Jääkiekon MM-kisojen formaatti

En tiedä, onko tälle ketjulle tilausta, mutta ajattelin nyt näin ainakin ajankulukseni avata. Mitäs mieltä täällä ollaan jääkiekon MM-kisojen formaatista? Mikä olisi mielestäsi paras formaatti jääkiekon MM-kisoihin? On kritisoitu, että kisat järjestetään turhan usein. Toisinaan tulee kommenttia siitäkin, että pääsarjassa pelaa liikaa maita kerralla. Esimerkiksi 12 maan pääsarja per turnaus on koettu urheilullisesti paremmaksi, kun taas nykyisen joukkuemäärän (16) on sanottu nostaneen pienempien lätkämaiden tasoa.

Kun kisat pidetään joka vuosi, mielestäni jonkinlainen porsaanreikä on siinä, että kunkin vuoden kisaisännyys päätetään vuosikausia ennen kuin kyseinen turnaus edes pelataan. Vuonna 2009 Saksa sijoittui sijalle 15, mutta ei pudonnut sarjaporrasta alemmas oltuaan vuoden 2010 kisojen isäntämaa. Sijoilta 14 ja 16 sitten tippuivat maat alemmas seuraavaksi vuodeksi. Ja nyt vuoden 2016 kisoissa Saksa ja Ranska voivat sijoittua alkulohkossaan kahdelle viimeiselle sijalle, koska eivät voi tippua ollessaan vuoden 2017 kisojen isäntämaina. Jos Saksa ja Ranska olisivat tämän vuoden kisoissa lohkossaan kahdella viimeisellä sijalla, tippuisi alemmalle tasolle seuraavaksi vuodeksi vain toisen lohkon viimeinen. Tähän liittyen pitäisi mielestäni joka vuosi tiputtaa pääsarjasta aina kaksi heikointa maata alemmas ja nostaa alempaa kaksi parasta ylemmäs. Kun kaikki seuraavan vuoden turnauksen 16 maata ovat tällä tavoin selvillä, sovittaisiin näistä maista seuraavan vuoden isäntämaa. Pidetäänhän Euroviisutkin joka vuosi ja niidenkin järjestäjämaa päätetään vain noin vuosi ennen karkeloita, vaikka tosin onkin kestoltaan lyhyempi tapahtuma. Ellei onnistu, voitaisiin Jääkiekon MM-kisat pitää joka toinen vuosi. Siinä ajassa kuvittelisi saavan hoidettua isännyysasiat kuntoon.

Tuohon joukkuemäärään liittyen olen miettinyt kompromissin. Liittyen pääsarjan nykyiseen joukkuemäärään ja haaveiluun 12 joukkueen pääsarjasta voisi formaatti olla seuraava:

Pääsarjan kisat aloitetaan karsintasarjalla. Siihen osallistuvat maat, jotka sijoittuivat pääsarjan edeltävässä turnauksessa sijoille 11-14 ja vastaavalta vuodelta I-divisioonan kaksi parasta maata. Maat jaetaan kolmen joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat etenevät turnauksen viralliseen alkusarjaan ja kolmoset tippuvat seuraaviin vastaaviin kisoihin divisioonaan I, jonka kaksi parasta nousevat pääsarjaan.

Viralliseen alkusarjaan pääsevät suoraan edeltävän turnauksen 10 parasta maata. Mukana on myös karsintojen kaksi parasta. Maat jaetaan kuuden joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Kummastakin lohkosta neljä parasta etenevät pudotuspeleihin ja kutoset aloittavat seuraavat vastaavat kisat pääsarjan karsinnoista.

Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyvät kullekin kierrokselle kuin nyt. Puolivälieristä voittajat etenevät välieriin, hävinneiden turnaus päättyy. Välieristä voittajat jatkavat finaaliin, hävinneiden turnaus päättyy. Finaalin voittaja palkitaan turnauksen pääpokaalilla ja mestaruuslaatoilla.

Pronssipelin poistamisella ja pelkästään mestarin palkitsemiseen omalla sijoituksellaan on monimuotoinen selitys. Kun varsinaisia, otteluparein pelattavia, pudotuspelejä pelataan, mielestäni on syytä palkita vain finaalin voittaja. Miksi finaalin häviämisestä pitäisi palkita? Tai jos tippuu välierissä, miksi siitä suorituksesta pitäisi saada palkinto? Alkuvuonna järjestetyissä jääkiekon U20 MM-kisoissa nähtiin, kuinka pronssipeli ei selvästikään napannut siinä pelaavia Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ja Sotšin talviolympialaisissa nähtiin jääkiekon välierissä, että Suomi löysäili välierässään. Mielestäni Suomella olisi voinut olla potentiaalia päästä finaaliin ja ehkä jopa mestaruuteen. Selvästi kuitenkin tuudittauduttiin mieluummin pronssipeliin. Esimerkiksi siinä nähtiin, kuinka pudotuspelien ja mitaldein oikea arvojärjestys vesittyy nykyisessä tavassa palkita kolme parasta maata.

Avaukseni siis kosketti formaattia miesten MM-lätkän pääsarjaan. Toki alempiakin sarjatasoja voi puolestani kommentoida ja jääkiekon muitakin MM-kisoja, jos asiallista kommentoitavaa löytyy.
Ilmoita


Kisat voisi järjestää jatkossa joka 2. vuosi ensi vuodesta lähtien. Kisat sattuisi siis aina parittomalle vuodelle, mikä tarkoittaa ettei kisat voi osua samalle vuodelle olympialaisten kanssa. Lisäksi 16 maata on aivan liikaa ottaen huomioon tasoeron parhaimpien ja huonoimpien välillä. 10 olisi passeli määrä, ei olisi niin paljon umpitylsiä murskajaisia.
Ilmoita
Mitalienjakoa koskeva pohdiskelu yllä oli melko kummallista. Kyllä mitalit saa ja tulee säilyttää klassisena palkitsemismuotona. Tuskin sentään vievät kenenkään motivaatiota mestaruuden voittamiseen. Pronssiottelun pelaamisesta voidaan ehkä sitten keskustella - jos pronsseille ei kuitenkaan oikein löydy hyvää ratkaisutapaa, niin mielestäni ottelun voisi edelleen pelata kisojen päätöspäivänä ennen finaalia. Kisat on hyvä päättää näihin kahteen otteluun.

Muilta osin pohdinta oli varsin hyvää ja perusteltua, voisin kannattaa ehdotuksia. 12 joukkuetta on hyvä määrä, ja ehdotettu järjestelmä (2 lohkoa pudotuspelit) erittäin hyvä sen pohjalta.

Myös ajatus vähän laajemman joukkuemäärän (sijat 11-16) "alkupeleistä" ennen 12 parhaan lohkopelejä olisi harkitsemisen arvoinen (tässä tulisi tietysti miettiä myös mm. ottelumääriä ja joukkueiden kuormaa käytännön toteutuksen kannalta, mutta tuskin se mahdotonta olisi).

Kisojen harventaminen parittomiin vuosiin ja järjestäjän valinta osallistujamaiden joukosta tutkimisen arvoinen idea sekin.
Ilmoita
Toki siis perinteen takia ymmärrän, että kolme parasta halutaan palkita. Ja alun perin itselleni oli ihan okei, että myös pronssipeli pelataan. Teemu Selänteen kommentti vuoden 2008 jääkiekon MM-pronssipelin jälkeen pisti kuitenkin miettimään. "On mielekkäämpää voittaa pronssi kuin hävitä hopea." Onhan se ilman muuta kova juttu, kun pääsee kolmen parhaan joukkoon ja sen kautta mitaleille, sitä en kiistä. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä koittaa jotekin korostaa mitalisijojen oikeaa arvojärjestystä. Kulta olisi ykkösjuttu, hopea kakkosjuttu ja pronssi kolmosjuttu. Nykyformaatilla tämä tuntuu helposti vääristyneen ainakin hopean ja pronssin kohdalla. Jos halutaan kolme parasta noin palkita, voisi jääkiekossa suorittaa sen mieluummin sarjamuotoisena. Vaatisi kylläkin siis MM-kisoihin helposti sen, että on ylempi ja alempi lohko ja molempiin nykyjoukkuemäärällä kahdeksan maata kerrallaan. A-lohkossa kamppailtaisiin mitalisijoista ja putoamisesta B-lohkoon, jossa puolestaan kamppailtaisiin noususta A-lohkoon ja putoamisesta alemmas. Tähän kohtaan on varmasti helppo vääntää, että kyseisessä mallissa olisi vain puolella nykyiseen verrattuna mahdollisuudet mestaruuteen lähtökohtaisesti. Mielestäni sarjamuotoisesti pelaamalla voitaisiin paremmin pystyä ylläpitämään sitä mitaleiden arvojärjestystä kuin kuuluisi. Kakkossijasta pitäisi enemmän olla ylpeä kuin kolmossijasta, vaikkakin molemmat kovia sijoituksia ovatkin.

Mielessäni olen miettinyt sitä, kuinka usein jääkiekon arvokisat voitaisiin peluuttaa ainakin maajoukkueiden osalta. Parittomina vuosina MM-kisat, talviolympialaisten yhteydessä olympiaturnaus ja muina vuosina maailmancup. Ongelmaksi saattaisi tosin tulla helposti se, että maailmancup ja MM-kisat osuisivat toisinaan saman kauden kohdalle. Maailmancup mielletään kai helposti syysturnaukseksi ja MM-kisat kevätturnaukseksi. Kun jääkiekkokausi aloitetaan syksyllä ja päätetään keväällä, väkistäenkin tuo mainitsemani "ongelma" tulisi toisinaan vastaan, vaikkakin nuo turnaukset siis eri vuosien puolella pelataan.

