Kiinan komulit kaatamassa K:n talouden;

Kiinassa velka alkaa syödä kasvua
Kiinan kova kasvu piti kareja pinnan alla. Nyt on luoteen aika.

PÄÄKIRJOITUS 16.5.2016 2:00
Helsingin Sanomat
SIRPA RÄIHÄ
Sijoittaja George Soros uskoo, että Kiinan talous kokee kovan iskun.
24
JOS juuri nyt pitäisi nimetä yksi sellainen asia, joka uhkaa maailmantaloutta, niin Kiinan velkaantuminen voisi olla se.

Velkapotti on jo yli kaksi kertaa – joidenkin arvioiden mukaan jopa kolme kertaa – suurempi kuin maan bruttokansantuote. Määrä ei ole sinänsä vaara, vaan suunta ja tilanne: Kiinan velka kasvaa kovaa vauhtia samaan aikaan kun maan talouskasvu hidastuu.


Monet maassa tehdyt investoinnit ovat olleet alunperinkin järjettömiä. Osa investoinneista taas on sellaisia, että niiden kannattavuus on edellyttänyt kasvun jatkuvan kovalla vauhdilla.

Talouskasvu on toiminut kuin vuoksi: se on peittänyt alleen kivet sekä karit ja vienyt yrityksiä eteenpäin ja ongelmien yli. Nyt kun on luoteen aika, karit nousevat pintaan.

Kiinassa suuri osa uudesta velasta menee vanhojen velkojen hoitamiseen. Ylivelkaantuneita ja tappiollisia yrityksiä yritetään pitää pystyssä ja huonoja lainoja estetään muuttumasta reaaliseen arvoonsa. Tästä seuraa se, että velka ei tuota samaa tahtia kasvua kuin hyvinä aikoina.

Kiinan arvioinnissa erityisongelma on se, että tilastot eivät ole luotettavia. Jos todellinen velkamäärä johonkin suuntaan näistä lukemista poikkeaa, niin ylöspäin. Kiinan ”varjopankkijärjestelmä” – varsinaisten pankkien ulkopuolinen, lainoja myöntävä sektori – on pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta se on virallisten tilastojen ulkopuolella.

Amerikkalainen miljardööri, sijoittaja George Soros kuvaili pari viikkoa sitten, että Kiina muistuttaa Yhdysvaltoja juuri ennen finanssikriisiä.

Hän tunnusti sijoittavansa rahojaan nyt niin, että hyötyä tulisi, jos velkakupla puhkeaisi. Sorosin mukaan Kiinan ”hard landing” – talouden äkkipysähdys – on käytännössä enää ajan kysymys.

Kiinan poliittisille päättäjille tilanne on hankala. He ovat nojanneet siihen suostumukseen, jonka kansa on heille elintason nousun vuoksi antanut.

Kiinan taloutta pitäisi kuitenkin kehittää monipuolisemmaksi, palvelu- ja kotimarkkinavaltaiseksi ja vähemmän saastuttavaksi. Jokainen liikahdus tähän suuntaan saattaa tarkoittaa sitä, että vanha kasvumalli vaarantuu. Jos nokkaa nostaa, pyrstö tarttuu. Niinpä talouspolitiikasta on tullut nyökkivää.

Saastuttavaa terästeollisuutta piti sulkea, mutta ylituotannon jatkumisesta päätellen vähennyksiä on tehty riittämättömästi.

Kuplia on kasvanut vuosia rakentamisessa. Niistä ei kuitenkaan ole päästetty ilmaa pois, koska alan suitsiminen voisi johtaa pankkien taseissa olevien arvojen kutistumiseen.

Ja taseissa on jo valmiiksi paljon mätää. Pankkien ja valtio-omisteisten yritysten velkoja pitäisi järjestellä ja arvottaa uudelleen. Niin ei kuitenkaan uskalleta tehdä, joten ongelma piilotetaan. Virallisten arvioiden mukaan pankkilainoista on alle kaksi prosenttia huonoja. Läntisten arvioiden mukaan osuus lähestyy 20 prosenttia.

Kiinan velkaantumista ruotivat analyysit päätyvät usein sellaiseen arvioon, että vaikka uhkia on, ne hallitaan. Kun maalla on valtavasti valuuttaa ja päättäjillä paljon valtaa sekä markkinavoimat nyrkissään, suunnan korjaus on helppoa. Epäilys alkaa kuitenkin herätä. Jos suunnan korjaus helppoa olisi, talouspolitiikka ei olisi nyökkivää eikä velkaongelma olisi päässyt kasvamaan globaaliksi uhkaksi.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kiina liittolaisineen on maailman talousmahti. Lännen natoon keskittyneet valtiot voivat vain vikuroida. Suomen porvarit eivät osaa edes kitistä. Nato yrittää käydä viimeistä taistoa lännen ylivallan takaisin saavuttamiseksi. Maailman talouden mahti kehittyy tulevaisuudessa Kaakkois-Aasiassa. Suomen porvari pussaa kerrassaan väärää puuta nuollessaan natoherrojen takamuksia. Taloussuhteita tulisi alkaa siirtää taantuvan lännen sijasta nousevan idän maihin. Kaikkein viheliäisintä olisi kuvitella sodalla ratkaistavan mitään.
Koska Kiinassa on sallittu kapitalistista talousmekanismia, sielläkin tulee väistämättä esiin kapitalismin talousristiriidat. Kiinan talousmahdin on silti turha kuvitella kukistuvan. Maa porhaltaa "kriisissä" kun talous kasvaa vain 6 -7 % vuodessa. Mikä on EU:n keskiarvo kun se on vuosikymmenen ollut alle prosentti.
EU odottaa finanssikriisin puhkeamista. Muiden muassa Jyrki Katainen on kiihyttämässä katteetonta velkakapitalismia.

