Totean, että opetuskirjoituksessa on paljon hyviä asioita, mutta myös paljon sokeita pisteitä, jotka aiheuttavat Helluntailiikkeen jäämisen herätyksen ulkopuolelle tässä vaiheessa.
LAINATTU OPETUS KUVASTAA HYVIN HELLUNTAILIIKKEEMME TILAA HERÄTYKSEN KANNALTA, MEILLÄ EI OLE MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA KUOLLEELLA KRISTILLISYYDELLÄ USKOMATTOMIIN IHMISIIN. ELÄMME VAIN OMAA PIENTÄ PIIRIÄ PYÖRIEN. MYÖS JUMALAN ETSIMINEN ON VÄHÄISTÄ, TYYDYTÄÄN TOTUTTUUN PERINNÄISEEN USKONNOLLISEEN ELÄMÄÄN. EHKÄ SYNTIÄKIN ON TULLUT SEURAKUNTIIN? JUMALA EI VOI ANTAA UUTTA ELÄMÄÄ, KUN TAKERRUTAAN VANHAAN JA EI YMMÄRRETÄ JUMALAN UUTTA LUOVAA LUONNETTA. EI USKALLETA ASTUA VENEESTÄ AALTOJEN PÄÄLLE. ON TIETYSTI MYÖS AITOA ELÄMÄÄ, MUTTA KOKONAISUUS ON PIDÄTTYVÄISEN KIRKOLLINEN. JUMALA LUO UUTTA UUSIEN SEURAKUNTIEN KAUTTA JA MYÖS KIRKON SISÄLTÄ SYNTYVIEN UUDISTUSTEN KAUTTA, MUTTA ME OLEMME JÄÄNEET VAIN ARVIOIMAAM ASIOITA OMASTA PIENESTÄ JUMALAN TUNTEMUKSESTAMME, VAIKKA MEIDÄN TULISI ETSIÄ HERRAA KAIKESTA SYDÄMESTÄMME!
Karismaattinen vaiko hengellinen
Kirjoitus perustuu pastori Matti J. Pyykkösen luennon oheismateriaaliin Keski-Suomen helluntaiseurakuntien työntekijäpäivillä Toivakassa, lokakuussa 2004.
Karismaattinen vs. hengellinen
Viime vuosina ovat, sekä sekulaarissa, että uskonnollisessa kielenkäytössä yleistyneet termit karisma, karismaattinen ja karismaattisuus. Koska nämä ovat vierasperäisiä sanoja, on syytä täsmentää, mistä on kysymys. Nämä termit juontavat Uudesta Testamentista ja siellä ne yksinkertaisesti tarkoittavat elämän Hengen, Jumalan armon, ilmenemistä seurakunnassa sen jäsenten kautta.
Raamattu ei luokittele tämän elämän, Pyhän Hengen eri ilmenemismuotoja eri listoille, niin kuin me ihmiset teemme. Me asetamme armolahjat, "virat", voimavaikutukset ja muut armoitukset kaikki tarkasti omaan lokeroonsa. Ainakin lehti-ilmoittelussa saman seurakunnan tilaisuuksista, yksi on tavallinen hengellinen tilaisuus, toinen on karismaattinen kokous. Paikalla olevien "karismaattisten" nimet ovat suuremmilla kirjaimilla mainittuna. Mitä karismaattisempi, sitä suuremmilla kirjaimilla. Myöhemmin katsomme, mistä tämä johtuu.
Kaiken tämän kirjavuuden keskeltä nousee monia aivan oikeutettuja kysymyksiä. Eikö hengellinen olekaan karismaattista? Ovatko palvelustehtävät seurakunnassa luonnollisia, hengellisiä, vaiko karismaattisia? Miksi joidenkin listalla on 5, toisten 9 tai 21 erityistä tapaa, joilla Henki saa ilmetä? Onko karisma ihmisen omistama kyky tehdä jotain? Onko elävässä ruumiissa jäseniä, joiden kohdalla Henki ei ollenkaan ilmene? Onko Pyhän Hengen voitelu, karisma, luonnekysymys? Onko helluntai-karismaattiselta arvopohjalta nousevassa kristillisessä toiminnassa kysymys kahdesta (kolmesta?) eri asiasta?
Hän antaa Hengen ilmetä
"Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi." Apostoli Paavali 1. Kor. 12:4-7, vuoden 1992 suomennos (1938: "kullekin annetaan Hengen ilmoitus…").
Apostoli Paavali opettaa hyvin seikkaperäisesti tähän liittyvistä asioista ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 12. luvussa. Hän aloittaa luvun sanoilla "Ja hengellisistä (pneumatikon) en tahdo teidän (olevan) tietämättömiä" (Novum). Tämän jälkeen luvuissa 12, 13 ja 14 hän käsittelee Pyhän Hengen toimintaa. Sana "lahjat" ei esiinny alkutekstissä, mutta tekstiyhteys, osoittaa, että on kysymys niistä. (Novum)
Kaikki perustuu sanan karis (armo), ympärille. Hän käyttää seurakunnasta kuvaa ja kutsuu sitä Kristuksen ruumiiksi. Kristus itse on ruumiin pää. Kun jokainen jäsen on omalla paikallaan ja elämän yhteys Päähän toimii "Hän antaa Hengen ilmetä (kr. fanerosis; julki tuominen) itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi" (1. Kor.12:7, -92). Katso 1. Kor.12, Room.12, Ef. 4:4, 11-16, 1. Piet.4:10, 11.
Kristus, joka on Pää, käyttää välineinään ruumiinsa eri jäseniä toteuttaessaan tahtoaan, silloin kun Hän itse tahtoo. Karisma ei ole kyky, jota jäsen käyttää. Karisma on armoitus silloin kun ollaan Hengen elämän ilmentymisen välikappaleina, kanavina. (1992- suomennos käyttää sanaa "kyky", jota ei esiinny alkutekstissä). Joka jäsenellä on eri tehtäviä, joiden kautta "Hän antaa hengen ilmetä" ja apostoli painottaa, että "ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä."
Sanat "Hän antaa Hengen ilmetä" (1992) "Hengen merkki" (AS), "Hengen ilmoitus" (1938), tuovat yksinkertaisesti esille sen, mikä on raamatullista karismaa ja karismaattisuutta; suomenkielellä hengellistä. Hän antaa Henkensä ilmetä, tulla julki monin eri tavoin. Ei ainoastaan se ole hengellistä ja karismaattista, mikä ihmisistä näyttää sensaatiomaiselta. Hengen ilmenemisen "listoja" löytyy kyllä Raamatusta: 1. Kor 12:8-10, 27, 28. "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksi tekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä." - - - "Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä."
Room.12:6: "Meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; jos kehottaa, niin kehottamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten." (Suomalaisissa käännöksissä käytettyä sanaa "virka" ei esiinny Uuden testamentin alkutekstissä. On aina kysymyksessä palvelustehtävä, diakonian: palvelus)
Ef. 4:4,11,12: "Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen."
Piet. 4:10,11: "Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen."
Palvella, puhua, puhua kielillä, opettaa, avustaa jne. ovat, silloin kun ne tapahtuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta ja johdossa, Elämän ilmenemistä. Ne ovat armolahjoja ja karismaa. Kaiken Kristuksen seurakunnassa tulee tapahtua Hengen vaikutuksesta; olla Hengen eri ilmenemismuotoja, (fanerosis). Luontainen tai opittu liikemiestaito ei riitä esim. kristillisessä kustannustoiminnassa. Se riittää kyllä elämyshakuisen, luonnollista ihmistä viihdyttävien tuotteiden valmistamisessa. Ihminen saa kunnian ja Jumalan siunaus väistyy. Ylhäältä tullut Hengen välittämä viisaus seurakunnan talouden hoidossa saattaa olla hullutusta taloustieteitä opiskelleelle. Kun Jumalalta tullut hengellinen viisaus saa kaikessa ohjata, sen yllä lepää myös Jumalan siunaus. Tyhmyys ei ole hyve hengellisissä asioissa, mutta "elämänviisaus" lähtee sydämestä ja valaisee myös järjen. Jos keneltä puuttuu tällaista viisautta, häntä Sana kehottaa rukoilemaan ja Herra antaa sitä viisautta soimaamatta. Jaak.1:5.
Mitä raamatullinen karisma ei ole
Raamatullinen karisma, hengen ilmeneminen, ei ole vastakohta järjestäytyneelle toiminnalle ja seurakuntaviroille. Sana ei tunne vastakohtaisuutta palvelustehtävien ja armolahjojen välillä. Lahja olla Hengen toiminnan välikappaleena, kanavana, "kuuluvat Jumalan armotalouteen, eivätkä Hänen luomisjärjestykseensä" (IRT). Luonnollinen ja sielullinen saavat alkunsa luomisesta; hengellinen, karismaattinen, uudestisyntymisestä ja Pyhällä Hengellä täyttymisestä. Raamatussa hengellinen ja karismaattinen ovat aina aivan sama asia.