Tuosta pronssipelistä tuli muuten mieleen se, että sen oli ilmeisesti tarkoitus poistua jo tämän vuoden MM-lätkästä. Kalervo Kummolalta oli tullut perusteluksi esimerkiksi se, että loppujen lopuksi vain mestarit muistetaan. Mutta aika näyttää, poistuuko pronssipeli MM-lätkästä joskus ja muutetaanko kolmen parhaan ratkaisemista jossain vaiheessa suuntaan tai toiseen.
1 VASTAUS:
Kyllä pudotuspelit ovat arvokisojen(kin) suola ja hienous jääkiekossa.

Puhe pronssin voittamisen mukavuudesta hopeaan / finaalin häviämiseen verrattuna nyt on iänikuista urheiluun kuuluvaa retoriikkaa, jolla tuodaan esiin mitalisijan arvoa saavutuksena kaikesta huolimatta ja lohduttaudutaan suurimman voiton karattua. Onhan se finaalin häviäminen usein katkerin paikka - silti toiseksi paras on aina parempi kuin kolmanneksi paras, ja hopea enemmän kuin pronssi. Esim. Torinon hopea on kaikessa katkeruudessaankin hienompi ja kovempi saavutus Suomen jääkiekkomaajoukkueelle kuin muissa kisoissa voitetut olympiapronssit.

Matemaattisesti saataisiin yhdet arvokisat joka vuosi, jos MM-kisat pelattaisiin parittomina vuosina ja World Cup parillisina ei-olympiavuosina. Käytännössä tuollaisen järjestelmän toteuttaminen voi sitten olla (kabinettiväännöissä) vaikeampaa.
+Lisää kommentti
Olen miettinyt sellaistakin kompromissia formaatiksi, joka tavallaan säilyttäisi myös pudotuspelit, mutta samalla saataisiin myös nuo mitalisijat ratkaistua. Tosin sen toteuttaminen voisi olla haastavaa.

Alkusarja vaikkapa niin kuin on vuodesta 2012 alkaen totuttu. Molempien lohkojen neljä parasta playoff-kierrokselle, jumbot tippuvat jääkiekon seuraaviksi MM-kisoiksi alemmalle sarjatasolle.

Playoff-kierroksella on neljä otteluparia, jotka muodostetaan lohkojen sisäisesti. Ykkönen vastaan nelonen ja kakkonen vastaan kolmonen. Jokaisessa otteluparissa pelataan yksi ottelu. Tämän perusteella otteluiden voittajat jatkavat mitalikarsintaan, kun taas hävinneiden joukkueiden turnaus päättyy.

Mitalikarsinnassa on siis kaksi joukkuetta molemmista alkulohkoista, yhteensä siis neljä maata. Maajoukkueet pelaavat kerran toisesta lohkosta mukaan tulleita maita vastaan. Saman lohkon maata vastaan ei pelata, mutta keskinäinen ottelu alkusarjassa jää voimaan. Näin ollen kukin maa pelaa mitalikarsinnassa kaksi ottelua, mutta jokaiselle maalle tulee kolme sarjataulukkoon vaikuttavaa ottelua. Tämän perusteella ykkönen pääsee suoraan finaaliin, kun taas kakkonen ja kolmonen pelaavat keskenään finaalikarsinnassa. Neljännen turnaus päättyy.

Finaalikarsinta kattaa joukkueiden välillä yhden ottelun. Sen voittaja etenee finaaliin. Tippunut maa saa pronssia.

Myös finaalissa pelataan yksi ottelu. Sen voittajalle myönnetään kultaa ja toiselle finalistille hopeaa.

Tämä formaatti olisi toisaalta ehkä vähän sekava ja siinä ottelumäärä yksittäistä maata kohtaan helposti nousisi. Finaalissa pelaavista maista toinen pelaisi 11 ottelua ja toinen 12 ottelua. Vaikka siis ottelumäärän kasvaminen ei tämän suurempaa olekaan, sitä tuskin toivotaan tämänkään vertaa. Ja muutakin sekavuutta saatetaan kokea olevan mukana, jos tällainen formaatti toteutuisi.
2 VASTAUSTA:
Niin, otteluita ja varsinkin vaiheita olisi ehkä vähän liikaa. Ehkä on parempi vain edetä sarjamuodosta pudotuspeleihin, jotka saavat päättää kisat. Draaman kaari säilyy ja huipentuu.

Ensimmäisessä viestissä hahmottelemasi järjestelmä 12 joukkueelle oli mielestäni hyvä; yksinkertainen ja toimiva. :)

Alkulohkopeleillä on merkitystä pudotuspeliasetelmien hakemisen ja karsinnan / putoamisen välttämisen kannalta, niitä olisi vain viisi kappaletta, ja 12 joukkueella tasoerot ja toisaalta yllätysten / haastamisen mahdollisuudet säilyisivät sopivina.
Mielestäni välimallina voisi harkita myös 14 joukkueen kisoja samalla systeemillä, jolloin osallistujia ja otteluita per joukkue olisi vähän enemmän, tasoseula kuitenkin pari pykälää nykyistä kireämpi.
+Lisää kommentti
On ihan positiivinen yllätys, että tuohon ensimmäiseen ehdotukseeni sarjajärjestelmästä suhtaudutaan noin myötämielisesti. Ja tuota 14 joukkueen pääsarjaa on käsittääkseni kaavailtukin joskus ihan IIHF:n taholta. Vuoden 2012 kisoihin oli ilmeisesti tarkoitus tulla ehdottamasti 14 maan pääsarja, mutta jostain syystä jäi toteutumatta. Jatkoajan keskustelupalstalla puolestaan on tässä hiljattain haihateltu, että pääsarja laajenisi peräti 20 maan turnaukseksi. Varsinkin alkuvuosina tasoerot olisivat varmasti huomattavampia isompien ja pienempien välillä, mutta tiedä sitten josko ajan saatossa hännänpäät pääsisivät lähemmäksi ainakin keskikastin maita tasoeron suhteen.

Saattaa tuntua saman asian jankuttamiselta, mutta otanpa silti vielä puheeksi. Mielestäni siis kolmen parhaan joukkueen palkitseminen sijoitustensa pohjalta toimisi paremmin silloin, kun niistä sijoituksista pelataan sarjamuotoisesti. Pudotuspelit puolestaan toimisivat varsinkin sanansa varsinaisessa merkityksessä paremmin, jos vain finaalin voittaja palkittaisiin. Mietiskelin, josko ensin pelattaisiin sarjamuotoisesti kolmen parhaan joukkoon pääsemisestä ja sen jälkeen vielä kahdeksan parasta pelaisivat keskenään pudotuspelien herruudesta. Hankala kylläkin toteuttaa ainakin MM-kisojen kaltaiseen turnaukseen, toimisi varmaan paremmin jääkiekon SM-liigan kaltaisessa sarjassa. Tosin siinäkin siis parhaiten silloin, jos joukkueet kohtaisivat toisensa runkosarjan aikana yhtä monta kertaa, ja mieluusti ihan kotona ja vieraissa yhtä monesti.

Mutta mutta, katsokaamme mielenkiinnolla, mihin suuntaan esimerkiksi jääkiekon MM-kisat ovat kehittymässä. Formaattia on siinä silloin tällöin muokkailtu, joten mahdottomuus ei ole, että se vielä jotenkin muuttuisi.

Suomella on nyt kova vire menneillään olevassa turnauksessa. Seitsemästä alkusarjapelistä seitsemän täyden pisteen voittoa on kyllä kova saavutus. Jos sama vire jatkuu ja tuomaritoiminta pysyy yhtä puhtaana kuin tähän asti turnauksessa, en ihmettele, jos Suomi vaikkapa mestaruuden nappaisi. Mutta toivotaan, että ainakin mitaleille pääsisi, sen Suomi on vähintään ansainnut ainakin tähän mennessä saatujen näyttöjen perusteella. :)
Ilmoita
Anteeksi, mutta miksi näitä kisoja kutsutaan MM-kisoiksi? Kuulostaa juu suurelta ja on niin markkinamiesten mieleen arvokas ja myyvä nimitys, mutta urheilullisessa mielessä. Haloo.
Maailman parhaat pelaajat eivät ole edes pelaamassa, koska on tärkeämpää tekemistä... Ja vaikka oma joukkue olisi jo pudonnut amerikan sarjasta, ei välttämättä huvita lähteä "MM"-jäille.
Esim. jalkapallossa arvokisoihin varmaankin osallistuu jokainen pelaaja, jota pyydetään. Eikä ole tärkeämpiä sen lajin kinkereitä menossa samaan aikaan. Koska tärkeämpää ei fudiksessa ja futarille voi olla kuin MM-turnaus.
Jääkiekon kansainvälinen jokavuotinen Skoda-turnaus olisi sopivin nimitys.
Mun mielipide, sori siitä.
5 VASTAUSTA:
Urheilussa on erilaisia turnauksia ja titteleitä eri lajeissa, erilaisia poliittisia ja käytännöllisiä syitä niiden takana. Miksi fudismaailma ja futarit pelaavat maailman klassisimmassa urheilutapahtumassa olympialaisissa jotain aivan käsittämätöntä, epämääräistä höntsäturnausta? Eivätkö olympialaiset ole futareille urheilun seuraajina ja urheilukulttuurin vaalijoina tärkeä asia? Jotenkin kummallista, jos sitten vielä jaksetaan mussuttaa muiden lajikontekstien omista MM-titteleistä ja niiden periaatteista?
Pitäisikö olympialaisten jalkapalloturnaus nimetä uudelleen sopivammin vaikka "WTF*n Uncivilized Oddball Cupiksi"?
Historiaa tuntevat myös tietävät, että jääkiekossa arvokisoja on pelattu noin vuosisata, ja vain harvoin koko tuona aikana on voitu ylipäätään järjestää sellaisia turnauksia, joihin eri maiden kaikki parhaat pelaajat olisivat voineet osallistua. Tähän on historialliset ja poliittiset syynsä, joihin jokainen voi tutustua, jos haluaa syventää tietämystään urheilusta ja maailmanhistoriasta.
Jääkiekossa toiset liigat päättävät kautensa huhtikuussa ja toukokuussa on MM-kisat. NHL kuitenkin uhitellen pelaa vielä kesällä tosissaan kuvitellen, että ihmisiä kiinnostaa juhannuksena, kuka pari päivää sitten voitti jonkun jääkiekkoliigan mestaruuden. Sitten sanotaan, että MM-kisat eivät kiinnosta. Jotenkin siis hupaisaa NHL:n osalta, että ihan tosissaan vielä pelataan kesällä jääkiekkoliigan mestaruudesta.