Äänestä
  • Kiinan taloushan on kasvanut ainoastaan lännen suuryritysten vaikutuksesta. Kiinalaisten omat toimethan sitä eivät ole saaneet aikaan vaan IBM ja muut lännen suurkapitalistiset toimijat.

    Äänestä

  • eikö olekkin kamalaa että kiinassa on yksipuoluejärjestelmä ja -diktatuuri ja lännen kapitalistit pyörittävät paskaa kuin miten vaan.... eikö olekkin kiinan monopolikommarit ihan perseestä kun lännen monipuoluejärjestelmän kapitalistit tekevät mitä haluavat kiiinassa....

    kamalaaa, hyi kakkaaaa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hesari.kirjoittaa kirjoitti:

Kiinassa velka alkaa syödä kasvua
Kiinan kova kasvu piti kareja pinnan alla. Nyt on luoteen aika.

PÄÄKIRJOITUS 16.5.2016 2:00
Helsingin Sanomat
SIRPA RÄIHÄ
Sijoittaja George Soros uskoo, että Kiinan talous kokee kovan iskun.
24
JOS juuri nyt pitäisi nimetä yksi sellainen asia, joka uhkaa maailmantaloutta, niin Kiinan velkaantuminen voisi olla se.

Velkapotti on jo yli kaksi kertaa – joidenkin arvioiden mukaan jopa kolme kertaa – suurempi kuin maan bruttokansantuote. Määrä ei ole sinänsä vaara, vaan suunta ja tilanne: Kiinan velka kasvaa kovaa vauhtia samaan aikaan kun maan talouskasvu hidastuu.


Monet maassa tehdyt investoinnit ovat olleet alunperinkin järjettömiä. Osa investoinneista taas on sellaisia, että niiden kannattavuus on edellyttänyt kasvun jatkuvan kovalla vauhdilla.

Talouskasvu on toiminut kuin vuoksi: se on peittänyt alleen kivet sekä karit ja vienyt yrityksiä eteenpäin ja ongelmien yli. Nyt kun on luoteen aika, karit nousevat pintaan.

Kiinassa suuri osa uudesta velasta menee vanhojen velkojen hoitamiseen. Ylivelkaantuneita ja tappiollisia yrityksiä yritetään pitää pystyssä ja huonoja lainoja estetään muuttumasta reaaliseen arvoonsa. Tästä seuraa se, että velka ei tuota samaa tahtia kasvua kuin hyvinä aikoina.

Kiinan arvioinnissa erityisongelma on se, että tilastot eivät ole luotettavia. Jos todellinen velkamäärä johonkin suuntaan näistä lukemista poikkeaa, niin ylöspäin. Kiinan ”varjopankkijärjestelmä” – varsinaisten pankkien ulkopuolinen, lainoja myöntävä sektori – on pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta se on virallisten tilastojen ulkopuolella.

Amerikkalainen miljardööri, sijoittaja George Soros kuvaili pari viikkoa sitten, että Kiina muistuttaa Yhdysvaltoja juuri ennen finanssikriisiä.

Hän tunnusti sijoittavansa rahojaan nyt niin, että hyötyä tulisi, jos velkakupla puhkeaisi. Sorosin mukaan Kiinan ”hard landing” – talouden äkkipysähdys – on käytännössä enää ajan kysymys.

Kiinan poliittisille päättäjille tilanne on hankala. He ovat nojanneet siihen suostumukseen, jonka kansa on heille elintason nousun vuoksi antanut.

Kiinan taloutta pitäisi kuitenkin kehittää monipuolisemmaksi, palvelu- ja kotimarkkinavaltaiseksi ja vähemmän saastuttavaksi. Jokainen liikahdus tähän suuntaan saattaa tarkoittaa sitä, että vanha kasvumalli vaarantuu. Jos nokkaa nostaa, pyrstö tarttuu. Niinpä talouspolitiikasta on tullut nyökkivää.

Saastuttavaa terästeollisuutta piti sulkea, mutta ylituotannon jatkumisesta päätellen vähennyksiä on tehty riittämättömästi.

Kuplia on kasvanut vuosia rakentamisessa. Niistä ei kuitenkaan ole päästetty ilmaa pois, koska alan suitsiminen voisi johtaa pankkien taseissa olevien arvojen kutistumiseen.

Ja taseissa on jo valmiiksi paljon mätää. Pankkien ja valtio-omisteisten yritysten velkoja pitäisi järjestellä ja arvottaa uudelleen. Niin ei kuitenkaan uskalleta tehdä, joten ongelma piilotetaan. Virallisten arvioiden mukaan pankkilainoista on alle kaksi prosenttia huonoja. Läntisten arvioiden mukaan osuus lähestyy 20 prosenttia.

Kiinan velkaantumista ruotivat analyysit päätyvät usein sellaiseen arvioon, että vaikka uhkia on, ne hallitaan. Kun maalla on valtavasti valuuttaa ja päättäjillä paljon valtaa sekä markkinavoimat nyrkissään, suunnan korjaus on helppoa. Epäilys alkaa kuitenkin herätä. Jos suunnan korjaus helppoa olisi, talouspolitiikka ei olisi nyökkivää eikä velkaongelma olisi päässyt kasvamaan globaaliksi uhkaksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu