Pielisjoen linnassa asuu kummitus!

"Kyseessä on kuollut ihminen joka tarttee apua"

Kyllä noin on!
Paikalle on toimitettava ainakin sielunhoitaja, pappi, psykologi sekä meedio auttamaan selvästikin vakavista ongelmista kärsivää rajan taakse siirtynyttä persoonaa. Sanonta "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" pätee myös tässä tapauksessa.

Tähän hätään en muutakaan asiaan liittyvää löytänyt pikaisella hakemisella, joten tulkoon seuraavanlainen kertomus julki:

TPOs Lappalainen (Liperiläiset talonpojat, johtajanaan Juhana Lappalainen; Alussa noin 40 miestä, mutta lukumäärä kasvoi melko pian.)

Kenraalimajuri Aleksejev; 4E/Mitaun Rakuunarykmentti (502 miestä), 1S/Isajev II:n Kasakkarykmentti (63 miestä). (Osastosta noin 450 miestä saapui ja pysähtyi Niinivaaraan, kilometrin päähän Pielisjoen Joensuun ylikulkupaikasta. Majuri Bekleshov, komennossaan vajaa eskadroona, erkani pari päivää aikaisemmin etenemisvaiheessa Kemiessä pääjoukosta ja suuntasi Kiihtelysvaaraan. Bekleshovin osastosta edelleen lähetettiin pieni kymmenmiehinen tiedustelu- ja vartio-osasto Mönninvaaraan.

TAISTELUKERTOMUS

Kenraalimajuri Aleksejevin ratsuväkiosasto saapui 22.7.08 Joensuun Niinivaaran kylään, mutta hänen etujoukkonsa joutui pysähtymään Pielisjoen rannalle, sillä joen toisella puolella vastassa olivat talollinen Juhana Lappalaisen (Sandelsin sanansaattaja) johtamat liperiläiset talonpojat. Lappalainen oli hävittänyt polttamalla joen yli liikennöivän, vain viisi ihmistä kantavan pienen lautan jo ennen kuin venäläiset saapuivat.

Joissakin lähteissä mainitaan joen yli johtaneen sillan, joka olisi tuhottu. Dokumenttitiedon mukaan kyseessä on ollut ponttoonisilta, joka on sijainnut nykyisen Sirkkalan paikkeilla, mutta ei Ilosaaren kohdalla, vaan vähän ylempänä virtaa. Lautta on kuitenkin voinut olla ponttonisillan tuhoamisen jälkeinen väliaikaisratkaisu, joka tuhottiin polttamalla. Mm. Liperin kruununvouti Floman mainitsee nimenomaan pienen lautan ja sillasta ei puhuta enää mitään, antaessaan tietoja Aleksejeville. Arkistosihteeri Pekka Kupiainen mainitsee kirjoituksessaan, että maaherra Olof Wibelius antoi v.1805 käskyn sillan rakentamisesta Joensuuhun. Siltasuunnitelman asiantuntijana toimi majuri Nyberg, joka teki maastotutkimukset ja yksityiskohtaisen suunnitelman lauttasillaksi v.1807. Maaherra hyväksyi suunnitelman 11.9.1807. Tämän jälkeen urakka huutokaupattiin 21.11.1807 heinävaaralaiselle Iisakki Sorsalle. Tarvikeluettelon mukaan siltaan tarvittiin mm. 834 kpl 10-18 kyynärän pituisia honkahirsiä, piiruja 112 kpl, lankkuja 53. tolttia, rautahaahloja ketjuineen jne. Urakkasumma oli 2245 valtionvelkariksiä. Silta valmistuikin seuraavana vuonna, mutta jäi kovin lyhytikäiseksi, sillä jo heinäkuussa 1808 liperiläiset maanpuolustusjoukot tuhosivat sen kenraali Aleksejevin etenevien venäläisjoukkojen tieltä. Silta oli siis rakenteeltaan ponttoonisilta, nivellautta.

Joensuu oli vuonna 1808 vain pieni kylä paikassa, jossa Pielisjoki laskee Pyhäselkään ja jossa harjoitettiin jonkinlaista markkinakauppaa. Suurimmat rakennukset olivat kruununmakasiini, viinanpolttimo ja Steniuksen kartano. Ennen Aleksejevin saapumista venäläiset olivat järjestäneet tiedustelua alueella. Tiedusteluasioissa oli liikkunut ortodoksikirkon pappeja, eräitä Sortavalan suunnasta kotoisin olevia kauppamiehiä ja muita harvoja venäläismielisiä, jotka kuitenkin suureksi osaksi joutuivat kiinni. Esitiedustelun suoritti esikuntamajuri Seraskerken käymättä kuitenkaan seudulla. Hän oli saanut tietonsa pääosin Pietarissa majailleelta Anjalan mieheltä, Sprengtportenilta.

Joelle saavuttuaan Aleksejev kaadatti puita ja teetti niistä pari lauttaa. Jostakin löytyi kuusi ruuhta, joilla ryhmä kasakoita siirrettiin joen yli. He vangitsivat joensuulaisen talonpojan, Juho Immosen, joka vietiin kuulusteluihin Aleksejevin esikuntaan. Immosen kertoman mukaan vastarannalla oli noin 40 asemiestä. Aseita ja patruunoita oli saatu Liperin nimismieheltä, Montellilta. Samainen nimismies oli käskenyt polttaa kaikki sillat ja lautat Kuopioon vievältä tieltä. Kuulusteltu talonpoika harhautti venäläisiä kertomalla muka tulossa olevista 1500:sta sotilaasta. Oliko harhautus tietoista vai uskoiko Immonen itsekin liikkeellä olleeseen huhuun, sitä eivät historian lähteet kerro.

TAPPIOT
Tappiotiedot puutteellisia.

RUOTSI:
Jäi vangiksi 1
Haavoittui -
Kaatui -

VENÄJÄ:
Jäi vangiksi -
Haavoittui -
Kaatui -
KARTTA

Vähän vielä lisääkin Pohjois-Karjalaan liittyvää asiaa Suomen sodassa vuosilta 1808 ja 1809 löytyy vierittämällä alla olevasta linkistä aukeavaa sivua alaspäin.

http://www.elisanet.fi/apila/SP/03.TST.htm