Karisma-sana sekulaarissa kielenkäytössä
Muutama vuosikymmen sitten sanat karisma ja karismaattinen miellettiin, ja niitä käytettiin ainoastaan Raamattuun liittyvien asioiden yhteydessä. Vähitellen nämä sanat tulivat yleiseen kielenkäyttöön. Siellä se muuttui täysin sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Voimme vain todeta, että maailma vei tuon sanan ja tärveli sen. Nykykielen sanakirjojen mukaan karisma tarkoittaa: "erikoista johtajuuteen tarvittavaa luonteen ominaisuutta, jolla voi vangita kansan mielikuvituksen ja innostaa antautumista jollekin asialle. Karismaattinen on ihminen, 'jolla on ihmeellinen vaikutusvoima, jota hän käyttää houkutellessaan ja lumotessaan'." Hän on "lumoava, voimallisesti vaikuttava, saa ihmiset haltioitumaan. Hänessä on hypnotisoiva vaikutus" (Websterin sanakirjat).
Esimerkkejä kuinka tuota sanaa käytetään: Eräässä radio-ohjelmassa kerrottiin Kansallis-teatterin edesmenneestä näyttelijästä: "Hänessä oli valtavasti karismaattista säteilyvoimaa. Hän teki vaikutuksen meihin. Hän oli hyvä näyttelijä." Lehdistön kommentit vuoden 2003 Miss Suomesta: "Hän on säteilevän kaunis ja karismaattinen". Adolf Hitler pystyi luomaan ihmisten mieliin kuvan maasta, joka on "Deutschland, Deutschland über alles". Hän johti Saksan kansan tuhoon tällaisella karismalla. Hänessä oli tuo karismaattinen, kiehtova ja hypnotisoiva vaikutus.
Näin maailma on täysin muuttanut karismaattinen-sanan merkityksen, ja näin muutettuna se hyväksyttiin takaisin uskonnolliseen kielenkäyttöön. Raja luonnollisen ihmisen sielun voimien ja "hengellisen" välillä alkoi kasvaa umpeen. Se, mikä olisi ollut elävää Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamaa, muuttui luonnollisesta ihmisestä itsestään lähteväksi sielunkarismaksi. Juuri tästä johtuu aikamme länsimaisen kristillisyyden rappiotila. Ihminen itse on asialla.
Onko Pyhän Hengen voitelu luonnekysymys?
Kun maailman henki muuttaa karisma-käsitteen tarkoituksen, ja kun tämä muunnos hyväksytään, on nk. karismaattinen puhuja usein seuraavanlainen: Hän on luonteeltaan hyvin vilkas ja räiskyvä. Hän lumoaa kuuntelijat kiehtovilla kertomuksilla joistain kaukaisista tapahtumista esiintuoden taitavasti sen, että kaikki tapahtui juuri hänen "karismansa" kautta. Kertomuksia ja jälleen kertomuksia. Hän ei saarnaa Sanaa. Tuloksien hänen puheestaan tulee näkyä heti vielä hänen paikalla ollessaan, ja parhaiten ne tulokset näkyvät juuri hänen "karismansa" välityksellä. Hän osaa käyttää ääntään; useimmiten huutaen. Hänellä on ihmeellinen vaikutusvoima vangitessaan kuulijat. Ihmiset haltioituvat. Jos hän on pystyvä, saa hän ihmiset tekemään melkein mitä tahansa.
Luonnollisen ihmisen sielunkarisma ilmenee usein myös hyvin älyperäisinä luentoina uudesta "väläyksestä, oivalluksesta", jonka Minä, luonnollinen ihminen, Itse, on oivaltanut. Kysymyksessä voi olla Sana kuolleena kirjaimena ilman Henkeä. Se voi olla myös innoittavan "järkikarisman" uusi toimintatapa. Sielunkarisman ollessa lähtökohtana tällainen ei ole Hengen ilmenemistä Jumalan kunniaksi. Kysymyksessä on sama itseänsä korottava henki, josta Paavali varoitti tessalonikalaisia.
Jos ei oteta vastaan rakkautta totuuteen, liikutaan vaaravyöhykkeellä. Sielullisesta tehdään hengellinen. Ihminen tulee korotetuksi. Liikkuessani eri puolilla maailmaa olen huomannut tällaisen "karismaattisen" toiminnan jälkeen huolestuttavaa jälkikrapulaa.
Luonnollisen ihmisen sielunelämää jännittäen on lähdetty "elämysmatkalle". Sielunelämää voisi verrata huonosta metallista tehtyyn jouseen. Toistuvasti jännitettynä se menettää jäntevyytensä. Näin käy myös ihmisen. Enää ei jakseta innostua - kaikki on kuultu - kaikki on jo koettu. Kaiken perästä on juostu tai ajettu autolla. Kokouksissa oli tunnetta ja melua, mutta maanantaina tai viimeistään tiistaina tulikin jo niin turhautunut olo. Paitsi, jospa sittenkin vielä joku jostain, jotain uutta... ad infinitum. Hyvä Jumala, anna meille silmävoidetta nähdäksemme, mikä on Sinun hengestäsi ja mikä on ihmisen oman sielunelämän aikaansaannosta. Mikä ehkä jotain vielä paljon pahempaa.
Tunnettu Jumalan mies, Kiinan herättäjä, Nee Tuo Sheng (Watchman Nee), oli mies, jota Jumala käytti voimallisesti. Hän kuoli v. 1972 vankilassa, jossa hän joutui olemaan uskonsa vuoksi noin 20 vuotta. Ateismin synkän yön keskellä hänen julistuksensa kantoi hyvää ja kestävää hedelmää. Hän kirjoitti: "Saatanan tehtävänä nykypäivänä on kiihottaa ihmisen sielua ja laukaista siinä piilevä voima näyttelemään pettävästi hengellistä voimaa". "Muistakaamme, että kaikki työ, joka tehdään tunteilla, on kyseenalaista ja haihtuvaa. Työssä, joka tehdään Pyhän Hengen voimalla, ihmisen ei tarvitse ponnistella omia voimiaan.
Jos työ tehdään sielun voimalla, ihmisen on jännitettävä voimiaan ja käytettävä monenlaisia 'kikkoja'. Näitä ovat itkeminen, huutaminen, hyppiminen, yhtämittainen laulaminen tai monien liikuttavien kertomusten esittäminen. En sano, etteikö saisi käyttää lauluja ja kertomuksia, mutta kohtuullisessa määrin. Sillä niiden kertoja ei pyri mihinkään muuhun kuin kuulijakunnan liikuttamiseen" (Sielun piilevä voima, Päivä).
Minulla oli nuorena tilaisuus kuunnella Skandinavian suurimman helluntaiseurakunnan, Tukholman Filadelfian perustajan, Lewi Pethruksen julistusta. Muistan kuinka hän Nyhem-viikon puhujana seisoi hiljaa ja eleettömästi saarnansa aikana. Pienehkö, melko kuivan tuntuinen mies. Hiljaisella, tasaisella äänellä hän toi esille Sanan totuuksia. Hänestä sanottiin, että hän oli saarnatuolissa tyyni kuin viilipytty, mutta "mutta kansassa kiehui". Nykykieltä käyttääkseni, hän ei ollut ollenkaan "karismaattinen". Hänellä oli kuitenkin raamatullista karismaa. Hänen ei tarvinnut huutaa tai käyttää muita "kikkoja". Hänellä oli Jumalalta saatu opettamisen armoitus. Sana saavutti sydämet ja elämä muuttui. Pyhä Henki toimi kirkastaen Kristuksen ja tulokset olivat pysyviä. Tuhansia tuli uskoon ja seurakunnat kasvoivat. Vastakohtana ovat meidän aikanamme ne, jotka saarnatuolissa "kiehuvat" ja kansa istuu paikallaan hiljaa kuin "viili pytyssä". Niin kutsuttu "karismaatikko" ihmettelee miksi yleisö ei "kiehu". Ehkäpä kuulijakunta onkin niin hengellistä, että odottaa hengelliseltä tilaisuudelta jotain aivan muuta!
Nuori kappalainen kysyi kerran iäkkäältä kirkkoherralta, mitä hän tekee kun saarnan aikana huomaa, ettei itsekään oikein ymmärrä mistä puhuu peläten, että kuulijatkin sen huomaavat. Tähän kirkkoherra oli pilke silmäkulmassa vastannut: kun niissä kohdissa vain korotat ääntäsi, ei kukaan huomaa, ettet itsekään ymmärrä mitä puhut!
Jokainen on luonteeltaan erilainen ja Pyhä Henki käyttää erilaisia ihmisiä. Yrittämällä muuttaa Jumalan luomistyön tulosta kohdallamme - tai toisten kohdalla -, kun Hän teki meistä jokaisesta omalaatuisensa persoonan, me taistelemme Jumalaa vastaan. Olipa luonteemme minkälainen tahansa, meidän tulee aina muistaa, että tämä "aarre on meillä saviastioissa". Savenvalajan uunissa tulee astiasta haihtua kaikki astian oma kosteus. Ihmisen luontainen "mehevyys" tyydyttää vain luonnollista ihmistä. Elävä vesi on Kristus, ja Häntä janoinen maailma kaipaa ja tarvitsee.
