Kaksikielisyyden rikkaus ei auta

RKP kannattaa vapaata maahanmuuttoa, koska katsoo sen rikastuttavan

Vantaa saa myös huomattavasti lisää valtiontukea maahanmuuttajien kotouttamiseen

Vantaa on jo ties miten monia vuosia, ehkä vuosikymmeniä?, saanut korotettua kuntalisää kaksikielisyyden perusteella. Silloin ei vielä aiheutunut kuluja maahanmuuttajista.
Silti kaksikielisyys ei ole rikastuttanut Vantaata

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

RKP kannattaa vapaata maahanmuuttoa, koska katsoo sen rikastuttavan

Persut toteuttaa maahanmuuttoa 800% kasvunumeroin, joten lätty kiinni.

"Kaksikielisille kunnille maksettava valtion kaksikielisyystuki maksetaan jokaisesta kunnan asukkaasta, ei pelkästään ruotsinkielisistä tai suomenkielisistä asukkaista. Maksuperusteet on äskettäin muuttuneet."

Ankdam, miksi ihmeessä supisuomenkielisille tai vieraskielisille vantaalaisille maksettaisiin suomi-ruotsi-kaksikielistymistukea? Eivät he sitä tarvitse yhtään enempää kuin muiden kuntien asukkaat.

Tietenkin tuo korotettu kuntalisä on tarkoitettu ruotsinkielisten vantaalaisten tarpeisiin!

Mutta käsittämättömän runsaskätistä, lähes 1000€ per ruotsinkielinen vantaalainen per vuosi.
Mitä ylimääräisiä kielellisiä kuluja heistä jokaisesta aiheutuu lähes 100€ per kuukausi?
No, RKPn pitkä hallituskausi selittää tuon holtittoman rahanjakamisen.

Ankdamille vielä tiedoksi, että olen aika hyvin perillä noista maksuperusteista ja niiden muuttumisesta. A-MHenriksson huolehti vielä ministerikautensa lopussa, että tukihana ei mene kiinni Luodon ja Närpiön kohdalla.

upp

Ankdam, nyt sinä puhut valtionosuuksista, joissa ei erotella kuntia toisistaan kielellisin perustein. Yhtä hyvin köyhä kaksikielinen kunta on tarvittaessa oikeutettu saamaan noita tukia.

Mainitset Sallan, Kärsämäen, Taivalkosken, Merijärven. Noissa kaikissa kunnissa kouluissa opetetaan pakollista ruotsia, vaikka kunnissa on 0% ruotsinkielisiä.

Noita kuntia hyödyttäisi, jos ruotsin opetukseen käytetyt rahat voisi sijoittaa sellaisiin tarpeisiin, joista kuntalaiset aidosti tarvitsevat resursseja. Niitä tarpeita on paljon ja ne ovat kipeitä.

Tai toisaalta, Ankdam, suositteletko, että noissa rutiköyhissä kunnissa satsattaisiin resursseja ruotsi-kielikylpyihin? Jotta sikäläiset lapset pääsisivät yhdenvertaisesti eriomaiseksi kiitetyn kielikylpyopetuksen piiriin, jota Etelä- ja Länsi-Suomen kaksikielisten kuntien lapset saavat nauttia? Eikös kaikille lapsille pidä tarjota yhdenvertaista opetusta koko maassa? Jotta kaikilla olisi yhtä hyvä mahdollisuudet hakeutua täyttä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin?

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Ankdam, nyt sinä puhut valtionosuuksista, joissa ei erotella kuntia toisistaan kielellisin perustein. Yhtä hyvin köyhä kaksikielinen kunta on tarvittaessa oikeutettu saamaan noita tukia.

Mainitset Sallan, Kärsämäen, Taivalkosken, Merijärven. Noissa kaikissa kunnissa kouluissa opetetaan pakollista ruotsia, vaikka kunnissa on 0% ruotsinkielisiä.

Noita kuntia hyödyttäisi, jos ruotsin opetukseen käytetyt rahat voisi sijoittaa sellaisiin tarpeisiin, joista kuntalaiset aidosti tarvitsevat resursseja. Niitä tarpeita on paljon ja ne ovat kipeitä.