Loppujen lopuksi parempi olisi, jos jokainen jääkiekkoliiga päättäisi kautensa keväällä ja noin parin-kolmen viikon tauon jälkeen pelataan MM-kisat. Toki se tauko voi olla vähän pidempikin, kun esimerkiksi pelaajien olisi hyvä saada palautua liigakaudestaan ja sen jälkeen totutella suurella todennäköisyydellä muun muassa eri aikavyöhykkeeseen. En tiedä, mikä järki on pelata ainakaan tosissaan jääkiekkoa kesällä. Syksy, kevät ja varsinkin talvi ovat sikäli erikseen, kun jääkiekon mieltää helpommin noiden vuodenaikojen lajiksi.
MM-turnaus pitäisi olla nimensä mukainen, eikä 2 joukkueiden turnaus. Miksi Suomessa tämä turnaus on niin suosittu, kun suomalaiset huiputkaan ole kiinnostuneita pelaamaan?
+Lisää kommentti
Kirjoitukseni "MM-kisojen pistelaskuleikki" liippasi läheltä aihetta. Olen testaillut formaattia laskennallisesti.

http://digitaalinenilluusio.blogspot.fi/2016/05/mm-jaakiekon-turnausformaatin.html

Päähuomio on siinä, että joukkueen ottelukohtainen tasonvaihtelu vaikuttaa hurjasti sijoitukseen. Se johtuu kai siitä, että otteluita pelataan hyvin vähän. Jos oletetaan että varianssi on 1.0, eli standardi normaalijakauma, ja jos seuraavaksi huonoin joukkue on -1 ja seuraavaksi parempi 1, niin on noin 50% todennäköistä, että turnauksen 4 parasta eivät sijoitukseltaan täysin vastaa vahvuustasojaan.

Esim. SM-liigassa ja NHL:ssä pelitapa on ihan toista: Kaikki pelaa monta kertaa kaikkia vastaan. Ja finaaleita pelataan lukuisia. Ne on kausiluontoista urheilua, joka olisi MM-kisoissa mahdotonta. Eikä se olisi ollenkaan niin viihdyttävää...

Psykogisointiin ei kannatttaisi uhrata aikaa. Kaiken maailman takki-Tammisen puheet momenttum-ilmiöistä menee kaupaksi kuin häkä. Minä pidinkin enemmän siitä Sakari Pietilästä...
Ilmoita
Kuusi maata, juntit!
1 VASTAUS:
Taitaa olla kevään kisoissa hiukan useampi maa onneksi mukana, kun onnettomassa World Cup virityksessä. Ainakin tämän sivun mukaan mukana myös Italia ja Slovenia. https://betsikingi.info/parhaat/vedonlyontivihjeet/mm-kisat/
+Lisää kommentti
Naurettava systeemi, ku vaa kuusi maata pelaa tosissaan.
2 VASTAUSTA:
Mitkä ihmeen kuusi maata? Fantasioissa ehkä. Tässä turnauksessa ainakin on tasan tarkkaan kolme maata jotka edes yrittävät vähän. Suomella on suhteessa vahva tiimi, Venäjällä on ok tiimi ja Kanadalla kelvollinen. Kaikki muut ovat roskaa. Ruotsin joukkuekin oli lähinnä mestistasoa, ja ihmettelen miksi he ylipäätään vaivautuivat osallistumaan tänä vuonna koko turnaukseen.

Pitääpä oikein hattua nostaa niille herrasmiehille, keidenkä mielestä oli hyvä idea pitää mm-turnaus World Cup -vuonna. Taso suorastaan häikäisee.
Taidat olla vain itse sitä "roskaa" meuhkaamisinesi.
+Lisää kommentti
8 maata, yksinkertainen sarja pudotuspelit. Pelkkiä hyviä laatupelejä.
1 VASTAUS:
Taitaa vain olla hankala toteuttaa formaatti, jossa alkusarja pelataan vain kahdeksan maan kesken ja sen jälkeen pelattaisiin vielä turnauksen pudotuspelit. Kahdeksan maata pudotuspeleihin olisi tuossa formaatissa ehdottomasti liikaa, koska alkusarjaan ei jäisi oikein panosta kaikkien jatkaessa kuitenkin pudotuspeleihin. Kuusi maata pudotuspeleihin lienee myös liikaa. Se voisi toki tuoda alkusarjaan sikäli panosta, kun kaksi parasta menisivät suoraan välieriin ja neljä seuraavaa puolivälieriin. Tosin se panos painottuisi sinne alkusarjan neljän parhaan suunnille, ei niinkään neljän viimeisen maan suuntaan. Neljä maata pudotuspeleihin voisi tuoda paremminkin sitä panosta, varsinkin jos kahdeksas joko tippuu suoraan tai karsii alemman sarjatason parhaimpien kanssa. Mutta onko toisaalta ideaa pelata pudotuspelejä, jos alkusarjasta sinne pääsee vain neljä maata?

Toki jos halutaan lätkäturnaus ihan vain selvien ennakkosuosikkimaiden välille, lienee korkeintaan kahdeksan maan turnaus kertaallinen. Mutta jääkiekon MM-kisoihin se lienee liian pieni määrä osallistuvia maita.
+Lisää kommentti
Ihmettelen Mikko Koskisen yhteyttä Pietarin kiekkoseuraan. Juuri tehty uusi hyväpalkkainen sopimus KHL; n kanssa. Tarkoittaako lahjontaa? Hän pyrki juuri maalivahdiksi, erityisesti tähänkin ratkaisevaan peliin Suomi- Venäjä. Jos hän päästää maaleja läpi, asia on selvä. Muistaakseni juuri niin kävi vuonna 2014 kun Suomi hopealle.
Venäjällä kaikki perustuu korruptioon, kiristykseen ja epärehelliseen juonitteluun.
Ilmoita
Jatkoajan keskustelupalstan perusteella toisinaan kaavaillaan Eurooppaan yhtenäistä jääkiekkoliigaa, joka siis toimisi NHL:stä ja jopa KHL:stä irrallisena sarjana. Välillä näiden kaavailujen yhteydessä on uumoiltu, että NHL, KHL ja tuo Euroliiga järjestäisivät keskenään MM-kisat. Varsinkaan NHL ei välttämättä innostu ainakaan seurajoukkueiden MM-turnauksesta etenkään ensimmäisten vuosien aikana, näin ainakin uskaltaisin olettaa. Pitäisi esimerkiksi näiden kaikkien liigojen pystyä toimimaan tarpeeksi monta vuotta vakaalla pohjalla ennen kuin mahdollisesti saataisiin kaikki osapuolet kiinnostumaan tarpeeksi. Ainakin NHL saattaisi muuten suhtautua noihin otteluihin korkeintaan näytös- tai harjoitusotteluina. Jos taas puhutaan maajoukkueturnauksesta, sekään ei ehkä heti ensimmäisinä vuosina herättäisi tarpeeksi mielenkiintoa ainakaan NHL:n osalta. Samalla maajoukkueiden määrä kyseisessä MM-turnauksessa saattaisi olla huomattavasti rajallisempi kuin jääkiekon nykyisessä MM-turnauksessa. Nykyisellään pääsarja kattaa siis kerrallaan 16 maata, jonka lisäksi pelataan alempia sarjatasoja. Ja vaikka jonkinlaista hissiliikettä on tiettyjen maiden osalta nähtävissä, on maiden vaihtuvuus pääsarjassa silti todennäköisempää. Ottaen huomioon, että tuo NHL:n, KHL:n ja Euroliigan MM-turnaus kattaisi mitä todennäköisimmin pelaajia vain kyseisistä liigoista ja ehkä myös niiden farmiseuroista. Näin ollen yhtä monta maajoukkuetta tuskin saataisiin kasaan, ellei sitten haluta koota "ylijäävistä" pelaajista kokoelmajoukkueita tulevan maailmancupin tapaan.
Ilmoita
Kisat 14 joukkuueen kisoiksi ja puolivälierät pois että alusta asti joka pelissä on panosta. Kisojen suosio on niin korkea että kisoja ei tarvitse harventaa. 2015 loppuottelussa tehtiin kaikkien aikojen tv-katseluennätys.
1 VASTAUS:
Toisaalta tuota 14 maan formaattia voisi kehittää siihenkin suuntaan, että molemmista seitsemän maan lohkosta pääsisi kolme parasta jatkoon. Joko jatkosarjan muodossa (epätodennäköisempi) tai lohkovoittajat suoraan välieriin sekä lohkokakkoset ja -kolmoset puolivälieriin (todennäköisempi). Se, että pelattaisiin alkusarjan ja pudotuspeleissä kuuden maan jatkosarja 14 maan turnauksessa, lisäisi yksittäisen maan ottelumäärää mitalipeleissä 11 otteluun. Näin ollen olisi epätodennäköistä peluuttaa jatkosarjaa kyseisessä mallissa. Siksi tuo toinen ehdotus taitaisi olla todennäköisempi, mikäli jääkiekon MM-kisojen pääsarjaa supistettaisiin 14 maan turnaukseksi.
+Lisää kommentti
Alkusarjassa neljä neljän maan lohkoa. Jokaisessa lohkossa yksinkertaiset sarjat. Tämän perusteella jokaisen lohkon kaksi parasta jatkosarjaan, neloset karsimaan omista paikoistaan pääsarjassa.

