miksi kommarimaat,

eivät tue Aasian uhreja. Ei koskaan. Ei missään rytäkässä kautta aikojen. Otetaan vastaan kylläkin muilta ja lihotaan (pomot).
Ei näytä tulevan rahaa penniäkään arabimiljoonaöljysheikeiltä, koska raha tarvitaan muslimivallankumoukseen maaialmalla ja omiin palatseihin. Oksetta Suvi-Anne tuhannet uudet vaatteet tv:ssä ja lehdissä. Köyhiä juu!
19917
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

niin miten sitten ulkomaisiin katastrofeihin?

Äänestä
  • johtua se, että kautta aikojen kaikki kommunismia, tai sosialismia kokeilleet maat ovat olleet täysin perseaukisia ja niissä on kaikki päin persettä? Ihmisoikeuksista kaikkeen tekniikkaan ja kaikkeen, mitä nyt voi keksiä. Mikään ei toimi, eikä ole hyvin. Kummallista. Sen aatteenhan piti olla ihmiskunnan ylin kehitysaste. Olisikohan niin, että se ON aate. Aate, joka ei näytä kokeiluista huolimatta toimivan käytännössä. Siis hyvä ja täydellinen systeemi niin kauan, kuin ihmistä ei sotketa mukaan.

    Äänestä

  • mahtaa kirjoitti:

    johtua se, että kautta aikojen kaikki kommunismia, tai sosialismia kokeilleet maat ovat olleet täysin perseaukisia ja niissä on kaikki päin persettä? Ihmisoikeuksista kaikkeen tekniikkaan ja kaikkeen, mitä nyt voi keksiä. Mikään ei toimi, eikä ole hyvin. Kummallista. Sen aatteenhan piti olla ihmiskunnan ylin kehitysaste. Olisikohan niin, että se ON aate. Aate, joka ei näytä kokeiluista huolimatta toimivan käytännössä. Siis hyvä ja täydellinen systeemi niin kauan, kuin ihmistä ei sotketa mukaan.

    paperilla oleva teoria, jota ei voi soveltaa käytäntöön.

    Äänestä

  • miten joku jaksaa vielä uskoa kommunismiin?
    ei se kato hyvät ihmiset toimi. kattokaa venäjälle ja muihin kommari-maihin nii mikä on meininki?kansat kärsii riistosta ja näkee nälkää.
    saunan taakse kommarit kuuluu

    Äänestä

tekemistä muslimivallankumouksella on kommunistien kanssa? Kuuban avusta en tiedä, mutta se että jenkit hengittävät heidän niskaansa koko ajan estää kyllä kuubalaisilta lähes kaiken. Pohjois-korea taas kuolee nälkään muutenkin, tosin pohjois-korean sanominen sosialistiseksi tai kommunistiseksi on käsittämätöntä...

Äänestä
  • viimeiseksi stalinistiseksi linnakkeeksi. ja stalin kyllä omalla tavallaan kannatti marxismia ja leninin oppeja.

    Äänestä

  • yksilön vapaus kirjoitti:

    viimeiseksi stalinistiseksi linnakkeeksi. ja stalin kyllä omalla tavallaan kannatti marxismia ja leninin oppeja.

    Minä sanoisin p-koreaa ennemmin diktatuuriksi. P-koreasta ei paljon tietoa tahdo irrota, kimin stalinistisuudesta en tiedä, mutta siinä että venäjä on niin "hyvässä" kunnossa kuin nykyään joutuvat venäläiset kiittimään stalinia, sillä ilman stalinia neuvostoliitto olisi 2.maailmansodan alussa ollut vieläkin maatalousmaa, ja silloin se ei olisi sodasta voittajana selvinnyt. Mutta kyllä Stalin oli hullu, ei siitä mihinkään pääse.
    p-koreassa kim ei ole tietääkseni saanut juuri mitään aikaan.