Tai toisaalta, Ankdam, suositteletko, että noissa rutiköyhissä kunnissa satsattaisiin resursseja ruotsi-kielikylpyihin? Jotta sikäläiset lapset pääsisivät yhdenvertaisesti eriomaiseksi kiitetyn kielikylpyopetuksen piiriin, jota Etelä- ja Länsi-Suomen kaksikielisten kuntien lapset saavat nauttia? Eikös kaikille lapsille pidä tarjota yhdenvertaista opetusta koko maassa? Jotta kaikilla olisi yhtä hyvä mahdollisuudet hakeutua täyttä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin?

Lue lisää

Minä puhun juuri niistä valtion tuista joita köyhille kunnille verovaroista maksetaan. Näihin kuuluu myös kaksikielisyydestä maksettava tuki joka maksetaan jokaisesta kunnan asukkaasta, eikä pelkästään vähemmistöstä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.
Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2015.​ Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,47 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 640,75 euroa/asukas.

Linkin takaa löytyy myös sivun oikeasta laidasta erittelyt maksettavista tuista.

Mitä sinä höpiset ruotsin kielen opetuksesta ja kielikylvyistä? Peruskoulun opetuksen sisällön tulee olla samaa ja tasalaatuista niin Kauniaisissa kuin Ranuallakin, ja sallalaisten on päästävä lääkäriin ja sairaalaan jos sairastuvat. Siksi valtio maksaa näitä tasauksia. Kaksikielisillä kunnilla on kustannuksia joita yksikielisissä kunnissa ole, siksi siitäkin on mahdollista saada valtion tukea.

Kuten tuossa ylempänä lukee niin kuntien peruspalveluiden omavastuu per kuntalainen on kaikissa kunnissa 3640,75 € ja siitä ylimeneviin kustannuksiin, jos kunnan omat verotulot ei riitä, voi saada valtiolta avustusta.

Ankdam kirjoitti:

Minä puhun juuri niistä valtion tuista joita köyhille kunnille verovaroista maksetaan. Näihin kuuluu myös kaksikielisyydestä maksettava tuki joka maksetaan jokaisesta kunnan asukkaasta, eikä pelkästään vähemmistöstä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.
Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2015.​ Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,47 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 640,75 euroa/asukas.

Linkin takaa löytyy myös sivun oikeasta laidasta erittelyt maksettavista tuista.

Mitä sinä höpiset ruotsin kielen opetuksesta ja kielikylvyistä? Peruskoulun opetuksen sisällön tulee olla samaa ja tasalaatuista niin Kauniaisissa kuin Ranuallakin, ja sallalaisten on päästävä lääkäriin ja sairaalaan jos sairastuvat. Siksi valtio maksaa näitä tasauksia. Kaksikielisillä kunnilla on kustannuksia joita yksikielisissä kunnissa ole, siksi siitäkin on mahdollista saada valtion tukea.

Kuten tuossa ylempänä lukee niin kuntien peruspalveluiden omavastuu per kuntalainen on kaikissa kunnissa 3640,75 € ja siitä ylimeneviin kustannuksiin, jos kunnan omat verotulot ei riitä, voi saada valtiolta avustusta.

Lue lisää

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140676


10 §
Kaksikielisyys

"Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93."


Vuonna 2015 kaksikielisyyden perushinta asukasta kohti 269,61€ .

Vuonna 2015 kaksikielisyystukea maksettiin kaksikielisille kunnille yhteensä 93.5 miljoonaa euroa, eli n 350€ per toisen kotimaisen puhuja.

Kallista lystiä tälle maalle!

Eikö meillä olekaan elävää luonnollista kaksikieilisyyttä?
Vain velkarahalla "tuettua" muodollista kaksikielisyyttä?
Velkarahalla kustannetaan edelleen, vaikka velkaa jo yli 100 miljardia euroa!

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140676


10 §
Kaksikielisyys

"Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93."


Vuonna 2015 kaksikielisyyden perushinta asukasta kohti 269,61€ .

Vuonna 2015 kaksikielisyystukea maksettiin kaksikielisille kunnille yhteensä 93.5 miljoonaa euroa, eli n 350€ per toisen kotimaisen puhuja.

Kallista lystiä tälle maalle!

Eikö meillä olekaan elävää luonnollista kaksikieilisyyttä?
Vain velkarahalla "tuettua" muodollista kaksikielisyyttä?
Velkarahalla kustannetaan edelleen, vaikka velkaa jo yli 100 miljardia euroa!