Jatkosarjassa lohkojen A ja D ykköset ja kakkoset lohkoon E, lohkojen B ja C ykköset ja kakkoset lohkoon F. Molemmissa lohkoissa kertaalleen toisesta alkulohkosta mukaan tulleita vastaan. Keskinäinen kohtaaminen alkusarjassa jää voimaan. Tämän perusteella molempien lohkojen kaksi parasta loppusarjaan, muiden mukana olleiden turnaus päätökseen.

Loppusarjassa kertaalleen toisesta jatkolohkosta mukaan tulleita vastaan. Keskinäinen kohtaaminen jatko- tai alkusarjassa jää voimaan. Tämän perusteella ykköselle kultaa, kakkoselle hopeaa ja kolmoselle pronssia.

Karsintasarjassa alkulohkojen neloset sekä kaksi parasta alemman sarjatason joukkuetta. Maat kahteen kolmen joukkueen lohkoon, joiden sisäisesti yksinkertaiset sarjat. Molempien lohkojen kaksi parasta pääsarjaan, lohkojen kolmoset alemmalle sarjatasolle.

Tuollainenkin on toisinaan pyörinyt mielessä. Siinä yksittäinen maajoukkue pelaisi koko turnauksen aikana korkeintaan seitsemän ottelua, joten ottelumäärän ei sinänsä kuvittelisi olevan turhan korkea. Ainakaan siihen verrattuna, että nykymallillahan yksittäinen maajoukkue saattaa pelata pääsarjan turnauksessa sen kymmenen ottelua päästyään mitalipeleihin. Tiedä sitten olisiko se toisaalta mielekästä alkulohkoissaan kolmansiksi sijoittuneille, kun pelaisivat tässä mallissa omilla reissuillaan vain sen kolme ottelua koko turnauksen aikana.
Ilmoita
16 maata on kyllä hyvä läppä lätkän mm-kisoissa :D

Todellisuudessa mm-kisat pitäisi järjestää 4 maan kesken. Korkeintaan kuuden. Tämä nostaisi turnauksen tasoa ja ennen kaikkea sen ilmettä ja arvostusta. Ei ole mikään ihme, että mm-kisat ovat yleinen huumorin aihe Pohjois-Amerikassa. Niiden harvojen keskuudessa, jotka siitä ylipäätään mitään tietävät. On nimittäin melko käsittämätöntä, että Kanadassa, joka on jääkiekon ylivoimainen suurmaa, hyvin harva tietää mm-kisoista yhtään mitään.
2 VASTAUSTA:
En muuttaisi mm kisoissa mitään pronssi ottelu kuuluu finaali päivän tunnelmaan mielestäsi nykyinen lohkojärjestelmä on hyvä ja kisat joka vuosi kyllä ne suomessa kiinnostaa ja halutaan menestystä mm kisoissa on aina hyvä tunnelma ja kevään kohokohta. En muuttaisi mm kisoissa mitään. En itse voisi kuvitella kisoja ilman kevättä. Ehkä muissa maissa on paljon kieltäytymisiä niin Suomessa niitä ei ole nähty. Pari kuukautta pitää vielä jaksaa nii ollaan Pariisin keväässä.
Mielestäni ideaali tilanne olisi se, että kaikki jääkiekkoliigat päättäisivät kautensa viimeistään huhtikuun lopulla, jonka jälkeen olisi pari-kolme viikkoa taukoa ja sen jälkeen pelattaisiin jääkiekon MM-kisat. Pätisi siis peräti ylimalkaiseen NHL:ään. Saattaisi nostaa kyseisen turnauksen arvoa, eikä mielestäni jääkiekkoa ole järkeä pelata niin liki juhannusta. Eri asia saattaisi olla, jos haluaa pelata pöytäjääkiekkoa tai pelikonsolilla lätkää, mikäli ei huvita mennä ulos esimerkiksi huonon ilman tai jonkun muun esteen takia. Mutta bisnestähän ne siellä Pohjois-Amerikassa koittavat tässä asiassa ajatella, selittänee myös sen, että runkosarjakin on NHL:ssä niin pitkä. Tähän väliin saattaisi joku "huudella", että pelataanhan SM-liigassakin harjoitusotteluita elokuussa, joka sinänsä toki kuuluu ainakin kalenterin perusteella helposti kesään. Toki sen hämmästelemisen ymmärtäisi samalla logiikalla kuin senkin, että rapakon takana pelataan jääkiekossa tosi pelejä vielä samaan aikaan, kun muualla savustetaan muikkuja savustuspönttöä hyödyntäen. Pieni ero siinä tosin lienee, kun elokuussa haetaan tuntumaa alkavaan kauteen verrattuna siihen, että jääkiekossa ratkaistaan mestaruuksia vielä kesäkuussa.
+Lisää kommentti
Toki tuota alun perin ehdottamaani kuuden maan karsintasarjaa voitaisiin niinkin soveltaa, että kyseiset maat pelaisivat keskenään yksinkertaisen sarjan. Näin ollen minkään maajoukkueen ei tarvitsisi olla läsnä vain kahden ottelunsa tähden eikä sellainen karsintasarja välttämättä tarvitsisi hyvällä tuurilla kuin vain pari lisäpäivää kahteen kolmen maan lohkoon verrattuna. Kuuden maan karsintasarjasta siis kaksi parasta etenisivät turnauksen viralliseen alkusarjaan, kolmas ja neljäs pelaisivat jääkiekon seuraavan MM-turnauksen karsintasarjassa sekä viides ja kuudes tippuisivat seuraavaksi kerraksi alemmalle sarjatasolle sen kahden parhaan maan noustessa tilalle. Tässä mallissa tosin nousisi rasitus niille maajoukkueille, jotka onnistuvat kampeamaan itsensä mukaan turnauksen viralliseen alkusarjaan. Varsinkin, jos onnistuvat etenemään vieläpä lohkonsa neljän parhaan maajoukkueen joukkoon. Molemmissa ehdotelmissa on toki sinänsä puolensa.
1 VASTAUS:
Kompromissina voisi olla toki se, että karsintalohkojen kakkoset ja kolmoset pelaisivat keskenään sarjan siitä, ketkä tippuvat jääkiekon seuraaviksi MM-kisoiksi alemmalle sarjatasolle sen tason kahden parhaan tilalle. Kerran pelattaisiin toisen lohkon kakkosta ja kolmosta vastaan, jonka lisäksi keskinäinen kohtaaminen saman karsintalohkon maata vastaan vaikuttaisi myös toisen karsintakierroksen sarjataulukkoon. Näin toinen karsintakierros tarkottaisi kahta pelattavaa ottelua per maa, mutta sen päätyttyä jokaisella maalla olisi kolme sen sarjataulukkoon vaikuttavaa ottelua. Tämän perusteella kaksi parasta maata säilyttäisivät paikkansa jääkiekon MM-kisojen pääsarjassa, kun taas kaksi viimeisintä putoaisivat alemmalle sarjatasolle. Vastaavasti alemman sarjatason kaksi parasta nousisivat seuraavaksi kerraksi jääkiekon MM-kisojen pääsarjaan.

Tällä formaatilla yhdenkään karsintasarjamaankaan ei tarvitsisi vain kahden ottelun tähden olla mukana turnauksessa. Tiedä sitten toisaalta, olisiko siinä tarpeeksi panosta yksittäistä karsintasarjan ottelua kohtaan. Ideoita tosiaan kumpuaa, mutta tuskinpa siinä mitään ongelmaa on...
+Lisää kommentti
Käsittääkseni sellaistakin formaattia on ehdotettu MM-lätkän pääsarjaan, joka osaltaan muotoutuisi sen alempien sarjatasojen tyylistä. Tarkoittaen siis sitä, että lohko A olisi ylempi lohko ja B olisi alempi. Molemmissa lohkoissa olisi yksinkertainen sarja, jonka perusteella lohkon A kuusi parasta jatkaisivat suoraan puolivälieriin ja villi kortti -kierrokselle jatkaisivat saman lohkon seitsemäs ja kahdeksas B-lohkon kahden parhaan kanssa. Lohkon B kaksi viimeisintä puolestaan putoaisivat alemmalle sarjatasolle, jonka kaksi parasta nousisivat ylös. Sitä en muista, olisiko B-lohkon kahden parhaan edetä puolivälieriin, jotta nousu A-lohkoon olisi toteutunut. Panoksen B-lohkon pohjalla saattaisi olla sinänsä ehkä riski jäädä pieneksi, mikäli sen kahdeksas sija selviää ennen kuin sen varmistanut maa olisi pelannut kaikkia ottelujaan kyseisen vuoden turnauksessa. Jos kyseinen maa ei ole vielä pelannut sijalla seitsemän olevaa maata vastaan, jolla kenties olisi vielä panosta välttää putoaminen alas, saattaisi se olla tavallaan koominen tilanne.