Jokainen "saviastia" on persoonallisuudeltaan, luonteeltaan erilainen. Afrikkalainen musta ystävämme, amerikkalainen, tai romanit ovat kaikki erilaisia. Sydämessä vaikuttava Pyhä Henki vaikuttaa jokaisen oman persoonallisuuden kautta. Olen tavannut Pohjois-Amerikan eskimoita, jotka tuskin koskaan näyttävät minkäänlaisia tunteitaan, eivätkä he elehdi puhuessaan. Tämä on yleinen luonteenominaisuus eskimoilla ja samoin monilla intiaaniheimoilla. Jäyhä eskimo ja eloisa italialainen, eivät itsessään, luonteenominaisuuksillaan todista vielä mitään heidän hengellisyydestään.
Suuri vaara aikamme "karismaattisuudessa" piileekin toisten matkimisessa. On erehdys luulla, että persoonallisuus on yhtä kuin hengellisyys. Luonteeltaan jäyhä alkaa jäljitellä toista räiskyväluonteista esiintyen perin hengellisenä; pettäen itseään ja usein myös monia elämysten metsästäjiä.
"Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus", mutta sielullinen, joka hylkää jumalallisen viisauden ja järjestyksen, saa kyllä aikaan hullutuksen. Yksi esimerkki: "Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?" (1. Kor. 14:23) Ei turhaan ole sanottu, hullut ovat pilanneet helluntain!
Jos se, mitä tämän ajan nk. karismaattisuus suurelta osalta edustaa, on Pyhän Hengen ilmenemistä, voisi tulla johtopäätökseen, että Pyhä Henki on epäonnistunut. - Kaikkivaltiaan Jumalan Pyhä Henki ei koskaan voi epäonnistua! Syy löytyy jostain muualta. Ihminen itsessään on yrittänyt käyttää Pyhää Henkeä, ja tämähän on täysin mahdotonta. Näin yrittäessään hän toimii luontaisen karismansa pohjalta. Korotetuksi tulee ihminen ja sielujemme vihollinen onnistuu aikeissaan.
Maailman ainoa todellinen toivo on Jeesus Kristus. Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä: "Hän on minut kirkastava". Maailma ei korota Jeesusta, mutta maailma ja aikamme nk. karismaattisuus korottaa ja palvoo ihmistä.
Kuinka "sielunkarisma" toimii?
Kokoustilaisuuteen pyritään luomaan ilmapiiri, jossa "voidaan vangita kuulijoiden mielikuvitus ja innostaa antautumaan". Yksi keino on kovaääninen musiikki ja "ylistys". "Suitsutetaan ylistystä". "Sielun karismalla" johdetaan nauttimaan ylistyksestä. Tunti tai yli kaksikin tuntia vietetään näin nautiskellen (jossain jopa 24 tuntia yhteen menoon!). Tämä "saa ihmiset haltioitumaan".
Vanhan liiton Jumalan palvonnassa suitsutuksesta sanotaan: "Älkää valmistako itsellenne mitään muuta suitsutusta tämän sekoituksen mukaan. Pidä tämä Herralle pyhitettynä. Jokainen, joka sellaista tekee nauttiaksensa sen tuoksusta, hävitettäköön kansastansa." (2. Moos. 30:30, 31).
Toinen keino on ihmismielen (psyyken) hyväksi käyttö. Mieliin vaikutetaan voimakkaasti painottamalla etukäteen, mitä tullaan kokemaan juuri tässä ja nyt, jos vain avaudutaan ja antaudutaan tälle "voitelulle ja voimalle, joka niin voimakkaasti on koettavana juuri tässä huoneessa". Vakuutetaan etukäteen kuinka "sinä tulet tänä iltana tuntemaan voimavaikutukset kehossasi". "Pian hän tulee (puhuja). Jumala itse todistaa hänestä. Hänen ympärillään on Jeesus-energian voimakenttä, valtavampi kuin 10.000 volttia. Come on! Oletteko valmiita?"
Tunnelman tiivistyessä nämä "vakuuttelut" valtaavat mielen (suggestio, tuoda mieleen. Tästä latinankielisestä sanasta juontuu sana "suggeroida"). Mitä suurempi joukko ihmisiä, sitä suurempi on lumoava vaikutus. Sielun voimat jylläävät. Pyhä Henki on saatu murheelliseksi, tai vielä vakavampaa, Pyhä Henki ei ole lainkaan mukana kirkastamassa Kristusta.
"Sielunkarismalla" saadaan voimakas ote luonnollisen ihmisen sielun alueesta. Juuda 1:19: "nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole". 1. Kor. 2:14: "Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on". Luonnollinen ja sielullinen; alkutekstissä on molemmissa kohdissa käytetty samaa sanaa, psykikos.
Oltuani seuraamassa tällaista toimintaa monissa maissa eri puolilla maailmaa, olen tehnyt joitakin havaintoja. Tässä ovat yleiset päälinjat, kun tällainen "karismaatikko" astuu kuulijakunnan eteen: Hän jatkaa tunnelman tiivistämistä. Hän kertoo, kuinka juuri hän on saanut erikoisvoitelun Pyhältä Hengeltä. Kuinka tuo voima ja voitelu on saanut valtavia aikaan joissakin kaukaisissa maissa. Varsinaisesta Sanan saarnasta tuskin voidaan puhua. Hän herättelee odotuksia kertomalla mitä erikoisemmista elämyksistä, joita koetaan, kun antaudutaan varauksetta tälle "uudelle voitelulle". Rukoukset ja puheet kohdistetaan Pyhälle Hengelle. Jeesus ei ole ensimmäisellä sijalla. – Uudessa testamentissa ei rukousta koskaan kohdisteta Pyhälle Hengelle.
Kun "sielunkarismalla" on vangittu kuulijoiden mielikuvitus, he usein innostuneina, haltioituneina antautuvat melkeinpä mihin tahansa. lhmeellinen ja lumoava on vaikutusvoima. Rahaa tarvitaan, rahaa pyydetään ja rahaa saadaan!
Raamatun karismasta ei ole kysymys. "Näin sanoi Herra, minun Jumalani: 'Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli." (Sakarja 11:4, 5).
Miksi kirjoittaa näin toiminnasta, jonka sanotaan olevan Pyhästä Hengestä ja Kristuksesta ja ottaa vastakohdaksi sen, mitä kutsun "sielunkarismaksi"? Eivätkö nämä viimeksi mainitun edustajat käytä Jeesus-nimeä? Eivätkö he juuri tunnusteoilla ja ihmeillä todista olevansa oikeassa? Eivätkö juuri he ole päässeet sisälle viimeisten päivien uuden voitelun salaisuuksiin? Eivätkö juuri he kokoa tilaisuuksiinsa tuhansia, kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia?
Vastaukseksi siihen, miksi näin kirjoitan on se, että uskon Jeesuksen varoitusta, joka koskee aikaa ennen Hänen tulemustaan. "Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: 'Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?' Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: 'Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta'." (Matt.24:3-5).
On vain yksi Kristus = Voideltu. Paavali varoittaa: "Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen." (2. Tess. 2:3).
Raha ja sielunkarisma
David Wilkerson kertoo kuinka eräs tällainen Suomessakin hyvin tunnettu "karismaatikko" opetti rahasta ja sen käytöstä: "Köyhä, toimeentulon rajalla oleva leski antaa sinulle viisi dollaria. Ota se. Sinä olet voideltu. Ansaitset sen. Ota se…"
Ja sama puhuja jatkoi: "Asun 800 neliömetrin talossa ja rakennan isompaa. Sellaista, josta kuningas Salomokin olisi ylpeä. Maksoin juuri 15.000 dollaria tästä koirasta (n.14.000 euroa). Näetkö tämän loisteliaan sormuksen? Ostin sen Jamaikalla käydessäni ja maksoin siitä 32.000 dollaria. (n. 30.000 euroa) Haluan teidän tietävän, että kun ihmiset kulkevat taloni ohitse ja näkevät Rolls Royce -autoni ajotiellä, silloin he tietävät, että on Jumala taivaassa". Samassa konferenssissa julistettiin, "Pyhä Henki ei voi tulla yllemme ennen kuin olemme rahavirrassa. Ennen kuin rikastumme Pyhä Henki ei voi tehdä työtään".
Raha tie terveyteen?
Ollessani USA:ssa 6.11.2003 seurasin varhain aamulla TV-ohjelmaa. Eräs saarnaaja keskusteli avustajansa kanssa siitä, kuinka pitalinen mies sai avun Jeesukselta. Jeesus kosketti miestä ja hän parani. Sen jälkeen Jeesus käski miestä näyttämään itsensä papeille ja uhraamaan niin kuin Mooses oli säätänyt. Tämän kertomuksen sovellutus tähän TV-ohjelmaan oli seuraava: Veljeni on nyt rukoillut puolestasi. Kuitenkaan parantumisesi ei vielä ole täydellinen ("Your healing will not be complete before..." ) ennen kuin teet niin kuin Jeesus käski pitaalista tekemään. Me olemme tässä tilanteessa niitä pappeja, joille uhri tulee antaa. He mainitsivat huomattavia rahasummia uhriksi: 70-700 USD. Avustaja sanoi, että tämä heidän esittämänsä asia saattaa kuulostaa oudolta, mutta näin on Jumala itse sen tälle veljelle ilmoittanut.
Väärä opetus uhraamisesta on verrattavissa ketjukirjerahankeräämiseen, joka Suomessa kiellettiin. Lähetä, niin sinulle lähetetään. Älä katkaise ketjua, muutoin sinulle käy huonosti. Pyramidin paisuessa huipulla oleva rikastuu. Mitä suurempi pyramidi, sitä enemmän rahaa huipulla. Näin "toimii" myös karismaattinen oppi "anna, niin sinulle annetaan".
Sielunkarisma ja oudot ilmiöt
Ihmisten sielua, mieltä, manipuloivalla "karismalla" on hämmästyttävä ja lumoava vaikutus. Yksi uusimmista (monista) "ihmeistä" liittyy siihen, jotka "Toronton herätyksen" "historioitsija" Richard Rissin mukaan johtuvat siitä, että herätys on nyt saanut uuden ulottuvuuden ja kohonnut uudelle tasolle (Riss kokoaa aineistoa tämän herätyksen tueksi). Kysymyksessä on "kultatomun", "kultapölyn", "kultahippujen" esiintyminen kokoustilanteissa. Rissin mukaan kultahiput todistavat, että "olemme tulleet osallisiksi Hänen jumalallisesta luonnostaan".
Ilmiö selitetään Pyhän Hengen aikaansaamaksi "eläväksi kultatomuksi", joka leviää ihmisten ylle. Tätä Pyhän Hengen toimintaa verrataan mehiläisen suorittamaan kukan pölytykseen. Ne, jotka ovat "pölyttyneet", voivat "pölyttää" muita.
Monissa kokouksissa eripuolilla maailmaa materialisoituu kultahippuja. Nämä ''ihmeet'' liittyvät oleellisesti nk. nauruherätykseen.
Kokoustilanteissa kerättyjä "kultahippuja" tutkinut arvovaltaisen US Geological Surveyn tutkimuksissa hippuset osoittautuivat lähinnä kimmeltäviksi muovinpaloiksi.
Vartijat puhaltavat pasuunaan
David Wilkerson on noussut rohkeasti juuri näitä "karismaattisia" eksytyksiä vastaan. Siteeraan osia hänen saarnastaan "The Reproach of the Solemn Assembly": "Kokonaiset karismaattiset seurakunnat, helluntailiike on hajallaan - kirjaimellisesti rikki revittynä valheherätyksen takia. Kaikenlaista tapahtuu. Jotakin uutta esitellään lähes viikoittain eivätkä johtajat tiedä pitäisikö uusi ottaa vastaan vai kirota se. He eivät tiedä, mitä tehdä... Missä ovat johtajat? Missä joku, joka kertoo meille?”
Wilkerson toteaa: "Se, mitä näemme aikamme ns. herätyksissä ja mikä liitetään Pyhän Hengen yhteyteen, sitä emme löydä kirjoituksista. Mikä ei ole löydettävissä Sanasta, pitää heti hylätä - täysin hylätä. Itken kun, katson näitä videoita, joita ihmiset ympäri maata lähettävät minulle. Ihmisjoukot ruumis vapisten ilman kontrollia, ihmiset putoilemassa lattialle, hysteerinen nauru, hoipertelu kuten juopuneessa tilassa, käärmeen lailla kiemurtelu, villien eläinten lailla kiljumin - sitten meillä on julistaja, joka puhaltaa ihmisten ylle ikään kuin Pyhä Henki olisi tullut lihaksi hänessä.” "Kun joudut tällaiseen, kun olet joutunut eroon Kirjoitusten varjelevasta vaikutuksesta, sinä sanot vain: 'Hei, tämä on uutta, Jumala tekee uutta. En ymmärrä tätä, se ei ole Sanassa mutta en halua olla Pyhää Henkeä vastaan'. Jos se ei ole Sanassa, sinun pitää olla sitä vastaan."
Edelleen Wilkerson jatkaa varoittaen näistä eksytyksistä: "Älä ota tähän osaa, älä edes mene lähelle... Jos olet heikko, uskossasi nuori tai utelias, olet vaarassa. Se ruokkii kaikkea sitä, mikä on mieluista lihan mielelle... Meidän tulisi rukoilla, että Jumala antaisi oikeamielisiä johtajia, että Hän nostaa esiin kuuluvia ääniä, pelottomia ääniä, murtuneita ääniä." "Varokaa kristityt! Jos uskot sanani todeksi ja sinulla on kotona näitä kirjoja ja kasetteja, niin hävitä ne! Älä jaa niitä muille, vaan polta ne! Jos joku kutsuu sinua näihin tilaisuuksiin, älä mene vaan sano: Haluan kuulla puhdasta Sanaa, joka auttaa minua hengellisesti kasvamaan. En halua mitään, mitään opetusta, joka vahvistaa lihaani..."
Pimeys valona
Kun Jumala lähettää eksytyksen "kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen", se tapahtuu "sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen". Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. Tästä uskon olevan hyvin laajalti kysymys siellä, missä "sielunkarisma" ja ihmistä korottava henki saa otteen. Valheesta tulee totuus. Pimeys onkin valo. Kun rakkaus Jumalaan on hyljätty, rakkaus Itseen sokaisee. Näin vieteltynä ihmisen on mahdoton nähdä tai kuulla Totuutta. Hän kuuro ja sokea Totuudelle.
Lopuksi
Olen maininnut vain osan heidän uskomuksistaan ja toiminnastaan, joiden uskon kuitenkin paljastavan mistä on kysymys. Tämä kannanottoni on ollut vain pintaraapaisu siitä, mistä löytyy paljon sellaista toimintaa ja opetusta, joka hylkää Sanan. Voi olla, että myönnät näiden "karismaatikkojen" olevan ehkä täysin väärässä, mutta täytyykö sinun tuomita ja arvostella heitä näin jyrkästi? Vastaukseni on selvä "kyllä"! Onhan kysymyksessä sen uskon ja ilmoituksen hylkääminen, jonka perustuksena on Pyhän Raamatun Sanan ilmoitus.
Amerikassa Jumala on nostanut esiin monia, jotka Hengen miekkaa, Jumalan Sanaa, käyttäen ovat käyneet taisteluun "evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden säikähtämättä". He ovat paneutuneet huolellisesti oppeihin, jotka johtavat näihin eksytyksiin ja toimintaan, joka repii rikki seurakuntia ja herätysliikkeitä. Me Suomen helluntaiherätyksessä olemme painottaneet armolahjojen toiminnan tärkeyttä seurakunnassa. Minne on joutunut lahja arvostella henkiä? Jotkut seurakunnat ja julistajat, jopa meidän lehtemme, näyttävät uskovan, että on parhainta "antaa kaikkien kukkien kukkia". Me olemme olleet protestantteja, protestiliike, joka on uskaltanut seistä vakaumuksensa takana.
Jään rukoilemaan, että Jumalan tahdossa saisi toteutua se, minkä vuoksi uskon Herrani laskeneen tämän asian sydämelleni.
Leivonmäellä 5.10.2004
Matti J. Pyykkönen
Suositeltavaa kirjallisuutta
Matti Pyykkönen: "Jumala juoksupoikana" (RV), uusittu painos 2004 nimellä: "Me olemme Kristus - onko Jumala meidän juoksupoikamme?" on saatavana kustantajalta: Ahava-Tuote Oy, Orivesi, puh. 0400 633230 tai Juurikasvu kustannus, puh. (014) 633334.
Tätä tekstiä saa kopioida ja tekstiä muuttamatta jakaa ilmaiseksi.
Tekijän luvalla toimittanut ja julkaissut Seppo Paldanius
LAINATTU OPETUS KUVASTAA HYVIN HELLUNTAILIIKKEEMME TILAA HERÄTYKSEN KANNALTA, MEILLÄ EI OLE MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA KUOLLEELLA KRISTILLISYYDELLÄ USKOMATTOMIIN IHMISIIN. ELÄMME VAIN OMAA PIENTÄ PIIRIÄ PYÖRIEN. MYÖS JUMALAN ETSIMINEN ON VÄHÄISTÄ, TYYDYTÄÄN TOTUTTUUN PERINNÄISEEN USKONNOLLISEEN ELÄMÄÄN. EHKÄ SYNTIÄKIN ON TULLUT SEURAKUNTIIN? JUMALA EI VOI ANTAA UUTTA ELÄMÄÄ, KUN TAKERRUTAAN VANHAAN JA EI YMMÄRRETÄ JUMALAN UUTTA LUOVAA LUONNETTA. EI USKALLETA ASTUA VENEESTÄ AALTOJEN PÄÄLLE. ON TIETYSTI MYÖS AITOA ELÄMÄÄ, MUTTA KOKONAISUUS ON PIDÄTTYVÄISEN KIRKOLLINEN. JUMALA LUO UUTTA UUSIEN SEURAKUNTIEN KAUTTA JA MYÖS KIRKON SISÄLTÄ SYNTYVIEN UUDISTUSTEN KAUTTA, MUTTA ME OLEMME JÄÄNEET VAIN ARVIOIMAAM ASIOITA OMASTA PIENESTÄ JUMALAN TUNTEMUKSESTAMME, VAIKKA MEIDÄN TULISI ETSIÄ HERRAA KAIKESTA SYDÄMESTÄMME!
Karismaattinen vaiko hengellinen
Kirjoitus perustuu pastori Matti J. Pyykkösen luennon oheismateriaaliin Keski-Suomen helluntaiseurakuntien työntekijäpäivillä Toivakassa, lokakuussa 2004.
Karismaattinen vs. hengellinen
Viime vuosina ovat, sekä sekulaarissa, että uskonnollisessa kielenkäytössä yleistyneet termit karisma, karismaattinen ja karismaattisuus. Koska nämä ovat vierasperäisiä sanoja, on syytä täsmentää, mistä on kysymys. Nämä termit juontavat Uudesta Testamentista ja siellä ne yksinkertaisesti tarkoittavat elämän Hengen, Jumalan armon, ilmenemistä seurakunnassa sen jäsenten kautta.
Raamattu ei luokittele tämän elämän, Pyhän Hengen eri ilmenemismuotoja eri listoille, niin kuin me ihmiset teemme. Me asetamme armolahjat, "virat", voimavaikutukset ja muut armoitukset kaikki tarkasti omaan lokeroonsa. Ainakin lehti-ilmoittelussa saman seurakunnan tilaisuuksista, yksi on tavallinen hengellinen tilaisuus, toinen on karismaattinen kokous. Paikalla olevien "karismaattisten" nimet ovat suuremmilla kirjaimilla mainittuna. Mitä karismaattisempi, sitä suuremmilla kirjaimilla. Myöhemmin katsomme, mistä tämä johtuu.
Kaiken tämän kirjavuuden keskeltä nousee monia aivan oikeutettuja kysymyksiä. Eikö hengellinen olekaan karismaattista? Ovatko palvelustehtävät seurakunnassa luonnollisia, hengellisiä, vaiko karismaattisia? Miksi joidenkin listalla on 5, toisten 9 tai 21 erityistä tapaa, joilla Henki saa ilmetä? Onko karisma ihmisen omistama kyky tehdä jotain? Onko elävässä ruumiissa jäseniä, joiden kohdalla Henki ei ollenkaan ilmene? Onko Pyhän Hengen voitelu, karisma, luonnekysymys? Onko helluntai-karismaattiselta arvopohjalta nousevassa kristillisessä toiminnassa kysymys kahdesta (kolmesta?) eri asiasta?
Hän antaa Hengen ilmetä
"Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi." Apostoli Paavali 1. Kor. 12:4-7, vuoden 1992 suomennos (1938: "kullekin annetaan Hengen ilmoitus…").
Apostoli Paavali opettaa hyvin seikkaperäisesti tähän liittyvistä asioista ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 12. luvussa. Hän aloittaa luvun sanoilla "Ja hengellisistä (pneumatikon) en tahdo teidän (olevan) tietämättömiä" (Novum). Tämän jälkeen luvuissa 12, 13 ja 14 hän käsittelee Pyhän Hengen toimintaa. Sana "lahjat" ei esiinny alkutekstissä, mutta tekstiyhteys, osoittaa, että on kysymys niistä. (Novum)
Kaikki perustuu sanan karis (armo), ympärille. Hän käyttää seurakunnasta kuvaa ja kutsuu sitä Kristuksen ruumiiksi. Kristus itse on ruumiin pää. Kun jokainen jäsen on omalla paikallaan ja elämän yhteys Päähän toimii "Hän antaa Hengen ilmetä (kr. fanerosis; julki tuominen) itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi" (1. Kor.12:7, -92). Katso 1. Kor.12, Room.12, Ef. 4:4, 11-16, 1. Piet.4:10, 11.
Kristus, joka on Pää, käyttää välineinään ruumiinsa eri jäseniä toteuttaessaan tahtoaan, silloin kun Hän itse tahtoo. Karisma ei ole kyky, jota jäsen käyttää. Karisma on armoitus silloin kun ollaan Hengen elämän ilmentymisen välikappaleina, kanavina. (1992- suomennos käyttää sanaa "kyky", jota ei esiinny alkutekstissä). Joka jäsenellä on eri tehtäviä, joiden kautta "Hän antaa hengen ilmetä" ja apostoli painottaa, että "ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä."
Sanat "Hän antaa Hengen ilmetä" (1992) "Hengen merkki" (AS), "Hengen ilmoitus" (1938), tuovat yksinkertaisesti esille sen, mikä on raamatullista karismaa ja karismaattisuutta; suomenkielellä hengellistä. Hän antaa Henkensä ilmetä, tulla julki monin eri tavoin. Ei ainoastaan se ole hengellistä ja karismaattista, mikä ihmisistä näyttää sensaatiomaiselta. Hengen ilmenemisen "listoja" löytyy kyllä Raamatusta: 1. Kor 12:8-10, 27, 28. "Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksi tekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä." - - - "Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä."
Room.12:6: "Meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; jos kehottaa, niin kehottamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten." (Suomalaisissa käännöksissä käytettyä sanaa "virka" ei esiinny Uuden testamentin alkutekstissä. On aina kysymyksessä palvelustehtävä, diakonian: palvelus)
Ef. 4:4,11,12: "Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen."
Piet. 4:10,11: "Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen."
Palvella, puhua, puhua kielillä, opettaa, avustaa jne. ovat, silloin kun ne tapahtuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta ja johdossa, Elämän ilmenemistä. Ne ovat armolahjoja ja karismaa. Kaiken Kristuksen seurakunnassa tulee tapahtua Hengen vaikutuksesta; olla Hengen eri ilmenemismuotoja, (fanerosis). Luontainen tai opittu liikemiestaito ei riitä esim. kristillisessä kustannustoiminnassa. Se riittää kyllä elämyshakuisen, luonnollista ihmistä viihdyttävien tuotteiden valmistamisessa. Ihminen saa kunnian ja Jumalan siunaus väistyy. Ylhäältä tullut Hengen välittämä viisaus seurakunnan talouden hoidossa saattaa olla hullutusta taloustieteitä opiskelleelle. Kun Jumalalta tullut hengellinen viisaus saa kaikessa ohjata, sen yllä lepää myös Jumalan siunaus. Tyhmyys ei ole hyve hengellisissä asioissa, mutta "elämänviisaus" lähtee sydämestä ja valaisee myös järjen. Jos keneltä puuttuu tällaista viisautta, häntä Sana kehottaa rukoilemaan ja Herra antaa sitä viisautta soimaamatta. Jaak.1:5.
Mitä raamatullinen karisma ei ole
Raamatullinen karisma, hengen ilmeneminen, ei ole vastakohta järjestäytyneelle toiminnalle ja seurakuntaviroille. Sana ei tunne vastakohtaisuutta palvelustehtävien ja armolahjojen välillä. Lahja olla Hengen toiminnan välikappaleena, kanavana, "kuuluvat Jumalan armotalouteen, eivätkä Hänen luomisjärjestykseensä" (IRT). Luonnollinen ja sielullinen saavat alkunsa luomisesta; hengellinen, karismaattinen, uudestisyntymisestä ja Pyhällä Hengellä täyttymisestä. Raamatussa hengellinen ja karismaattinen ovat aina aivan sama asia.
Karisma-sana sekulaarissa kielenkäytössä
Muutama vuosikymmen sitten sanat karisma ja karismaattinen miellettiin, ja niitä käytettiin ainoastaan Raamattuun liittyvien asioiden yhteydessä. Vähitellen nämä sanat tulivat yleiseen kielenkäyttöön. Siellä se muuttui täysin sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Voimme vain todeta, että maailma vei tuon sanan ja tärveli sen. Nykykielen sanakirjojen mukaan karisma tarkoittaa: "erikoista johtajuuteen tarvittavaa luonteen ominaisuutta, jolla voi vangita kansan mielikuvituksen ja innostaa antautumista jollekin asialle. Karismaattinen on ihminen, 'jolla on ihmeellinen vaikutusvoima, jota hän käyttää houkutellessaan ja lumotessaan'." Hän on "lumoava, voimallisesti vaikuttava, saa ihmiset haltioitumaan. Hänessä on hypnotisoiva vaikutus" (Websterin sanakirjat).
Esimerkkejä kuinka tuota sanaa käytetään: Eräässä radio-ohjelmassa kerrottiin Kansallis-teatterin edesmenneestä näyttelijästä: "Hänessä oli valtavasti karismaattista säteilyvoimaa. Hän teki vaikutuksen meihin. Hän oli hyvä näyttelijä." Lehdistön kommentit vuoden 2003 Miss Suomesta: "Hän on säteilevän kaunis ja karismaattinen". Adolf Hitler pystyi luomaan ihmisten mieliin kuvan maasta, joka on "Deutschland, Deutschland über alles". Hän johti Saksan kansan tuhoon tällaisella karismalla. Hänessä oli tuo karismaattinen, kiehtova ja hypnotisoiva vaikutus.
Näin maailma on täysin muuttanut karismaattinen-sanan merkityksen, ja näin muutettuna se hyväksyttiin takaisin uskonnolliseen kielenkäyttöön. Raja luonnollisen ihmisen sielun voimien ja "hengellisen" välillä alkoi kasvaa umpeen. Se, mikä olisi ollut elävää Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamaa, muuttui luonnollisesta ihmisestä itsestään lähteväksi sielunkarismaksi. Juuri tästä johtuu aikamme länsimaisen kristillisyyden rappiotila. Ihminen itse on asialla.
Onko Pyhän Hengen voitelu luonnekysymys?
Kun maailman henki muuttaa karisma-käsitteen tarkoituksen, ja kun tämä muunnos hyväksytään, on nk. karismaattinen puhuja usein seuraavanlainen: Hän on luonteeltaan hyvin vilkas ja räiskyvä. Hän lumoaa kuuntelijat kiehtovilla kertomuksilla joistain kaukaisista tapahtumista esiintuoden taitavasti sen, että kaikki tapahtui juuri hänen "karismansa" kautta. Kertomuksia ja jälleen kertomuksia. Hän ei saarnaa Sanaa. Tuloksien hänen puheestaan tulee näkyä heti vielä hänen paikalla ollessaan, ja parhaiten ne tulokset näkyvät juuri hänen "karismansa" välityksellä. Hän osaa käyttää ääntään; useimmiten huutaen. Hänellä on ihmeellinen vaikutusvoima vangitessaan kuulijat. Ihmiset haltioituvat. Jos hän on pystyvä, saa hän ihmiset tekemään melkein mitä tahansa.
Luonnollisen ihmisen sielunkarisma ilmenee usein myös hyvin älyperäisinä luentoina uudesta "väläyksestä, oivalluksesta", jonka Minä, luonnollinen ihminen, Itse, on oivaltanut. Kysymyksessä voi olla Sana kuolleena kirjaimena ilman Henkeä. Se voi olla myös innoittavan "järkikarisman" uusi toimintatapa. Sielunkarisman ollessa lähtökohtana tällainen ei ole Hengen ilmenemistä Jumalan kunniaksi. Kysymyksessä on sama itseänsä korottava henki, josta Paavali varoitti tessalonikalaisia.
Jos ei oteta vastaan rakkautta totuuteen, liikutaan vaaravyöhykkeellä. Sielullisesta tehdään hengellinen. Ihminen tulee korotetuksi. Liikkuessani eri puolilla maailmaa olen huomannut tällaisen "karismaattisen" toiminnan jälkeen huolestuttavaa jälkikrapulaa.
Luonnollisen ihmisen sielunelämää jännittäen on lähdetty "elämysmatkalle". Sielunelämää voisi verrata huonosta metallista tehtyyn jouseen. Toistuvasti jännitettynä se menettää jäntevyytensä. Näin käy myös ihmisen. Enää ei jakseta innostua - kaikki on kuultu - kaikki on jo koettu. Kaiken perästä on juostu tai ajettu autolla. Kokouksissa oli tunnetta ja melua, mutta maanantaina tai viimeistään tiistaina tulikin jo niin turhautunut olo. Paitsi, jospa sittenkin vielä joku jostain, jotain uutta... ad infinitum. Hyvä Jumala, anna meille silmävoidetta nähdäksemme, mikä on Sinun hengestäsi ja mikä on ihmisen oman sielunelämän aikaansaannosta. Mikä ehkä jotain vielä paljon pahempaa.
Tunnettu Jumalan mies, Kiinan herättäjä, Nee Tuo Sheng (Watchman Nee), oli mies, jota Jumala käytti voimallisesti. Hän kuoli v. 1972 vankilassa, jossa hän joutui olemaan uskonsa vuoksi noin 20 vuotta. Ateismin synkän yön keskellä hänen julistuksensa kantoi hyvää ja kestävää hedelmää. Hän kirjoitti: "Saatanan tehtävänä nykypäivänä on kiihottaa ihmisen sielua ja laukaista siinä piilevä voima näyttelemään pettävästi hengellistä voimaa". "Muistakaamme, että kaikki työ, joka tehdään tunteilla, on kyseenalaista ja haihtuvaa. Työssä, joka tehdään Pyhän Hengen voimalla, ihmisen ei tarvitse ponnistella omia voimiaan.
Jos työ tehdään sielun voimalla, ihmisen on jännitettävä voimiaan ja käytettävä monenlaisia 'kikkoja'. Näitä ovat itkeminen, huutaminen, hyppiminen, yhtämittainen laulaminen tai monien liikuttavien kertomusten esittäminen. En sano, etteikö saisi käyttää lauluja ja kertomuksia, mutta kohtuullisessa määrin. Sillä niiden kertoja ei pyri mihinkään muuhun kuin kuulijakunnan liikuttamiseen" (Sielun piilevä voima, Päivä).
Minulla oli nuorena tilaisuus kuunnella Skandinavian suurimman helluntaiseurakunnan, Tukholman Filadelfian perustajan, Lewi Pethruksen julistusta. Muistan kuinka hän Nyhem-viikon puhujana seisoi hiljaa ja eleettömästi saarnansa aikana. Pienehkö, melko kuivan tuntuinen mies. Hiljaisella, tasaisella äänellä hän toi esille Sanan totuuksia. Hänestä sanottiin, että hän oli saarnatuolissa tyyni kuin viilipytty, mutta "mutta kansassa kiehui". Nykykieltä käyttääkseni, hän ei ollut ollenkaan "karismaattinen". Hänellä oli kuitenkin raamatullista karismaa. Hänen ei tarvinnut huutaa tai käyttää muita "kikkoja". Hänellä oli Jumalalta saatu opettamisen armoitus. Sana saavutti sydämet ja elämä muuttui. Pyhä Henki toimi kirkastaen Kristuksen ja tulokset olivat pysyviä. Tuhansia tuli uskoon ja seurakunnat kasvoivat. Vastakohtana ovat meidän aikanamme ne, jotka saarnatuolissa "kiehuvat" ja kansa istuu paikallaan hiljaa kuin "viili pytyssä". Niin kutsuttu "karismaatikko" ihmettelee miksi yleisö ei "kiehu". Ehkäpä kuulijakunta onkin niin hengellistä, että odottaa hengelliseltä tilaisuudelta jotain aivan muuta!
Nuori kappalainen kysyi kerran iäkkäältä kirkkoherralta, mitä hän tekee kun saarnan aikana huomaa, ettei itsekään oikein ymmärrä mistä puhuu peläten, että kuulijatkin sen huomaavat. Tähän kirkkoherra oli pilke silmäkulmassa vastannut: kun niissä kohdissa vain korotat ääntäsi, ei kukaan huomaa, ettet itsekään ymmärrä mitä puhut!
Jokainen on luonteeltaan erilainen ja Pyhä Henki käyttää erilaisia ihmisiä. Yrittämällä muuttaa Jumalan luomistyön tulosta kohdallamme - tai toisten kohdalla -, kun Hän teki meistä jokaisesta omalaatuisensa persoonan, me taistelemme Jumalaa vastaan. Olipa luonteemme minkälainen tahansa, meidän tulee aina muistaa, että tämä "aarre on meillä saviastioissa". Savenvalajan uunissa tulee astiasta haihtua kaikki astian oma kosteus. Ihmisen luontainen "mehevyys" tyydyttää vain luonnollista ihmistä. Elävä vesi on Kristus, ja Häntä janoinen maailma kaipaa ja tarvitsee.
Jokainen "saviastia" on persoonallisuudeltaan, luonteeltaan erilainen. Afrikkalainen musta ystävämme, amerikkalainen, tai romanit ovat kaikki erilaisia. Sydämessä vaikuttava Pyhä Henki vaikuttaa jokaisen oman persoonallisuuden kautta. Olen tavannut Pohjois-Amerikan eskimoita, jotka tuskin koskaan näyttävät minkäänlaisia tunteitaan, eivätkä he elehdi puhuessaan. Tämä on yleinen luonteenominaisuus eskimoilla ja samoin monilla intiaaniheimoilla. Jäyhä eskimo ja eloisa italialainen, eivät itsessään, luonteenominaisuuksillaan todista vielä mitään heidän hengellisyydestään.
Suuri vaara aikamme "karismaattisuudessa" piileekin toisten matkimisessa. On erehdys luulla, että persoonallisuus on yhtä kuin hengellisyys. Luonteeltaan jäyhä alkaa jäljitellä toista räiskyväluonteista esiintyen perin hengellisenä; pettäen itseään ja usein myös monia elämysten metsästäjiä.
"Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus", mutta sielullinen, joka hylkää jumalallisen viisauden ja järjestyksen, saa kyllä aikaan hullutuksen. Yksi esimerkki: "Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?" (1. Kor. 14:23) Ei turhaan ole sanottu, hullut ovat pilanneet helluntain!
Jos se, mitä tämän ajan nk. karismaattisuus suurelta osalta edustaa, on Pyhän Hengen ilmenemistä, voisi tulla johtopäätökseen, että Pyhä Henki on epäonnistunut. - Kaikkivaltiaan Jumalan Pyhä Henki ei koskaan voi epäonnistua! Syy löytyy jostain muualta. Ihminen itsessään on yrittänyt käyttää Pyhää Henkeä, ja tämähän on täysin mahdotonta. Näin yrittäessään hän toimii luontaisen karismansa pohjalta. Korotetuksi tulee ihminen ja sielujemme vihollinen onnistuu aikeissaan.
Maailman ainoa todellinen toivo on Jeesus Kristus. Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä: "Hän on minut kirkastava". Maailma ei korota Jeesusta, mutta maailma ja aikamme nk. karismaattisuus korottaa ja palvoo ihmistä.
Kuinka "sielunkarisma" toimii?
Kokoustilaisuuteen pyritään luomaan ilmapiiri, jossa "voidaan vangita kuulijoiden mielikuvitus ja innostaa antautumaan". Yksi keino on kovaääninen musiikki ja "ylistys". "Suitsutetaan ylistystä". "Sielun karismalla" johdetaan nauttimaan ylistyksestä. Tunti tai yli kaksikin tuntia vietetään näin nautiskellen (jossain jopa 24 tuntia yhteen menoon!). Tämä "saa ihmiset haltioitumaan".
Vanhan liiton Jumalan palvonnassa suitsutuksesta sanotaan: "Älkää valmistako itsellenne mitään muuta suitsutusta tämän sekoituksen mukaan. Pidä tämä Herralle pyhitettynä. Jokainen, joka sellaista tekee nauttiaksensa sen tuoksusta, hävitettäköön kansastansa." (2. Moos. 30:30, 31).
Toinen keino on ihmismielen (psyyken) hyväksi käyttö. Mieliin vaikutetaan voimakkaasti painottamalla etukäteen, mitä tullaan kokemaan juuri tässä ja nyt, jos vain avaudutaan ja antaudutaan tälle "voitelulle ja voimalle, joka niin voimakkaasti on koettavana juuri tässä huoneessa". Vakuutetaan etukäteen kuinka "sinä tulet tänä iltana tuntemaan voimavaikutukset kehossasi". "Pian hän tulee (puhuja). Jumala itse todistaa hänestä. Hänen ympärillään on Jeesus-energian voimakenttä, valtavampi kuin 10.000 volttia. Come on! Oletteko valmiita?"
Tunnelman tiivistyessä nämä "vakuuttelut" valtaavat mielen (suggestio, tuoda mieleen. Tästä latinankielisestä sanasta juontuu sana "suggeroida"). Mitä suurempi joukko ihmisiä, sitä suurempi on lumoava vaikutus. Sielun voimat jylläävät. Pyhä Henki on saatu murheelliseksi, tai vielä vakavampaa, Pyhä Henki ei ole lainkaan mukana kirkastamassa Kristusta.
"Sielunkarismalla" saadaan voimakas ote luonnollisen ihmisen sielun alueesta. Juuda 1:19: "nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole". 1. Kor. 2:14: "Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on". Luonnollinen ja sielullinen; alkutekstissä on molemmissa kohdissa käytetty samaa sanaa, psykikos.
Oltuani seuraamassa tällaista toimintaa monissa maissa eri puolilla maailmaa, olen tehnyt joitakin havaintoja. Tässä ovat yleiset päälinjat, kun tällainen "karismaatikko" astuu kuulijakunnan eteen: Hän jatkaa tunnelman tiivistämistä. Hän kertoo, kuinka juuri hän on saanut erikoisvoitelun Pyhältä Hengeltä. Kuinka tuo voima ja voitelu on saanut valtavia aikaan joissakin kaukaisissa maissa. Varsinaisesta Sanan saarnasta tuskin voidaan puhua. Hän herättelee odotuksia kertomalla mitä erikoisemmista elämyksistä, joita koetaan, kun antaudutaan varauksetta tälle "uudelle voitelulle". Rukoukset ja puheet kohdistetaan Pyhälle Hengelle. Jeesus ei ole ensimmäisellä sijalla. – Uudessa testamentissa ei rukousta koskaan kohdisteta Pyhälle Hengelle.
Kun "sielunkarismalla" on vangittu kuulijoiden mielikuvitus, he usein innostuneina, haltioituneina antautuvat melkeinpä mihin tahansa. lhmeellinen ja lumoava on vaikutusvoima. Rahaa tarvitaan, rahaa pyydetään ja rahaa saadaan!
Raamatun karismasta ei ole kysymys. "Näin sanoi Herra, minun Jumalani: 'Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli." (Sakarja 11:4, 5).
Miksi kirjoittaa näin toiminnasta, jonka sanotaan olevan Pyhästä Hengestä ja Kristuksesta ja ottaa vastakohdaksi sen, mitä kutsun "sielunkarismaksi"? Eivätkö nämä viimeksi mainitun edustajat käytä Jeesus-nimeä? Eivätkö he juuri tunnusteoilla ja ihmeillä todista olevansa oikeassa? Eivätkö juuri he ole päässeet sisälle viimeisten päivien uuden voitelun salaisuuksiin? Eivätkö juuri he kokoa tilaisuuksiinsa tuhansia, kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia?
Vastaukseksi siihen, miksi näin kirjoitan on se, että uskon Jeesuksen varoitusta, joka koskee aikaa ennen Hänen tulemustaan. "Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: 'Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?' Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: 'Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta'." (Matt.24:3-5).
On vain yksi Kristus = Voideltu. Paavali varoittaa: "Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen." (2. Tess. 2:3).
Raha ja sielunkarisma
David Wilkerson kertoo kuinka eräs tällainen Suomessakin hyvin tunnettu "karismaatikko" opetti rahasta ja sen käytöstä: "Köyhä, toimeentulon rajalla oleva leski antaa sinulle viisi dollaria. Ota se. Sinä olet voideltu. Ansaitset sen. Ota se…"
Ja sama puhuja jatkoi: "Asun 800 neliömetrin talossa ja rakennan isompaa. Sellaista, josta kuningas Salomokin olisi ylpeä. Maksoin juuri 15.000 dollaria tästä koirasta (n.14.000 euroa). Näetkö tämän loisteliaan sormuksen? Ostin sen Jamaikalla käydessäni ja maksoin siitä 32.000 dollaria. (n. 30.000 euroa) Haluan teidän tietävän, että kun ihmiset kulkevat taloni ohitse ja näkevät Rolls Royce -autoni ajotiellä, silloin he tietävät, että on Jumala taivaassa". Samassa konferenssissa julistettiin, "Pyhä Henki ei voi tulla yllemme ennen kuin olemme rahavirrassa. Ennen kuin rikastumme Pyhä Henki ei voi tehdä työtään".
Raha tie terveyteen?
Ollessani USA:ssa 6.11.2003 seurasin varhain aamulla TV-ohjelmaa. Eräs saarnaaja keskusteli avustajansa kanssa siitä, kuinka pitalinen mies sai avun Jeesukselta. Jeesus kosketti miestä ja hän parani. Sen jälkeen Jeesus käski miestä näyttämään itsensä papeille ja uhraamaan niin kuin Mooses oli säätänyt. Tämän kertomuksen sovellutus tähän TV-ohjelmaan oli seuraava: Veljeni on nyt rukoillut puolestasi. Kuitenkaan parantumisesi ei vielä ole täydellinen ("Your healing will not be complete before..." ) ennen kuin teet niin kuin Jeesus käski pitaalista tekemään. Me olemme tässä tilanteessa niitä pappeja, joille uhri tulee antaa. He mainitsivat huomattavia rahasummia uhriksi: 70-700 USD. Avustaja sanoi, että tämä heidän esittämänsä asia saattaa kuulostaa oudolta, mutta näin on Jumala itse sen tälle veljelle ilmoittanut.
Väärä opetus uhraamisesta on verrattavissa ketjukirjerahankeräämiseen, joka Suomessa kiellettiin. Lähetä, niin sinulle lähetetään. Älä katkaise ketjua, muutoin sinulle käy huonosti. Pyramidin paisuessa huipulla oleva rikastuu. Mitä suurempi pyramidi, sitä enemmän rahaa huipulla. Näin "toimii" myös karismaattinen oppi "anna, niin sinulle annetaan".
Sielunkarisma ja oudot ilmiöt
Ihmisten sielua, mieltä, manipuloivalla "karismalla" on hämmästyttävä ja lumoava vaikutus. Yksi uusimmista (monista) "ihmeistä" liittyy siihen, jotka "Toronton herätyksen" "historioitsija" Richard Rissin mukaan johtuvat siitä, että herätys on nyt saanut uuden ulottuvuuden ja kohonnut uudelle tasolle (Riss kokoaa aineistoa tämän herätyksen tueksi). Kysymyksessä on "kultatomun", "kultapölyn", "kultahippujen" esiintyminen kokoustilanteissa. Rissin mukaan kultahiput todistavat, että "olemme tulleet osallisiksi Hänen jumalallisesta luonnostaan".
Ilmiö selitetään Pyhän Hengen aikaansaamaksi "eläväksi kultatomuksi", joka leviää ihmisten ylle. Tätä Pyhän Hengen toimintaa verrataan mehiläisen suorittamaan kukan pölytykseen. Ne, jotka ovat "pölyttyneet", voivat "pölyttää" muita.
Monissa kokouksissa eripuolilla maailmaa materialisoituu kultahippuja. Nämä ''ihmeet'' liittyvät oleellisesti nk. nauruherätykseen.
Kokoustilanteissa kerättyjä "kultahippuja" tutkinut arvovaltaisen US Geological Surveyn tutkimuksissa hippuset osoittautuivat lähinnä kimmeltäviksi muovinpaloiksi.
