Yrityspomot KOK eivät maksa veroja- varakkaampi kansanosa välttää verotkin!!
Välillinen verotus eli arvonlisävero ja sen kaltaiset kulutusverot edustavat
kuitenkin tasaveroa (vaikka todellisuudessa köyhät maksavat suhteessa rikkaita enemmän kulutusveroja).
Verotuksen oikeudenmukaisuus voi nykyjärjestelmässä toteutua vain tuloverotuksen avulla.
Mutta toteutuuko se käytännössä?
Verotietojen mukaan on eniten ansainneitten joukossa paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät viime vuonnakaan maksaneet ollenkaan kunnallisveroa tai maksoivat korkeintaan muutamia tonneja. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista. Rikkaimmat voivat elää pääomiensa turvin, ja näin kunnat jäävät ilman heidän maksamiaan kunnallisveroja. Tällainen muutos verojärjestelmään tehtiin 1993.
Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa, saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.
Huomionarvoinen asia on tietenkin sekin, että pääomaverotus on kevyempää kuin ansiotuloverotus.
Lisäksi pitää muistaa, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää Matti Vanhasen(kepuli) ykköshallituksen päätöksen perusteella tarvitse maksaa varallisuusveroa.
Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.
Koko maan tulotilaston kärkinimistä tällaisia nollaveronmaksajia ovat mm. Lars Langenskiöld, Päivi Laakkonen-Mäkihonko, Elsa Fromond, Timo Nieminen ja Perttu Immonen.
Kuvio kertoo, että alimmissa tuloluokissa veroprosentti vaihtelee nollan ja lähes 20 prosentin välillä. Tämä johtuu siitä, ettei pienimmistä eläkkeistä makseta lainkaan veroa, mutta toisaalta vielä vähän matalammasta työmarkkinatuesta maksetaan lähes 20 prosentin vero.
Tämän jälkeen hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla. Mitä alhaisempi suurituloisen veroprosentti on, sitä suurempi osa hänen tuloistaan muodostuu pääomatuloista. Noin 100 000 euron vuositulojen jälkeen tulonsaajien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti 50 prosentin ja nollan välillä.
Joka tapauksessa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten.
Heikki Hiilamo
Tutkimusprofessori
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904
Välillinen verotus eli arvonlisävero ja sen kaltaiset kulutusverot edustavat
kuitenkin tasaveroa (vaikka todellisuudessa köyhät maksavat suhteessa rikkaita enemmän kulutusveroja).
Verotuksen oikeudenmukaisuus voi nykyjärjestelmässä toteutua vain tuloverotuksen avulla.
Mutta toteutuuko se käytännössä?
Verotietojen mukaan on eniten ansainneitten joukossa paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät viime vuonnakaan maksaneet ollenkaan kunnallisveroa tai maksoivat korkeintaan muutamia tonneja. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista. Rikkaimmat voivat elää pääomiensa turvin, ja näin kunnat jäävät ilman heidän maksamiaan kunnallisveroja. Tällainen muutos verojärjestelmään tehtiin 1993.
Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa, saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.
Huomionarvoinen asia on tietenkin sekin, että pääomaverotus on kevyempää kuin ansiotuloverotus.
Lisäksi pitää muistaa, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää Matti Vanhasen(kepuli) ykköshallituksen päätöksen perusteella tarvitse maksaa varallisuusveroa.
Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.
Koko maan tulotilaston kärkinimistä tällaisia nollaveronmaksajia ovat mm. Lars Langenskiöld, Päivi Laakkonen-Mäkihonko, Elsa Fromond, Timo Nieminen ja Perttu Immonen.
Kuvio kertoo, että alimmissa tuloluokissa veroprosentti vaihtelee nollan ja lähes 20 prosentin välillä. Tämä johtuu siitä, ettei pienimmistä eläkkeistä makseta lainkaan veroa, mutta toisaalta vielä vähän matalammasta työmarkkinatuesta maksetaan lähes 20 prosentin vero.
Tämän jälkeen hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla. Mitä alhaisempi suurituloisen veroprosentti on, sitä suurempi osa hänen tuloistaan muodostuu pääomatuloista. Noin 100 000 euron vuositulojen jälkeen tulonsaajien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti 50 prosentin ja nollan välillä.
Joka tapauksessa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten.
Heikki Hiilamo
Tutkimusprofessori
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.