Että tulee kateellinen olo, kun joku toinen pystyy kävelemään ja itse ei pysty... minä olin pitkän aikaa sellaisessa, kateellinen toisille ihmisille vähän jotka pystyvät kävelemään.
Mutta ei oikeastaan kukaan silloin pilkannut sinänsä, mitä nyt jotkut joskus vähän, silloin tuli mieleen, että stana otan järeän mukaan ja päästän aivot pihalle jotta tajuaisi sitten seuraavassa elämässä jos mitään on siellä, jos on...
Mutta parantuminen, hmm olen ollut iloinen, ja oli vain lepo ja ylimäärät proteiinia elimistöön, se oli avain paranemiseen.
En ole aivan täysin vielä parantunut.... mutta niin mukavat tytöt, sanoinkin jo, auttoivat hymyilläkin jne, olin tosiaan rullatuolissa sairaalassakin hetken aikaa.
Mutta ei oikeastaan kukaan silloin pilkannut sinänsä, mitä nyt jotkut joskus vähän, silloin tuli mieleen, että stana otan järeän mukaan ja päästän aivot pihalle jotta tajuaisi sitten seuraavassa elämässä jos mitään on siellä, jos on...
Mutta parantuminen, hmm olen ollut iloinen, ja oli vain lepo ja ylimäärät proteiinia elimistöön, se oli avain paranemiseen.
En ole aivan täysin vielä parantunut.... mutta niin mukavat tytöt, sanoinkin jo, auttoivat hymyilläkin jne, olin tosiaan rullatuolissa sairaalassakin hetken aikaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta mitä sulle on käynyt, kun siellä sairaalassa olet ollut ja rullatuolissa?
Rikoin nilkkani ja sääreni aika pahasti.
Tiedän mitä tarkoitat..kokemusta on.
Ootko salkkareita kattonut?