Muistaakseni kyseessä oli Jatkoajan keskustelupalsta, jolta kyseisen ehdotuksen joskus bongasin. Toki siinä oma kiehtovuutensa olisi sinänsä, että maajoukkueet todennäköisemmin voisivat kohdata tasonsa vastustajia. Tällöin jäisi vähemmän sijaa sille, että ottelut olisivat kyseisessä turnauksessa "lällyslää, me vain läpsytellään tää turhakeottelu alta pois" -tyylisiä. En tiedä, onko mainittua formaattia IIHF:ssä harkittu tai tullut kellekään siellä mieleen. Sinänsä ihan harkitsemisen arvoinen, vaikkakin vähän kyseenalaistin tuon panoksen varsinkin B-lohkon pohjalla.
Ilmoita
Mun mielestä tämä nykyinen on vikoineenkin aika hyvä. Saksahan halutaan pitää a-sarjassa, koska rahoittaa tämän lystin. Tässä on mahdollisuuksa yllätyksiinkin. No, en tedä. En ole mikään asiantuntija. Kuitenkin kahdeksan parasta pääsee jatkoon.
1 VASTAUS:
Vuosien 2014 ja 2017 turnaukset ovat ainakin suomalaisille jääkiekon seuraajille osoittaneet, että kyllä nykyisessäkin formaatissa panosta riittää. Kumpanakin vuonna on liipannut läheltä, että Suomi olisi jäänyt peräti pudotuspelien ulkopuolelle ensimmäistä kertaa koko sinä jääkiekon MM-historian aikana, kun pudotuspelejä alettiin MM-lätkässä pelata vuodesta 1992 alkaen. Eli hyviäkin puolia tosiaan löytyy nykyisessäkin formaatissa.
+Lisää kommentti
Tuli sellainenkin mieleen tuosta alun perin tässä ketjussa ehdottamastani mallia, että jos turnaus pelattaisiin vain joka toinen vuosi, voitaisiin ehdottamani kuuden maan karsintasarja järjestää niinä välivuosina. Tällöin pelattaisiin siis yksinkertaisesti kuuden maan yksinkertainen sarja, jonka perusteella kaksi parasta pelaavat seuraavana vuonna pääsarjassa ja kaksi viimeistä putoavat jääkiekon seuraaviksi MM-kisoiksi alemmalle sarjatasolle. Tai no, siinähän sitä odottamista kyllä riittäisi näillä pudonneilla mailla ennen kuin pääsevät taas pelaamaan MM-lätkää.

http://keskustelu.jatkoaika.com/threads/jääkiekon-mm-kisojen-laajentaminen.63952/

Ilmeisesti pääsarjan laajentamistakin on ehdotettu jääkiekon MM-kisoihin. Jos laajennettaisiin, maltillisesti sen voisi tehdä nostamalla sarjatason vuosittaista joukkuemäärää kahdeksaantoista maahan. Luonnollisin lohkojako tosin olisi varmaan kolme kuuden maan lohkoa, joiden sisäisesti olisi perinteisesti yksinkertainen sarja. Ellei kolmea maata haluta kerralla pudottaa ja nostaa, pelaisivat lohkojen kuudennet oman karsintasarjansa seuraavan vuoden MM-paikoista pääsarjaan ja divisioonaan I. Kunkin lohkon kaksi parasta ja kaksi parasta lohkokolmosta menisivät pudotuspeleihin, tai vaihtoehtoisesti jokaisen lohkon neljä parasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa lohkovoittajat ja paras lohkokakkonen saisivat suoran paikan puolivälieriin ja muut kahdeksan playoff-maata pelaisivat otteluparein neljästä muusta puolivälieräpaikasta.

Näitä ideoita näyttää kyllä tulvivan, vaikka niihin ei pääsisikään vaikuttamaan. Tai no, tiedä sitten vaikka se siitä jossain määrin johtuisikin. Eikä siinä käsittääkseni mitään tuomittavaa ole, kunhan kirjoittelu pysyy asiallisella tasolla.
Ilmoita
Voisikohan ehdottamaani mallia, jossa pelataan ensin kuuden maan karsinta ja sen jälkeen 12 maan (10 viimeksi parasta suoraan + 2 karsinnasta) virallinen alkusarja ja kisojen päätteeksi pudotuspelit, soveltaa lajin olympiaturnaukseen? Toki jos olympiaturnaus aloitettaisiin kuuden maan karsinnoilla ennen kuin 10 suoran paikan saavaa maata aloittaisivat turnaustaipaleensa, venyttäisi turnauksen kestoa entisestään. Ja edellyttäihisän se sitä, että alkusarjan 12 maata jaettaisiin Torinon tapaan kahteen kuuden maan lohkoon ja sitä, että molemmille lohkoille olisi omat areenat käytettävissä. Tällöin kummankin lohkon kaksi viimeisintä jatkaisivat seuraavan vuoden MM-kisojen karsintasarjaan, kun taas muut 10 saisivat suoran paikan kyseisen turnauksen viralliseen alkusarjaan. Ja erilliset areenat lohkoille mahdollistaisi turnauksen keston pysyvän mahdollisimman suppeana. Malli mahdollistaisi entistä paremmin sen, että MM-kisoja ei välttämättä tarvitsisi järjestää erikseen ainakaan samana vuonna lajin olympiaturnauksen kanssa. Kyseinen turnaus tosin poikii IIHF:lle sen verran isot rahasummat, että helpolla ei varmaan lähdettäisi harventamaan edes joka toiseen vuoteen.
Ilmoita
Tässä ketjussa tuli ehdotettua sellaistakin mallia, johon kuuluisi neljän maan mitalikarsinta. Voittaja jatkaisi suoraan finaaliin, kun taas kakkonen ja kolmonen karsisivat toisesta finaalipaikasta. Voittaja finaaliin, hävinneelle pronssia. Tällainen malli toimisi varmaan paremmin, jos alkusarja pelattaisiin kahdeksan maan kesken. Kahdesta alkulhkosta kaksi parasta mitalikarsintaan, lohkojen neljännet alemmalle sarjatasolle. Vastaavasti alemman tason kaksi parasta nousisivat pääsarjaan.

Mutta joo, onhan niitä kaikkia virotelmiä. :)
Ilmoita
Se, että turnauksen järjestäjämaa päätetään vuosia ennen kunkin vuoden turnausta, sopii mielestäni sellaiseen järjestelmään paremmin, jossa eri sarjatasojen sijaan paikat viralliseen lopputurnaukseen karsittaisiin. Vastaavanlainen siis kuin esimerkiksi jääkiekon olympiaturnauksessa. Suoran paikan mestaruudesta pelattavaan turnaukseen saisivat riittävän hyvin viimeksi sijoittuneet maat sekä järjestäjämaa. Tämä saattaa tosin kyseenalaistaa sen, miksi järjestäjämaa saisi suoran paikan ohitse sellaisten maiden, jotka ovat pärjänneet sitä paremmin mutta eivät ole kuitenkaan muuten parhaiten sijoittuneiden joukossa. Lajin ollessa suht tuntematon olisi toki sen puoleen mielekästä jakaa turnauksen järjestäjyyttä sen pienemmillekin maille. Oma haasteensa siinä siis toki myös olisi. Kuitenkin siis turnausta pitäisi pelata sen verran harvoin, että sen järjestäjäoikeuksia ja -vastuita voitaisiin mielestäni jakaa vuosikausia ennen kunkin vuoden kilpailua. Ja saattaisi ehkä toimia paremmin juuri silloin, kun eri sarjatasojen sijaan pelattaisiin karsintoja lopputurnaukseen pääsemisestä. Mutta tämä oli jälleen eräänlainen heitto asian suhteen.
Ilmoita
Ottelutahti MM-lätkässä tuntuu olevan ainakin nykyisellään sellainen, että ainakin pelaajat uupuvat. Tämä on ymmärrettävää. Kun nykyinen jako kahteen kahdeksan maan lohkoon tuli, se miellettiin edeltävää paremmaksi ainakin siksi, että se antaisi varaa totutella turnaukseen. Tosin edeltävässä mallissa taisivat ottelupäivät ja huilipäivät rytmittyä nykyistä paremmin. Meni todennäköisemmin niin, että jokaisella maalla olisi paremmin joka toinen päivä matsi ja joka toinen päivä huilia. Samalla se toi varmasti paremmin arvoa myös turnauksen alkupään peleille ainakin eräinä vuosina. Ainakin vuonna 2010, kun Tanska yllättäen voitti historian ensimmäistä kertaa Suomen jääkiekossa, oli tiukkaa taistoa jatkosarjaan pääsemisestä ja karsintasarjaan joutumisesta. Vasta D-lohkon päättävässä ottelussa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ratkesi, että ottelun voittajana Suomi nousi lohkon kärkeen ja jatkosarjaan ja ottelun hävinnyt Yhdysvallat sijoittui lohkon viimeiseksi päätyen karsintasarjaan. Ainakin tällainen esimerkki tuo esille sen, että kyseinen sarjajärjestelmä korosti helpommin myös turnauksen alkupään pelien arvoa.

Nykymallissa toki on se etu edelliseen verrattuna, että maajoukkueilla on paremmin aikaa totutella joukkueisiinsa ja hioa peliään paremmin turnauksen loppupäätä kohden. Ja toki se on Suomen maajoukkueen osalta koettu, että nykymallissakin on panosta. Muistakaamme vuodet 2014 ja 2017, jolloin liippasi läheltä, että Suomi olisi joutunut päättämään turnaustaipaleensa pudotuspelien sijaan jo alkusarjaan. Tosin rytmi ottelupäivien ja huilipäivien välillä oli ehkä edeltävässä luontevampi. Otteluiden ruuhkautuminen usein peräkkäisille päiville ei uuvuttaisi esimerkiksi pelaajia niin paljon, ja otteluiden peluttamiselta peräkkäisinä päivinä vältyttiin edeltävässä mallissa paremmin. Tarkoittaen, että siis samalla maajoukkueella ei ollut niin usein montaa huili- tai ottelupäivää peräkkäin.

Mutta mutta, onhan varmasti jokaisessa mallissa omat puolensa, ei siinä mitään. Tällainen pläräys tuli tällä kertaa mieleen, kun turnauksesta on tullut kommenttia monesta ottelusta lyhyen ajan sisällä ja tätä kautta Suomi on kokenut tappiot tämän vuoden MM-lätkässä ennakkoon Tanskalle ja Saksalle, joita jääkiekossa ei koeta ainakaan niin helpolla lajin mahtimaiksi kuin Suomea.
Ilmoita
Minun puolestani voitaisiin palata takaisin 70- ja 80-luvun systeemiin, eli 8 maata ja kaksinkertainen sarja, tai yksinkertainen sarja + ylempi ja alempi loppusarja erikseen (4 maata siis kummassakin). Huonoin maa putoaa, ja divarin voittaja tulee seuraavana vuonna tilalle.
2 VASTAUSTA:
Reiluin tapa olisi se, että kaikki kohtaisivat toisensa yhtä monta kertaa ja sijoitukset määräytyisivät tällaisen sarjajärjestelmän menestyksen kautta. Tosin pääsarjan joukkuemäärä on kasvatettu niin suureksi, että kisat on sen takia pelattava lohkoissa ja sen lisäksi ratkaistava parhaimmat sijoitukset pudotuspeleissä. Samalla pudotuspelien sanotaan kuuluvan jääkiekon tapakulttuuriin sen verran lujasti, että niistä ei helpolla luovuta. Ainakaan silloin, jos niiden peluuttaminen on suinkin mahdollista. Kun kisojen pääsarjaa on ajan saatossa laajennettu, on sillä mitä ilmeisimmin pyritty laajentamaan jääkiekon sanomaa mahdollisimman laajalle osaa maailmaa. Tällöin on ilmeisesti saatu lajin tasoa nostettua myös maissa, jotka eivät sen mahtimaihin lukeudu. Mutta tiedä siitä sitten enempää...
Jos olisi kahdeksan maata kerrallaan pääsarjassa, jotka jakautuisivat alkusarjan perusteella ylempään ja alempaan jatkosarjaan, voisi alempaan jatkosarjaan tulla enemmän panosta peluuttamalla karsintapelejä alemman jatkosarjan kolmannen ja kakkostason toiseksi sijoittuneen välillä. Alemman jatkosarjan neljäs eli viimeinen vaihtaisi automaattisesti sarjatasoa kakkostason voittaneen kanssa. Jos alemmasta jatkosarjasta pelkästään viimeisin joutuisi putoamisuhan alle, ei panosta välttämättä löytyisi niin helposti, mikäli sen sijat 1 ja 2 varmistuisivat ennen viimeisiä otteluita. Vastaavasti jos pelattaisiin vain kahdeksan maan yksinkertainen ottelusarja ilman jatkosarjoja, jäisi panos helposti siinäkin vähäiseksi, jos vain viimeisin joutuisi putoamisuhan alle. Toki pelattaessa pelkästään kahdeksan maan yksinkertaista pääsarjaa ilman jatkosarjoja ja pudotuspelejä voisi sellainen skenaario olla mahdollinen, josko kahdeksas vaihtaisi suoraan sarjatasoa kakkostason voittajan kanssa ja kuudes ja seitsemäs pelaisivat karsintaotteluita kakkostason toisen ja kolmannen kanssa. Vaikkapa otteluparein niin, että pääsarjan kuudes pelaisi kakkostason kolmatta vastaan ja pääsarjan seitsemäs pelaisi kakkostason toista vastaan. Toki panosta riittäisi pelkässä kahdeksan maan yksinkertaisessa sarjassa niinkin, jos kahdeksas vaihtaisi kakkostason voittajan kanssa suoraan sarjatasoa ja pääsarjan seitsemäs pelaisi karsintoja kakkostason toiseksi sijoittuneen kanssa. Panosta olisi ainakin näennäisesti saman verran kuin nykyisessä mallissa, jossa kahdeksan maan lohkoista molemmista menevät neljä parasta pudotuspeleihin ja kahdeksannet vaihtavat automaattisesti sarjatasoja kakkostason kahden parhaan kanssa.
+Lisää kommentti
Aishoki, aishoki, viisi maata pelaa tosissaan, siinä on se jokin!
Ilmoita
Sellaistakin sarjajärjestelmää on ehdotettu, että turnaus pelattaisiin kerrallaan vain viidentoista maan voimin. Kolmessa viiden maan lohkossa olisi yksinkertaiset ottelusarjat, jonka perusteella tapahtuisi jako playoff-joukkueisiin, tippuviin maihin ja niiden väliin sijoittuviin maajoukkueisiin. Ainakin Jatkoajan keskustelupalstalla on joku käyttäjä joskus ehdottanut. Vaihtoehtoisesti samainen käyttäjä ehdotti mallia, jossa kuusitoista maata jaettaisiin kolmeen lohkoon. Yhdessä lohkossa olisi kuusi maata, ja kahdessa muussa lohkossa olisi molemmissa viisi maata. Kuuden maan lohkon viimeinen tippuisi suoraan pääsarjasta, kun taas viiden maan lohkojen viimeiset karsisivat keskenään tippumisesta pääsarjasta ja pääsarjassa pysymisestä. Itselleni juolahti tuosta viidentoista maan mallista seuraavanlainen skenaario:

Alkusarja pelattaisiin siis kolmessa viiden maan lohkossa, joissa jokaisessa olisi yksinkertainen ottelusarja. Tämän perusteella jokaisen lohkon kolme parasta maata jatkaisivat jatkosarjaan, kun taas lohkojen viidennet pelaisivat pääsarjan karsinnoissa.

Jatkosarjassa olisi kolme kolmen maan lohkoa. Lohkot jakautuisivat niin, että jokaisessa jatkolohkossa olisi yksi lohkoykkönen, yksi lohkokakkonen ja yksi lohkokolmonen. Lohkojako olisi toteutettava niin, että saman jatkolohkon maat tulisivat keskenään eri alkulohkoista. Myös jatkolohkojen sisällä pelattaisiin yksinkertaiset ottelusarjat, jonka perusteella jokaisen jatkolohkon kaksi parasta jatkaisivat turnauksen pudotuspeleihin. Jatkolohkojen kolmannet päättäisivät turnaustaipaleensa jatkosarjaan.

Pudotuspelejä varten mukana olevat kuusi maata sijoitettaisiin väliaikataulukkoon. Ensisijaisena sijoittelukriteerinä olisivat maajoukkueiden keräämät pisteet koko tähän asti pelatusta turnauksesta. Jos ollaan tasapisteissä, haetaan ratkaisua keskinäisestä kohtaamisesta kyseisen turnauksen ajalta. Mikäli maat eivät ole toisiaan kohdanneet kyseisessä turnauksessa, haetaan ratkaisua kolmen pisteen voitoista. Tarvittaessa haetaan ratkaisua vielä maalieroista, ja sen jälkeen vielä tarpeen vaatiessa tehdyistä maaleista. Jos ei vieläkään ole ratkaisua löytynyt, haetaan se lajin tuoreimman maailmanrankingin kautta.

Kun maat on sijoitettu tuohon väliaikataulukkoon, jatkaisivat sen kaksi parasta suoraan välieriin. Muut neljä jatkaisivat puolivälieriin. Otteluparit muodostettaisiin väliaikataulukon perusteella. Mitä parempi sijoitus, sitä heikommin sijoittuneen saa muista mukana olevista vastaansa puolivälierissä ja välierissä. Yksittäisessä turnauksessa olisi tosin kaksi playoff-maata vähemmän, ja siinä olisi ainakin yksi huilipäivä enemmän suoraan välieriin päässeillä mailla verrattuna puolivälieristä välieriin eteneviin maihin. Mutta onhan jääkiekon SM-liigassakin nykyisellään sellainen formaatti, missä kuusi parasta jatkavat suoraan puolivälieriin ja seuraavat neljä jatkavat sitä edeltävälle playoff-kierrokselle. Lisäksi jääkiekon olympiaturnaustakin on nyt kolmesti pelattu niin, että neljä parasta saavat suoran paikan puolivälieriin ja kahdeksan muuta maata jatkavat alkusarjan jälkeen puolivälieriä edeltävälle playoff-kierrokselle.

Joo, ainakin tuo ehdotettu sarjajärjestelmä saattaa vaikuttaa sekavalta eikä siihen varmaan ole helppo samaistua. Mutta tulipahan tuollaistakin nyt esitettyä.
1 VASTAUS:
Tuosta kenties selvempi vaihtoehto olisi, että pääsarjan vuosittaista maamäärää nostettaisiin kahdeksaantoista ja maat jaettaisiin kolmeen kuuden maan lohkoon. Lohkojen sisällä pelattaisiin yksinkertaiset ottelusarjat, jonka perusteella jokaisen lohkon neljä parasta jatkaisivat pudotuspeleihin. Lohkojen kuudennet joko putoaisivat suoraan alemman tason kolmen parhaan tieltä tai pelaisivat jonkinlaisessa karsintasarjassa. Pudotuspelit pelattaisiin sikäli kuin nyt kolme kertaa on lajin olympiaturnauksessa pelattu, eli lohkovoittajat ja paras lohkokakkonen jatkavat suoraan puolivälieriin ja muut kahdeksan maata jatkaisivat neljännesvälieriin. Tai millä nimellä tuota pudotuspelien avauskierrosta haluttaisiinkin kutsua. Mutta tiedä häntä, eihän sitä tiedä nostetaanko tuota maamäärää, pysytäänkö tyystin nykyisessä maamäärässä vai tiputetaanko maamäärää. Aika näyttää, ehkä.
+Lisää kommentti
Joo ihan liian tiuhaan on turnauksia, wi noita enää jaksa katsoa edes. Suomenkaan ei kannata verorahoilla lähettää joukkuetta jos menee samanlaiseksi kisaturismin harrastamiseksi kuin menneet kisat. Oli kyllä semmoista rahan hukkaamista laittaa joku piirikunnallinen joukkue häviämään tuonne kisoihin.
Ilmoita
Lukiessani Jatkoajan keskustelupalstaa hoksasin myös, että Valko-Venäjän tiputtua tänä vuonna turnauksen pääsarjasta ollaan melko mielenkiintoisessa tilanteessa. Vuoden 2021 pääsarjan turnaus olisi tarkoitus peluuttaa Latviassa ja Valko-Venäjällä, joten sen puoleen Valko-Venäjällä olisi vain kaksi vuotta aikaa nousta kakkostasolta takaisin pääsarjatasolle. Tosin kyseinen maa on onnistunut olemaan yllättävän kiusallinen vastus myös lajin suurmaille, esimerkiksi Suomelle, joten sen puoleen maalla ei välttämättä ole hankaluuksia päästä vain pelaamalla takaisin pääsarjaan kyseiseksi vuodeksi. Mutta jos ei kuitenkaan niin mitä todennäköisimmin maa tultaisiin nostamaan kyseiseksi vuodeksi takaisin pääsarjaan, vaikka ei sijoittuisikaan kakkostasolla kahden parhaan joukkoon kuten normaalisti edellytyksenä on. Tämä olisi sinänsä epäreilua muita I-divisioonan A-lohkossa pelaavia maita kohtaan, mikäli kahden parhaan joukkoon sijoittuneista jompikumpi ei pääsisikään normaaliin tapaan nousemaan pääsarjaan. Mutta periaatteessahan vastaava tilanne oli tosiaan vuonna 2009, jolloin Saksa sai toiseksi viimeisestä sijastaan huolimatta pitää pääsarjapaikkansa oltuaan vuonna 2010 pääsarjakisojen järjestäjämaa. Pääsarjasta putosikin sitten tosiaan vuonna 2009 Itävalta ja Unkari, jotka sijoittuivat tuona vuonna pääsarjan sijoille 14 ja 16.

Jatkoajan keskustelupalstalla eräs käyttäjä ehdotti, että tarvittaessa pääsarjakisoja voitaisiin pidentää viikolla. Tällöin ensimmäinen viikko olisi karsintaturnaus, johon ottaisivat osaa sekä pääsarjan kuusi viimeistä edeltävältä vuodelta sekä I-divisioonan A-lohkossa pelaavat kuusi maata. Kahdesta kuuden maan lohkosta pääsisi molemmista kolme parasta viralliseen alkusarjaan, kun taas karsintoihin jääneet jäisivät pelaamaan I-divisioonan A-lohkon turnausta Valko-Venäjälle. Mutta tiedä häntä, mitä todennäköisimmin Valko-Venäjä nostettaisiin kabinettipäätöksellä, jos ei pelaamalla kerkeä nousemaan tarpeeksi ajoissa. Urheilullisesti ei siis tosiaan olisi reilua, mutta sillä tavoin päästäisiin mahdollisimman vähällä pelaamisella.
Ilmoita
Muistaakseni jollain keskustelupalstalla joku käyttäjä ehdotti sellaista mallia, jossa pääsarjan turnaus aloitettaisiin suoraan kahdentoista maan alkusarjalla. Tällöin maat jaettaisiin kolmeen neljän maan lohkoon, joiden perusteella jaoteltaisiin playoff-maat ja tippuvat maat. ehdottaja ei kuitenkaan muistaakseni maininnut, kuinka erottelisi tuossa mallissa playoff-maat ja tippuvat maat. Yksi vaihtoehto voisi olla, että jokaisen lohkon kaksi parasta sekä kaksi parasta lohkokolmosta jatkaisivat pudotuspeleihin ja lohkojen neljännet putoaisivat suoraan alemman tason kolmen parhaan tieltä. Kun joukkuemäärä olisi tuon verran pudotettu nykyisestä, tuskin sen puoleen olisi varmaan ongelmaa, jos kerralla peräti kuusi maata vaihtaisivat keskenään sarjatasoa kyseisessä turnauksessa. Mutta olisiko se kuitenkin liikaa?

Tältä pohjalta olen miettinyt sellaista vaihtoehtoa, josko alkusarjan jälkeen jokaisen lohkon kolme parasta jatkaisivat jatkosarjaan ja neljännet karsintasarjaan. Jatkosarjassa olisi kolme kolmen maan lohkoa niin, että jokaisessa lohkossa olisi yksi lohkoykkönen, yksi lohkokakkonen ja yksi lohkokolmonen kuitenkin niin, että saman alkulohkon maat olisivat keskenään eri jatkolohkoissa. Näissä lohkoissa pelattaisiin yksinkertaiset ottelusarjat, jonka perusteella jokaisen lohkon kaksi parasta jatkaisivat turnauksen pudotuspeleihin. Lohkojen kolmannet päättäisivät turnaustaipaleensa jatkosarjaan.

Pudotuspeleissä kuusi mukana olevaa maata sijoitettaisiin väliaikataulukkoon, jonka tilastoihin vaikuttaisivat maiden kaikki joukkuekohtaiset tilastot koko turnauksen ajalta. Näin saadun taulukon kaksi parasta jatkaisivat suoraan välieriin, kun taas neljä muuta jatkaisivat puolivälieriin. Puolivälierissä väliaikataulukon kolmas kohtaisi kuudennen ja neljäs viidennen. Parien voittajat jatkaisivat välieriin, jolloin väliaikataulukon ykkönen kohtaisi heikommin sijoittuneen pve-voittajan. Väliaikataulukon kakkonen kohtaisi puolestaan paremmin sijoittuneen pve-voittajan.

Karsintasarjassa pelattaisiin kolmen maan yksinkertainen sarja. Sarjan voittaja varmistaisi saman tien paikkansa turnauksen seuraavaan pääsarjaan, kun taas toinen karsisi paikastaan alemman tason kakkosen kanssa. Karsintasarjan kolmas puolestaan vaihtaisi suoraan sarjatasoa alemman tason voittajan kanssa.

Ehdotukseni jatkosarjasta ja pudotuspeleistä tässä kommentissa on toki tuttu jo eräästä aiemmasta viestistäni, mutta tulipa sitä nyt tähänkin ehdotettua. Todennäköisesti tällaisen sarjajärjestelmän toteuttaminen olisi niin monimutkainen, että tuskinpa sitä helposti oltaisiin ottamassa. Mutta tällainen tuli kuitenkin tällä kertaa mieleen.
Ilmoita
Jos turnaukseen haluttaisiin saada mahdollisimman paljon panosta, pitäisi formaatin olla varmaankin tällainen:

Pääsarjan turnaus pelataan kerrallaan kymmenen maajoukkueen voimin, jotka jaetaan kahteen viiden maan lohkoon. Kummassakin lohkossa pelattaisiin yksinkertainen ottelusarja, jonka perusteella molempien lohkojen kolme parasta jatkavat turnaustaivaltaan pudotuspeleihin. Lohkojen viidennet joko putoavat molemmat suoraan alemman tason kahden parhaan edeltä tai karsivat keskenään siitä, kumpi vaihtaa kakkostason voittajan kanssa suoraan sarjatasoa.

Pudotuspeleissä pelattaisiin kolme kierrosta. Lohkojen voittajat saisivat suoran paikan välieriin, kun taas lohkojen kakkoset ja kolmoset aloittavat playoff-taipaleensa puolivälieristä. Otteluparit menisivät ristiin niin, että lohkokakkoset kohtaavat vastakkaisen lohkon kolmannen. Jos molemmat kakkoset tai molemmat kolmoset jatkavat välieriin, kohtaavat lohkovoittajat vastakkaisesta lohkosta välieriin edenneen joukkueen. Tällä pyrittäisiin siihen, että turnauksen aikana mahdollisimman moni maa kohtaisivat toisensa. Välierien jälkeen olisivat mitalipelit.