Lue lisää

Tukia maksetaan kunnille jotka tukea tarvitsevat ja tuon omavastuun ylittäviä peruspalveluiden kuluja voi hakea tukina.
Kustannukset joihin tukia voidaan hakea ovat ennalta määrätty. Kunnan kaksikielisyys on vain yksi niistä.

Ankdam kirjoitti:

Tukia maksetaan kunnille jotka tukea tarvitsevat ja tuon omavastuun ylittäviä peruspalveluiden kuluja voi hakea tukina.
Kustannukset joihin tukia voidaan hakea ovat ennalta määrätty. Kunnan kaksikielisyys on vain yksi niistä.

Lue lisää

Ankdam väittää että "tukia maksetaan kunnille jotka tukea tarvitsevat".
Niinkö?
Monesti olet ylistänyt SvenskFinlandia, miten siellä pärjätään monessa suhteessa paremmin kuin vähävaraisissa Sisä-Suomen kunnissa.

Varakkaat rannikkokunnat ovat kuitenkin saaneet vuosikausia/-kymmeniä tukea. kieliperusteisesti. V 2015 yhteensä 93,5 milj €. Sillä rahalla pystyy järjestämään monenlaista hyvää kuntien asukkaille.

Lohja vapaaehtoisesti päätti ruveta kaksikieliseksi, vaikka ei täytä kaksikielisyyden kriteereitä, voidakseen kupata valtiolta ylimääräistä rahaa 1.3 milj € joka vuosi!

Se köyhdyttää muuta Suomea.

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Ankdam väittää että "tukia maksetaan kunnille jotka tukea tarvitsevat".
Niinkö?
Monesti olet ylistänyt SvenskFinlandia, miten siellä pärjätään monessa suhteessa paremmin kuin vähävaraisissa Sisä-Suomen kunnissa.

Varakkaat rannikkokunnat ovat kuitenkin saaneet vuosikausia/-kymmeniä tukea. kieliperusteisesti. V 2015 yhteensä 93,5 milj €. Sillä rahalla pystyy järjestämään monenlaista hyvää kuntien asukkaille.

Lohja vapaaehtoisesti päätti ruveta kaksikieliseksi, vaikka ei täytä kaksikielisyyden kriteereitä, voidakseen kupata valtiolta ylimääräistä rahaa 1.3 milj € joka vuosi!

Se köyhdyttää muuta Suomea.

Lue lisää

Tässähän tämä lista on, ei ihan tuore mutta suhde varmaankin aika muuttumaton.

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kuntien_verorahoitus_2011.htm

Siitä sopii katsoa kuka saa valtion tukea ja kuka ei, ja kuinka paljon suhteessa muihin verotuloihin.
Kaksikielisiä kuntia ei löydy ihan listan huipulta joten niillä menee selkeästi paremmin. Lohjan kokonaistuloista (verotulo valtion tuki) vain 24% on valtion tukea, joten aika hyvin menee Lohjalla.

Ahvenanmaan itsensä keräämät ja maksamat verot tilittyvät tänne mantereen veroviranomaiselle josta ne rahat sitten palautetaan Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa järjestää itse peruspalvelunsa ja suurelta osin myös niitä palveluja joista mantereen puolella huolehtii valtio siksi palautettava summa vaikuttaa suuremmalta kuin onkaan.

Ahvenanmaa saa 0,25% Suomen tuloista (ilman lainanottoa) joka on laskennallinen summa ajalta jolloin Ahvenanmaan väestö muodosti 0,25 maan väestöstä. Nykyään ahvenanmaalaisia olisi jo enemmän.

Miksi tukea kaksikielisyyden kuluihin maksetaan kunnille, joissa on jo kaksikielisyyden rikkaus, asukkaita jotka jo hallitsevat molemmat kotimaiset kielet?
Eikö se tuki pitäisi maksaa suomenkielisille kunnille, niiden kielellisten palvelujen turvaamiseksi?

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Miksi tukea kaksikielisyyden kuluihin maksetaan kunnille, joissa on jo kaksikielisyyden rikkaus, asukkaita jotka jo hallitsevat molemmat kotimaiset kielet?
Eikö se tuki pitäisi maksaa suomenkielisille kunnille, niiden kielellisten palvelujen turvaamiseksi?

Lue lisää

Mikä tuli todistettua.