Nato-jäsenyys: "Historiallinen mahdollisuus yhdistää Pohjola ja Baltia"
Viro, Latvia ja Liettua näkisivät Suomen ja Ruotsin mieluusti sotilasliitto Natossa. Joidenkin balttien mukaan sillä saataisiin Itämeren alue rauhoitettua.
Kaksi hävittäjää kaartelee Pohjois-Liettuan taivaalla. Koneet tekevät Šiauliain tukikohdan yli kaksi ylilentoa.
Meneillään on sotilasliitto Naton Baltian ilmavalvontaoperaation vaihtojuhlallisuudet. Espanja ojentaa vetovastuun Portugalille seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi.
Portugalilainen everstiluutnantti Francisco Dionisio on jo kolmatta kertaa miehineen Liettuassa.
– Liittolaisena se on meidän velvollisuutemme, hän sanoo.
Ilmavalvontaoperaatio alkoi vuonna 2004, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Baltian mailla ei ole lainkaan omia hävittäjiä. Nyt liittolaisten koneita on kahdeksan.
Jos Suomi päättäisi pyrkiä sotilasliittoon, sekin saattaisi osallistua ilmavalvontaan Baltiassa, jos niin päättää. Ilmavalvontaoperaatioon on osallistunut jo 17 Nato-maata.
Nato-koneet nousevat ilmaan vain, jos tutkat havaitsevat Baltian maiden ilmatilassa jotain epäilyttävää. Baltit toivovat, että Naton operaatiota laajennettaisiin niin, että hävittäjät voisivat osallistua tarvittaessa myös taistelutehtäviin.
Vaikka Itämerellä on kevään aikana nähty venäläishävittäjien hurjapäisiä lentoja, tilastojen mukaan toiminta Baltian ilmatilan tuntumassa on rauhoittunut.
Krimin valtauksen jälkeen Naton ilmavalvontaoperaatio kirjasi nelisensataa tapausta vuodessa. Tänä vuonna niitä on ollut paljon vähemmän, kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vain 40. Tällä välin Venäjä on osallistunut Syyrian sotaan.
Suomi puhuttaa Ruotsin Nato-keskustelussa
Kahden tunnin ajomatkan päässä Šiauliain lentotukikohdasta sijaitsee naapurimaa Latvian pääkaupunki Riika. Riian art nouveau -keskustassa sijaitsee Ruotsin suurlähetystö.
Ruotsin Latvian suurlähettiläs on Henrik Landerholm. Upseerikoulutuksen saanut Landerholm on työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa rehtorina sekä johtanut siviilikriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa.
Hänen nuorempi sisarensa on Ruotsin entinen kokoomuslainen puolustusministeri Karin Enström.
Ruotsin nykyhallitus ei aio Natoon
Ruotsin nykyhallitus ei hae Nato-jäsenyyttä. Elokuussa Ruotsissa julkaistaan Suomen tapaan selvitys, joka ei ennakkotietojen mukaan puolla Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Raportti korostaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä varsinkin Yhdysvaltoihin.
– Kahdenväliset järjestelyt ovat tarpeen siitä huolimatta, liittyykö Suomi tai Ruotsi koskaan Natoon. Nato-yhteistyö on tiivistä, mutta se on myös jäykkää ja päätöksenteko voi olla hidasta, Landerholm muistuttaa.
Suomessa keväällä julkaistu Nato-selvitys korostaa, että Suomen ja Ruotsin suunnitelmat ovat toisiinsa sidotut. Jos Natoon mennään, sinne pitäisi mennä yhdessä, ja poissakin pitäisi pysyä yhdessä.
Suomella on vastaavasti suuri rooli myös Ruotsin Nato-keskustelussa. Erityisesti Natoa vastustavat sanovat, että Suomea ei voi jättää viimeiseksi valtioksi Naton ja Venäjän väliin.
Nato tarvitsisi Suomea tai Ruotsia Baltian puolustamiseen
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä. Kuva: Valda Kalnina / EPA
Baltian maat näkisivät mieluusti sekä Suomen että Ruotsin Naton jäseninä. Eri selvitysten mukaan kriisissä sotilasliitto tarvitsisi Ruotsin tai Suomen maaperää Baltian puolustamiseen.
Riiassa hiljattain vieraillut tohtori Igor Sutjagin työskentelee vanhempana tutkijana turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneessa, maailman vanhimmassa tutkimuslaitoksessa Royal United Services Institutissa Lontoossa.
Igor Sutjagin vietti 2000-luvun alussa 11 vuotta vankilassa Venäjällä vakoilusta tuomittuna. Hän piti tuomiota vääränä, samoin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Sutjagin pääsi länteen osana suurinta kylmän sodan jälkeistä Yhdysvaltain ja Venäjän vakoojavaihtoa vuonna 2010.
Lähellä Suomen rajaa kulkee Kirovin rautatie, joka yhdistää Pietarin ja pohjoisessa Jäämerellä sijaitsevan Barentsinmeren toisiinsa. Sutjaginin mukaan Suomen sijainti on täydellinen strategisesti tärkeän radan katkaisemiseen, jäsenyys toisi rajalle myös Naton.
Jäämerellä on Venäjän Pohjoinen laivasto ja pääsy arktisille alueille. Suomi kokisi kovaa uhkailua ja ehkä myös taloudellisia sanktioita.
Sutjagin suosittelee, että Suomen hoitaa suhteita Nato-maihin, huolehtii omasta puolustuskyvystä ja terästää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Nato-jäsenyys voi olla vuorossa sitten myöhemmin.
"Historiallinen mahdollisuus liittää Pohjola ja Baltia"
jatkuu.
Viro, Latvia ja Liettua näkisivät Suomen ja Ruotsin mieluusti sotilasliitto Natossa. Joidenkin balttien mukaan sillä saataisiin Itämeren alue rauhoitettua.
Kaksi hävittäjää kaartelee Pohjois-Liettuan taivaalla. Koneet tekevät Šiauliain tukikohdan yli kaksi ylilentoa.
Meneillään on sotilasliitto Naton Baltian ilmavalvontaoperaation vaihtojuhlallisuudet. Espanja ojentaa vetovastuun Portugalille seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi.
Portugalilainen everstiluutnantti Francisco Dionisio on jo kolmatta kertaa miehineen Liettuassa.
– Liittolaisena se on meidän velvollisuutemme, hän sanoo.
Ilmavalvontaoperaatio alkoi vuonna 2004, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Baltian mailla ei ole lainkaan omia hävittäjiä. Nyt liittolaisten koneita on kahdeksan.
Jos Suomi päättäisi pyrkiä sotilasliittoon, sekin saattaisi osallistua ilmavalvontaan Baltiassa, jos niin päättää. Ilmavalvontaoperaatioon on osallistunut jo 17 Nato-maata.
Nato-koneet nousevat ilmaan vain, jos tutkat havaitsevat Baltian maiden ilmatilassa jotain epäilyttävää. Baltit toivovat, että Naton operaatiota laajennettaisiin niin, että hävittäjät voisivat osallistua tarvittaessa myös taistelutehtäviin.
Vaikka Itämerellä on kevään aikana nähty venäläishävittäjien hurjapäisiä lentoja, tilastojen mukaan toiminta Baltian ilmatilan tuntumassa on rauhoittunut.
Krimin valtauksen jälkeen Naton ilmavalvontaoperaatio kirjasi nelisensataa tapausta vuodessa. Tänä vuonna niitä on ollut paljon vähemmän, kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vain 40. Tällä välin Venäjä on osallistunut Syyrian sotaan.
Suomi puhuttaa Ruotsin Nato-keskustelussa
Kahden tunnin ajomatkan päässä Šiauliain lentotukikohdasta sijaitsee naapurimaa Latvian pääkaupunki Riika. Riian art nouveau -keskustassa sijaitsee Ruotsin suurlähetystö.
Ruotsin Latvian suurlähettiläs on Henrik Landerholm. Upseerikoulutuksen saanut Landerholm on työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa rehtorina sekä johtanut siviilikriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa.
Hänen nuorempi sisarensa on Ruotsin entinen kokoomuslainen puolustusministeri Karin Enström.
Ruotsin nykyhallitus ei aio Natoon
Ruotsin nykyhallitus ei hae Nato-jäsenyyttä. Elokuussa Ruotsissa julkaistaan Suomen tapaan selvitys, joka ei ennakkotietojen mukaan puolla Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Raportti korostaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä varsinkin Yhdysvaltoihin.
– Kahdenväliset järjestelyt ovat tarpeen siitä huolimatta, liittyykö Suomi tai Ruotsi koskaan Natoon. Nato-yhteistyö on tiivistä, mutta se on myös jäykkää ja päätöksenteko voi olla hidasta, Landerholm muistuttaa.
Suomessa keväällä julkaistu Nato-selvitys korostaa, että Suomen ja Ruotsin suunnitelmat ovat toisiinsa sidotut. Jos Natoon mennään, sinne pitäisi mennä yhdessä, ja poissakin pitäisi pysyä yhdessä.
Suomella on vastaavasti suuri rooli myös Ruotsin Nato-keskustelussa. Erityisesti Natoa vastustavat sanovat, että Suomea ei voi jättää viimeiseksi valtioksi Naton ja Venäjän väliin.
Nato tarvitsisi Suomea tai Ruotsia Baltian puolustamiseen
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä. Kuva: Valda Kalnina / EPA
Baltian maat näkisivät mieluusti sekä Suomen että Ruotsin Naton jäseninä. Eri selvitysten mukaan kriisissä sotilasliitto tarvitsisi Ruotsin tai Suomen maaperää Baltian puolustamiseen.
Riiassa hiljattain vieraillut tohtori Igor Sutjagin työskentelee vanhempana tutkijana turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneessa, maailman vanhimmassa tutkimuslaitoksessa Royal United Services Institutissa Lontoossa.
Igor Sutjagin vietti 2000-luvun alussa 11 vuotta vankilassa Venäjällä vakoilusta tuomittuna. Hän piti tuomiota vääränä, samoin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Sutjagin pääsi länteen osana suurinta kylmän sodan jälkeistä Yhdysvaltain ja Venäjän vakoojavaihtoa vuonna 2010.
Lähellä Suomen rajaa kulkee Kirovin rautatie, joka yhdistää Pietarin ja pohjoisessa Jäämerellä sijaitsevan Barentsinmeren toisiinsa. Sutjaginin mukaan Suomen sijainti on täydellinen strategisesti tärkeän radan katkaisemiseen, jäsenyys toisi rajalle myös Naton.
Jäämerellä on Venäjän Pohjoinen laivasto ja pääsy arktisille alueille. Suomi kokisi kovaa uhkailua ja ehkä myös taloudellisia sanktioita.
Sutjagin suosittelee, että Suomen hoitaa suhteita Nato-maihin, huolehtii omasta puolustuskyvystä ja terästää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Nato-jäsenyys voi olla vuorossa sitten myöhemmin.
"Historiallinen mahdollisuus liittää Pohjola ja Baltia"
jatkuu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Historiallinen mahdollisuus liittää Pohjola ja Baltia"
Virolainen kansanedustaja Marko Mihkelson johtaa Viron parlamentin puolustusvaliokuntaa. Hän on lukenut Suomessa keväällä julkaistun Nato-selvityksen ja pitää sitä hyvänä alkuna avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.
– Jäi tunne, että kyseessä on hyvin realistinen käsitys muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja Suomen ja Ruotsin roolista siinä, Mihkelson sanoo.
Eikä muuttuneessa turvallisuustilanteessa ole kyse vain Venäjästä, vaan myös muista uusista uhista kuten terrorismista, jonka vastaisessa taistelussa maiden täytyy tehdä keskenään rajat ylittävää yhteistyötä.
Mihkelson muistuttaa, että oli Itämeren alueella syttyvä kriisi minkälainen tahansa, yksikään alueen maa ei jäisi koskemattomaksi. Suomikin on EU:n jäsen ja sillä tavoin sidottu solidaarisuus- eli avunantolausekkeella. Apu voi tietysti olla muutakin kuin sotilaallista.
Mihkelsonin kanta ei kuitenkaan yllätä. Hän haluaa Suomen ja Ruotsin mukaan sotilasliittoon. Hänen mukaansa alue on jo kaikilla muilla tavoin yhdistynyt. Viimeinen osa olisi puolustus.
– Meillä on seuraavien vuosien aikana historiallinen mahdollisuus luoda myös turvallisuuspoliittisesti yhtenäinen alue Baltiaan ja Pohjolaan, hän sanoo.
Mihkelson tietää kokemuksesta miten vahvasti Venäjä voi reagoida. Mutta hän uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lopulta rauhoittaisi tempoilevaa itänaapuria.
yle
Suomen ja Ruotsin pitää pysyä yhdessä Naton ulkopuolella. Yhdessä voidaan vuokrata Venäjälle Gotlanti, Ahvenanmaa ja Hankoniemi, niin Venäjän ei tarvitse vallata niitä aseellisesti. Näin säilyy rauha ja ystävyys Itämerellä ja Suomenlahdella!
itä nuolijat kuriin. Nato on 28 maan puolustusliitto ja arvoyhteisö. Suomen ja ruotsin paikka on samoissa pöydissä muiden länsimaiden kanssa.