Mutta tuskinpa joukkuemääriä lähdetään vähentämään ainakaan kovin helpolla, vaikka se kuinka koettaisiin urheilullisesti tai muuten paremmaksi. Joukkuemäärien kasvattamisten on kaiketi koettu kasvattaneen jääkiekon tasoa lajin pienemmissä maissa, joten todennäköisimmin joukkuemäärä tulee joko pysymään nykyisessä tai mahdollisesti jopa kasvamaan, mikäli kansainvälinen lajiliitto kokee sen joskus tulevaisuudessa tarpeelliseksi.
Ilmoita
https://yle.fi/urheilu/3-10542680

Tuollainen muutos. Mieluummin voisi ehkä olla viidellä viittä vastaan, jos ei siis pelata jäähyjen takia tasavajaalla eikä kummallakaan ole yli- tai alivoimaa käynnissä. Luulisi uuvuttavan yksittäisiä pelaajia rutkasti enemmän tällainen malli, että jatkoaikoja pelattaisiin normaalissa tilanteessa kolmella kolmea vastaan. Sellainen riski siinä kuitenkin olisi.

Toisaalta olen miettinyt, voisiko runkosarjoihin ja alkusarjoihin miettiä sellaista tasapelin ratkaisua, että pelattaisiin vain yksi 20 peliminuutin jatkoaika viidellä viittä vastaan. Ottaen siis huomioon, mikäli kummallakaan joukkueella ei ole jäähy käynnissä. Jos tuon jatkoajan aikana kiekko saadaan sallituin keinoin jommankumman joukkueen vartioimaan maaliin, ottelu päättyisi. Voittaja olisi se, kumman vastustajan vartioimaan maaliin kiekko sallituin keinoin meni. Jos tuon 20 minuutin peliajan aikana kiekkoa ei saataisi kummankaan joukkueen vartioimaan maaliin, ottelu päättyisi tasan. Varsinaisen peliajan voitosta saisi kolme pistettä, jatkoaikavoitosta kaksi ja tasapelistä yhden. Ottelun häviämisestä ei saisi pistettäkään, toteutuisi se sitten jatkoajalla tai varsinaisella peliajalla. Vähintäänkin näennäinen ongelma saattaisi tosin olla se, että eri otteluista jaettaisiin tällä tavoin eri määrä sarjapisteitä. Mutta tuo kolmen pisteen saalis varsinaisen peliajan voitosta voisi toimia houkuttimena sille, että mieluummin yritettäisiin saada voitto jo varsinaisella peliajalla. Ja kun häviöstä ei saisi edes jatkoajalla pistettäkään, sillä pyrittäisiin siihen, että varsinaisen peliajan lopussa ei koitettaisi vain läpsyttelemällä varmistamaan sitä yhtä pistettä. Ja kun jatkoaikaa varten varataan ennakkoon saman verran peliaikaa kuin normaaliinkin erään, pyrittäisiin sillä vähentämään läpsyttelyn riskiä myös jatkoajalla. Mitä nopeammin saat kiekon vastustajan vartioimaan maaliin, sitä nopeammin pääset voittajana huilimaan. Riskinsä tosin olisi myös tässä mallissa, koska jos pelataan vaikkapa se 80 peliminuuttia maaleitta, saattaisi se tuntua turhauttavalta. Ja mikäli molemmat joukkueet olisivat jostain syystä tyytyväisiä yhteenkin sarjapisteeseen ottelusta, tiedä sitten menisikö jatkoaika tässäkin tapauksessa läpsyttelyksi pidemmästä peliajasta huolimatta. Mutta tulipa tällaistakin ehdotettua.

Ja mainittakoon vielä, että jos vaikkapa jääkiekon MM-kisojen pääsarjassa siirryttäisiin takaisin formaattiin alkusarja --> jatkosarja --> pudotuspelit, olisi tuo ehdottamani tasapelin ratkaisu myös jatkosarjassa siinä määrin kuin alkusarjassakin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Jääkiekon MM-kisojen formaatti

En tiedä, onko tälle ketjulle tilausta, mutta ajattelin nyt näin ainakin ajankulukseni avata. Mitäs mieltä täällä ollaan jääkiekon MM-kisojen formaatista? Mikä olisi mielestäsi paras formaatti jääkiekon MM-kisoihin? On kritisoitu, että kisat järjestetään turhan usein. Toisinaan tulee kommenttia siitäkin, että pääsarjassa pelaa liikaa maita kerralla. Esimerkiksi 12 maan pääsarja per turnaus on koettu urheilullisesti paremmaksi, kun taas nykyisen joukkuemäärän (16) on sanottu nostaneen pienempien lätkämaiden tasoa.

Kun kisat pidetään joka vuosi, mielestäni jonkinlainen porsaanreikä on siinä, että kunkin vuoden kisaisännyys päätetään vuosikausia ennen kuin kyseinen turnaus edes pelataan. Vuonna 2009 Saksa sijoittui sijalle 15, mutta ei pudonnut sarjaporrasta alemmas oltuaan vuoden 2010 kisojen isäntämaa. Sijoilta 14 ja 16 sitten tippuivat maat alemmas seuraavaksi vuodeksi. Ja nyt vuoden 2016 kisoissa Saksa ja Ranska voivat sijoittua alkulohkossaan kahdelle viimeiselle sijalle, koska eivät voi tippua ollessaan vuoden 2017 kisojen isäntämaina. Jos Saksa ja Ranska olisivat tämän vuoden kisoissa lohkossaan kahdella viimeisellä sijalla, tippuisi alemmalle tasolle seuraavaksi vuodeksi vain toisen lohkon viimeinen. Tähän liittyen pitäisi mielestäni joka vuosi tiputtaa pääsarjasta aina kaksi heikointa maata alemmas ja nostaa alempaa kaksi parasta ylemmäs. Kun kaikki seuraavan vuoden turnauksen 16 maata ovat tällä tavoin selvillä, sovittaisiin näistä maista seuraavan vuoden isäntämaa. Pidetäänhän Euroviisutkin joka vuosi ja niidenkin järjestäjämaa päätetään vain noin vuosi ennen karkeloita, vaikka tosin onkin kestoltaan lyhyempi tapahtuma. Ellei onnistu, voitaisiin Jääkiekon MM-kisat pitää joka toinen vuosi. Siinä ajassa kuvittelisi saavan hoidettua isännyysasiat kuntoon.

Tuohon joukkuemäärään liittyen olen miettinyt kompromissin. Liittyen pääsarjan nykyiseen joukkuemäärään ja haaveiluun 12 joukkueen pääsarjasta voisi formaatti olla seuraava:

Pääsarjan kisat aloitetaan karsintasarjalla. Siihen osallistuvat maat, jotka sijoittuivat pääsarjan edeltävässä turnauksessa sijoille 11-14 ja vastaavalta vuodelta I-divisioonan kaksi parasta maata. Maat jaetaan kolmen joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat etenevät turnauksen viralliseen alkusarjaan ja kolmoset tippuvat seuraaviin vastaaviin kisoihin divisioonaan I, jonka kaksi parasta nousevat pääsarjaan.

Viralliseen alkusarjaan pääsevät suoraan edeltävän turnauksen 10 parasta maata. Mukana on myös karsintojen kaksi parasta. Maat jaetaan kuuden joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Kummastakin lohkosta neljä parasta etenevät pudotuspeleihin ja kutoset aloittavat seuraavat vastaavat kisat pääsarjan karsinnoista.

Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyvät kullekin kierrokselle kuin nyt. Puolivälieristä voittajat etenevät välieriin, hävinneiden turnaus päättyy. Välieristä voittajat jatkavat finaaliin, hävinneiden turnaus päättyy. Finaalin voittaja palkitaan turnauksen pääpokaalilla ja mestaruuslaatoilla.

Pronssipelin poistamisella ja pelkästään mestarin palkitsemiseen omalla sijoituksellaan on monimuotoinen selitys. Kun varsinaisia, otteluparein pelattavia, pudotuspelejä pelataan, mielestäni on syytä palkita vain finaalin voittaja. Miksi finaalin häviämisestä pitäisi palkita? Tai jos tippuu välierissä, miksi siitä suorituksesta pitäisi saada palkinto? Alkuvuonna järjestetyissä jääkiekon U20 MM-kisoissa nähtiin, kuinka pronssipeli ei selvästikään napannut siinä pelaavia Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ja Sotšin talviolympialaisissa nähtiin jääkiekon välierissä, että Suomi löysäili välierässään. Mielestäni Suomella olisi voinut olla potentiaalia päästä finaaliin ja ehkä jopa mestaruuteen. Selvästi kuitenkin tuudittauduttiin mieluummin pronssipeliin. Esimerkiksi siinä nähtiin, kuinka pudotuspelien ja mitaldein oikea arvojärjestys vesittyy nykyisessä tavassa palkita kolme parasta maata.

Avaukseni siis kosketti formaattia miesten MM-lätkän pääsarjaan. Toki alempiakin sarjatasoja voi puolestani kommentoida ja jääkiekon muitakin MM-kisoja, jos asiallista kommentoitavaa löytyy.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta