmaan jonkun Patriot Act-lain nojalla noi sotkut.
Miksi NATOoon..tässä syitä miksi liityttävä!
1.Merkittävä pelote sotilaallisen voimansa vuoksi.
2. Alati teknistyvä sodankäynti antaisi Venäjälle suhteellista etua mahdollisessa sodassa liittoutumatonta Suomea vastaan. Nato-jäsenyys antaisi sotilaallista suojaa Venäjän ylivoimaa vastaan.
3. 5.artikla, jäsenvaltioiden velvoite puolustaa toisia jäsenmaita hyökkäykseltä.
4.Ase- ja teknologiayhtiöille kaupallista hyötyä Nato-kauppakumppaneiden myötä ja standardoitujen järjestelmien ansiosta.
Teoksessa ”Euroarmeija, Nato vai itsenäinen puolustus?” (Like, 2004) Pekka Martin tiivistää Natoon liittymisen perusteiksi Suomen saamat turvatakuut, päättäminen Naton asioista, joihin Suomi rauhankumppanina jo jossakin määrin osallistuu, puolustuksen uskottavuuden lisääntyminen, terrorismin vastaisen taistelun tehostuminen, ydinpelotteen saaminen ja yleinen Euroopan jakolinjojen katoaminen. Usein mainitaan myös etuna, että Suomi saisi aseita halvemmalla ja helpommin Naton jäsenenä. EU-maista myös suurin osa on Naton jäseniä, ja EU:n yhteistä puolustusta rakennetaan Nato huomioiden.
Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela käsittelevät Naton kustannuksia teoksessa ”Kysymyksiä ja vastauksia Natosta” (Suomen Atlantti-seura, 2007). Nato suosittelee jäsentensä käyttävän ainakin 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin, mutta todellisuudessa läheskään kaikki Nato-maat eivät käytä rahaa niin suurta osuutta. Naton toimintakuluista Honkanen ja Kuusela arvioivat Suomen maksettavaksi noin 20 miljoonaa euroa. Luultavasti Nato-jäsenyydestä aiheutuisi Suomelle jonkin verran lisää kuluja, joskin Suomi jo nyt pyrkii asehankinnoissaan Nato-yhteensopivuuteen.
Nato-maat ovat vapaita päättämään itse osallistumisestaan erilaisiin operaatioihin, ja yksikin maa voi veto-oikeudellaan estää itselleen epämieluisan päätöksen tekemisen.
Natoon liittyminen olisi Suomelle halpaa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Palsternakka arvioi, että puolustuskyvystään huolestunut Ruotsi voi jo ensi syksyn valtiopäivävaalien jälkeen päättää nopeasti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Suomen eduskunnan Ukrainan kriisi kiihdytti kiivaaseen Nato-väittelyyn.
Mitä Naton jäsenyys Suomelle maksaisi?
Ulkoministeriö teki Nato-jäsenyyden vaikutuksista laajan selvityksen jo vuonna 2007. Tuoreimpien lukujen mukaan päivitettynäkin tuolloisen suurlähettiläs Antti Sierlan arvio kustannuksista pitää edelleen suunnilleen paikkansa.
Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7 miljardin euron puolustusbudjetista.
Nykyarvion mukaan 22 miljoonaa euroa syntyisi maksuosuudesta Naton budjettiin. Arvio perustuu vastaavankokoisten maiden eli Tanskan ja Norjan maksuihin, jotka ovat enintään 1,4 prosenttia Naton budjetista. Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen.
”Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”,
Joutuisiko Suomi kasvattamaan omaa budjettiaan?
”Käytännössä hyvin harva Nato-maakaan pääsee tavoitteeseen eikä Suomikaan sitä täyttäisi. Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keneltäkään.
Vähemmän tunnettu Naton tavoitteista on, että puolustusmenoista vähintään viidesosa pitäisi kulua materiaalihankintoihin. Suomi täyttää tämän tavoitteen kirkkaasti, kun materiaalien osuus puolustusbudjetista on noin kolmannes.
Natossa vain saisimme samalla rahalla enemmän kalustoa.
taloussanomat
Eurooppalaisia on lorotettu silmille jo hyvän aikaa, kymmeniä vuosia ja tuohon lorotukseen perustuu myös kaikki hyökkäysharhat ja niiden kuvittelu.
"Nykyään tiedetään yleisesti, kuinka CIA ja puolistusministeriö paisuttelivat Neuvostoliiton sotilaallista ja taloudellista voimaa. Venäjän uhkaa liioiteltiin vääristämällä tietoja ja tapahtumia pahimpien katastrofien skenaariot esitettiin todennäköisinä tai väistämättöminä silloinkin, kun niiltä puuttui kaikki uskottavuus. Yksi suosituimmista "Neuvosto-uhista" oli Puna-armeijan invaasio Länsi-Eurooppaan (Tämä oli tekosyy Naton perustamiseen). Jos joku yhä uskoo tähän hyökkäyssatuun, hän voisi lukea The Guardianin jutun Iso-Britannian hallituksen asiakirjoista vuodelta 1968. Guardian kuvasi asiakirjan sisältöä seuraavalla tavalla:
Neuvostoliitolla ei ole aikomustakaan toimeenpanna hyökkäystä länteen kylmässä sodassa. Näin Isobritannian armeija ja tiedustelu.
Tämä oli jyrkässä ristiriidassa länsimaisten politiikkojen ja sotilasjohtajien puheiden kanssa "Neuvosto-uhasta".
Neuvostoliitto ei aloita vapaaehtoisesti yleistä tai edes rajattua sotaa Euroopassa"
- W. Blum Rogue state -
Kuten Christopher Layne kuvasi kirjassaan The Peace of Illusions – American Grand Strategy from 1940 to the Present : Kylmä sota ei syntynyt Neuvostoliiton vaan Yhdysvaltojen hegemoniapyrkimyksen vuoksi. Kylmä sota oli vain keino säilyttää Yhdysvaltojen herruus Euroopassa.
"Suostuttelemalla länsieurooppalaiset jakamaan sotilaallisen (Nato) ja taloudellisen itsemääräämisoikeutensa Washington yritti riisua niiltä mahdollisuuden ryhtyä yksipuolisiin kansallisiin toimiin . . . Yhdysvalloille niin Nato kuin hiili- ja teräsyhteisö sekä yhteismarkkinat olivat välineitä länsieurooppalaisten kurissa pitämiseen."
"Natossa on ollut tiettyjä rajoituksia siitä mitä ja miten kansat saavat äänestää, esim. aikanaan italialaiset äänestivät väärin ja seurauksena Naton panssarit tulivat pörräämään lähelle päättäjiä, sitten Yksi Nato-kentsu kävi kertomassa uudelle pääministerille, että vähän niin kuin pitäisi vaihtaa väkeä hallituksessa ja niinhän siinä sitten tehtiinkin."
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14292998/valta-sotilaille---demokratiaako#comment-84715336
Tuo tietenkin jatkuu edelleen, eurooppalaisten kurissapitäminen.
Voisi todeta, että ilmeisesti tuo NATO-huijaus oli yksi euroopan historian suurimpia kusetuksia, mutta oliko se sittenkään suurin? Onko itse Euroopan unioni vielä suurempi vedätys? Sehän perustettiin Jean Monnetin pienten askelten etenemisen idealta, niin että hiljaa ja eurooppalaiset eivät edes tajua kun ovat jo unionissa, melko suuri pimitys ja vedätys siis.
Kaikki on vapaehtoista.. Miten Norja ja Baltia Suomea puolustaisi. Saksa muistaa asevelipetoksen!