Ei venäjän kaltaiselle aggressiiviselle uhittelijalle vuokrata yhtään mitään. Kukapa haluaisi huumeita ja väkivaltarikollisuutta harrastavan moottoripyöräjengin naapurikseen?
Ainoa mistä voidaan venäjän kanssa keskustella on Karjalan palautus. Mutta sen on tapahduttava Suomen ehdoilla. Venäjän on tietenkin maksettava huomattava korvaus aiheuttamistaan tuhoista alueella, puhutaan kymmenistä miljardeista dollareista.
Tällaisiin tapauksiin ei auta mikään muu kuin lujat ja määrätietoiset otteet. Mopojengeistä rikolliset linnaan, pyörät ja jengitunnukset pois. Läskit plösöt laitetaan pakkotyöhön, vaikka lapiohommiin tai risusavottaan - jos työ ei maita ei tule palkkaa.
Aivan liikaa Suomessa hyysätään pummeja ja rikollisia. Jos työikäinen ja työkykyinen mies ei tee työtä elääkseen, vaan rötöstelee, pirunko velvollisuus sitä toisten on elättää?
Venäjää kohtaan vastaavat toimet. Uhitteluihin ja uhkailuihin ei missään tapauksessa tule myöntyä, sille tielle ei loppua tule. Suomi Natoon ja rautaa rajalle ja lujasti - ystävämme USA näyttää ymmärtävän asian.
Uudet isot sotaharjoitukset ovat jo suunnitteilla.
Mikään ns. länsimaa ei pidä Suomea länsimaana. Kysykää vaikka ruotsalaisilta. Mongoleina meitä siellä pidetään tai venäläisinä. Pietarikin on länsimaisempi kuin Helsinki!
Kyllä näin ja Suomen kieltä ei juurikaan noteerata missään....kuinka sellainen selittyy jos ollaan niin länsimaista että...?
Nato jäsenyys= historiallinen katastrofi joka ei ole meille sovelias.
Odotapa rommeli vielä pari vuotta. Sitten Ruotsissa pidetään Natovaalit, ja gallupit jo nyt kertovat mukavia lukuja :)
Vai luuleeko rommeli että Niinistö jättää Suomen yksin Nato-Ruotsin ja venäjän väliin....
Natoon kannattaisi liittyä nyt, pian se on liian myöhäistä.
Naton puuhaviikot jatkuva.
Testaa itsesi, millainen Nato olisit.
Kukahan todella haluaisi Baltian ja Pohjolan yhdistämistä? Eiköhän riitä, että paljon irtainta onkin jo siirtynyt Baltiaan. Ja baltit isosti töihin esim. Suomeen. Ihan vaan selvyyden vuoksi kerrottakkon, että Baltian ja pohjoismaiden historia on merkittävästi erilainen. Ruotsi-Suomi kävi kurittamassa baltteja ja Venäjää ja sai lopulta ikäänkuin turpiinsa, Napoleon (siis Ranska) kävi mennen tullen Moskovan reissun, Saksa teki vastaavan reissun ja Neuvostoliitto kävi Berliinissä siinä samassa tuoksinassa. Ja aina ovat baltit jääneet jalkoihin (tai siis telojen alle).
Voisikohan jo toivoa, että olisivat hiljokseen ja antaisivat koneiden välillä lennähdellä ilman suuria suunpieksemisiä ja koittaisivat vaan pitää kohtuullisia diplomaattisia suhteita Venäjään. Sillä pelillä Suomikin on saanut olla rauhassa 70 vuotta. Nykyään vaan on tämä uhittelupolitiikka ja sapelinkalistelu saanut ikäviä mittasuhteita, joita lehdistön otsikot ovat tukeneet. Onhan Suomen puolustusministerikin mennyt sanomaan, että olemme hybridisodassa Venäjän kanssa. Siis sodassa, herra varjele!
Sotaahan se on, jos tietoverkon kautta valtiollinen toimija yrittää vahingoittaa toista valtiota.
Me olemme sodassa Venäjän kanssa, koska venäjä (putin) niin tahtoo. Venäjän hyökkäykset ovat luultavasti vain alkua ja järjestelmiemme testailua. Viro on kokenut useita vastaavia ja vakavampia hyökkäyksiä.
Hybridisodankäyntiä ei kannata lainkaan väheksyä. Jos yhteiskunnan kriittisiä toimialoja kyetään lamauttamaan tai vahingoittamaan, hyvin nopeasti kymmenet tai sadat kansalaiset kuolevat. Esim. sairaaloissa.
Asia ei kauhistelulla tai hurskastelulla muuksi muutu.
Natoon