Vartijat puhaltavat pasuunaan
David Wilkerson on noussut rohkeasti juuri näitä "karismaattisia" eksytyksiä vastaan. Siteeraan osia hänen saarnastaan "The Reproach of the Solemn Assembly": "Kokonaiset karismaattiset seurakunnat, helluntailiike on hajallaan - kirjaimellisesti rikki revittynä valheherätyksen takia. Kaikenlaista tapahtuu. Jotakin uutta esitellään lähes viikoittain eivätkä johtajat tiedä pitäisikö uusi ottaa vastaan vai kirota se. He eivät tiedä, mitä tehdä... Missä ovat johtajat? Missä joku, joka kertoo meille?”
Wilkerson toteaa: "Se, mitä näemme aikamme ns. herätyksissä ja mikä liitetään Pyhän Hengen yhteyteen, sitä emme löydä kirjoituksista. Mikä ei ole löydettävissä Sanasta, pitää heti hylätä - täysin hylätä. Itken kun, katson näitä videoita, joita ihmiset ympäri maata lähettävät minulle. Ihmisjoukot ruumis vapisten ilman kontrollia, ihmiset putoilemassa lattialle, hysteerinen nauru, hoipertelu kuten juopuneessa tilassa, käärmeen lailla kiemurtelu, villien eläinten lailla kiljumin - sitten meillä on julistaja, joka puhaltaa ihmisten ylle ikään kuin Pyhä Henki olisi tullut lihaksi hänessä.” "Kun joudut tällaiseen, kun olet joutunut eroon Kirjoitusten varjelevasta vaikutuksesta, sinä sanot vain: 'Hei, tämä on uutta, Jumala tekee uutta. En ymmärrä tätä, se ei ole Sanassa mutta en halua olla Pyhää Henkeä vastaan'. Jos se ei ole Sanassa, sinun pitää olla sitä vastaan."
Edelleen Wilkerson jatkaa varoittaen näistä eksytyksistä: "Älä ota tähän osaa, älä edes mene lähelle... Jos olet heikko, uskossasi nuori tai utelias, olet vaarassa. Se ruokkii kaikkea sitä, mikä on mieluista lihan mielelle... Meidän tulisi rukoilla, että Jumala antaisi oikeamielisiä johtajia, että Hän nostaa esiin kuuluvia ääniä, pelottomia ääniä, murtuneita ääniä." "Varokaa kristityt! Jos uskot sanani todeksi ja sinulla on kotona näitä kirjoja ja kasetteja, niin hävitä ne! Älä jaa niitä muille, vaan polta ne! Jos joku kutsuu sinua näihin tilaisuuksiin, älä mene vaan sano: Haluan kuulla puhdasta Sanaa, joka auttaa minua hengellisesti kasvamaan. En halua mitään, mitään opetusta, joka vahvistaa lihaani..."
Pimeys valona
Kun Jumala lähettää eksytyksen "kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen", se tapahtuu "sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen". Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. Tästä uskon olevan hyvin laajalti kysymys siellä, missä "sielunkarisma" ja ihmistä korottava henki saa otteen. Valheesta tulee totuus. Pimeys onkin valo. Kun rakkaus Jumalaan on hyljätty, rakkaus Itseen sokaisee. Näin vieteltynä ihmisen on mahdoton nähdä tai kuulla Totuutta. Hän kuuro ja sokea Totuudelle.
Lopuksi
Olen maininnut vain osan heidän uskomuksistaan ja toiminnastaan, joiden uskon kuitenkin paljastavan mistä on kysymys. Tämä kannanottoni on ollut vain pintaraapaisu siitä, mistä löytyy paljon sellaista toimintaa ja opetusta, joka hylkää Sanan. Voi olla, että myönnät näiden "karismaatikkojen" olevan ehkä täysin väärässä, mutta täytyykö sinun tuomita ja arvostella heitä näin jyrkästi? Vastaukseni on selvä "kyllä"! Onhan kysymyksessä sen uskon ja ilmoituksen hylkääminen, jonka perustuksena on Pyhän Raamatun Sanan ilmoitus.
Amerikassa Jumala on nostanut esiin monia, jotka Hengen miekkaa, Jumalan Sanaa, käyttäen ovat käyneet taisteluun "evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden säikähtämättä". He ovat paneutuneet huolellisesti oppeihin, jotka johtavat näihin eksytyksiin ja toimintaan, joka repii rikki seurakuntia ja herätysliikkeitä. Me Suomen helluntaiherätyksessä olemme painottaneet armolahjojen toiminnan tärkeyttä seurakunnassa. Minne on joutunut lahja arvostella henkiä? Jotkut seurakunnat ja julistajat, jopa meidän lehtemme, näyttävät uskovan, että on parhainta "antaa kaikkien kukkien kukkia". Me olemme olleet protestantteja, protestiliike, joka on uskaltanut seistä vakaumuksensa takana.
Jään rukoilemaan, että Jumalan tahdossa saisi toteutua se, minkä vuoksi uskon Herrani laskeneen tämän asian sydämelleni.
Leivonmäellä 5.10.2004
Matti J. Pyykkönen
Suositeltavaa kirjallisuutta
Matti Pyykkönen: "Jumala juoksupoikana" (RV), uusittu painos 2004 nimellä: "Me olemme Kristus - onko Jumala meidän juoksupoikamme?" on saatavana kustantajalta: Ahava-Tuote Oy, Orivesi, puh. 0400 633230 tai Juurikasvu kustannus, puh. (014) 633334.
Tätä tekstiä saa kopioida ja tekstiä muuttamatta jakaa ilmaiseksi.
Tekijän luvalla toimittanut ja julkaissut Seppo Paldanius
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja asiaa herätyksemme tilasta, mutta vanhanaikisuuteen pitäisi palata,mitä tulee aitoon Pyhän Hengen toimintaan,ja luopua "hengen pumppaamisesta" sielullisin voimin.
Sanoisin, että takaisn polvirukoukseen,totiseen Sanan tutkimiseen,aitoon parannuksen tekoon, miehimykset,juomarit tupakoitsijat,huorintekijät,kaikki synnillisyys pois seurakunnista ja vain koko Raamatun lekemiseen hengellisenä ravintona,nyt juostaan kuin vasikat juottajien perässä kuka mitenkin, ei koske tietenkään kaikkia,on vieläkin aitoa Jumalan pelkoa ja pyhyyttä ihmisillä,aivan kuin silloin Elian aikana,hän luuli olevansa ainut,mutta Jumalalla olikin 7000,vai oliko se 70 000 tuhatta jotka eivät olleet saastuneet, vaan olivat valmiina palveluksen työhön.uskon että Jumalalla on tänäänkin "reservi" valmiina nousemaan syntiä ja saastaisuutta vastaan Jeesuksen nimessä ja Pyhässä Hengessä, tarjoten puhdistusta Jeesuksen veressä,joka on ainut lähde ja puhdistus paikka tämänkin päivän seurakunnalle.
En tarkoita maailmaa ja sen edustajia, vaan seurakuntaa sisältäpäin, joka on turhautunut moniin avauskirjoituksen turhuuksiin ja mieleettömyyksiin,harhauttajien juksutettaviksi.
SANA on ainut oikea ohje löytää takaisin Jeesuksen Kristuksen ristin luo Golgatalle,syntiemme sovittajan kuolin paikalle, ja sieltä ylösnousemus voimaan,Jeesuksen nimessä!
Eikä harhautua enää koskaan Golgatalta minnekkään, siellä on elämän lähde, ainut turvapaikka maailman saastutuksia pakoon haluavalle ja lähelle Kristuksen osallisuutta Pyhässä Hengessä,siellä, ja vain siellä,Golgatalla on lähtöpaikka sille, että aito Pyhän Hengen voima saavutetaan,kirkaana ja puhtaana.muuta tietä ei ole olemassakaan.
tää antaa uskoa taivas tielle ku saa selvää ja totuuden mukaista sanomaa lukea kiitämpä poikkeuksellisesti sinua.
Ongelma on siinä ettei kristittyjen yhteys jostain syystä toteudu käytännössä ja evankeliointi ja Jumalan tahdon etsiminen sekä tekeminen on vähäistä.
Ne kristítyt, jotka tekee Jumalan tahtoa, suuntautuvat rakastamaan toisiaan ja ulkopuolella olevia ja hedelmä on hyvä. Näitä on vapaakirkossa, cityseurakunnissa, helluntaikirkossa ja luterilaisessa kirkossa sekä myös pienemmissä uskovien ryhmittymissä. Mutta ne uskovat edellämainituissa seurakunnissa, jotka on keskittyneet vahtimaan omaa oppiaan ja etsivät vain virheitä muista, heillä ei sitten mitään hedelmää olekaan.
Tähän sopii Paavalin opetus:
Kirje Filippiläisille
3:16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
TÄRKEINTÄ ON KRISTUKSEN TUNTEMINEN
3:1 Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi.
3:2 Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja.
3:3 Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan,
3:4 vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä,
3:5 joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus,
3:6 intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
3:7 Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.
3:8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen
3:9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
3:10 tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta,
3:11 jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
PAAVALI ESIKUVANA
3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
3:13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
3:14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
3:15 Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
3:16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
3:17 Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.
3:18 Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
3:19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.
3:20 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi,
3:21 joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.