    Äänestä

  • Proletaari89 kirjoitti:

    Minä sanoisin p-koreaa ennemmin diktatuuriksi. P-koreasta ei paljon tietoa tahdo irrota, kimin stalinistisuudesta en tiedä, mutta siinä että venäjä on niin "hyvässä" kunnossa kuin nykyään joutuvat venäläiset kiittimään stalinia, sillä ilman stalinia neuvostoliitto olisi 2.maailmansodan alussa ollut vieläkin maatalousmaa, ja silloin se ei olisi sodasta voittajana selvinnyt. Mutta kyllä Stalin oli hullu, ei siitä mihinkään pääse.
    p-koreassa kim ei ole tietääkseni saanut juuri mitään aikaan.

    aikaansaanoksista puhuttaessa.

    Äänestä

Suhteessa BKT:seen Kuuba on yksi maailman suurimpia kehitysavun antajia, vaikka maa on alikehittynyt ja köyhä itsekin.

Monet arabimaat ovat lahjoittaneet huomattavia summia Aasian hyökyaalto-onnettomuuden uhrien auttamiseksi.

Myöskin runsaasti kritisoitu Venäjä oli ensimmäisten joukossa lähettämässä lääkäreitä ja muuta avustusväkeä tuhoalueille - se oli liikkeellä paljon ennen USA:ta.

Se, missä nämä maat ovat pahasti USA:ta ja Länsi-Eurooppaa jäljessä, on propagandakoneiston valjastaminen tällaisissa yhteyksissä oman kilven kiillottamiseen.

Äänestä
  • "Suhteessa BKT:seen Kuuba on yksi maailman suurimpia kehitysavun antajia, vaikka maa on alikehittynyt ja köyhä itsekin."

    Se onkin aivan oikein, että Kuuba avittaa vähän muullakin tavoin kuin lähettämällä sotajoukkoja ja tappajia. Neukkalan vielä ollessa voimissaan Kuuba lisäsi huomattavasti kansojen hätää ja tuskaa erityisesti Afrikassa, jossa Castron roskasakki riehui Neukkulan aseistamana monissa maissa. Paljon on virtaava vettä Tammerkosken siltojen alitse ennenkuin Castro on pystynyt kaikki nämä tekonsa edes taloudellisesti korvaamaan. Inhimmillstä tuskaa ja hätää ei tietenkään voi mikään eikä kukaan korvata.

    /Kalle, joka mielellään muistuttaa lukijoitaan Castron teoista Afrikassa - ne älköön ikinä unohtuko.

    Äänestä

  • Kalle kirjoitti:

    "Suhteessa BKT:seen Kuuba on yksi maailman suurimpia kehitysavun antajia, vaikka maa on alikehittynyt ja köyhä itsekin."

    Se onkin aivan oikein, että Kuuba avittaa vähän muullakin tavoin kuin lähettämällä sotajoukkoja ja tappajia. Neukkalan vielä ollessa voimissaan Kuuba lisäsi huomattavasti kansojen hätää ja tuskaa erityisesti Afrikassa, jossa Castron roskasakki riehui Neukkulan aseistamana monissa maissa. Paljon on virtaava vettä Tammerkosken siltojen alitse ennenkuin Castro on pystynyt kaikki nämä tekonsa edes taloudellisesti korvaamaan. Inhimmillstä tuskaa ja hätää ei tietenkään voi mikään eikä kukaan korvata.

    /Kalle, joka mielellään muistuttaa lukijoitaan Castron teoista Afrikassa - ne älköön ikinä unohtuko.

    1974 Portugali vetäytyi Angolasta ja valtataistelu kärjistyi. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat MPLA:ta, Yhdysvallat, Zaire ja Etelä-afrikka puolestaan UNITA:a ja FNLA:ta. Sisällisodan voittaksi selviytyi MPLA, jonka johdolla Angola itsenäistyi 1975.

    USA:n ja Etelä-Afrikan tukema UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja USA:n tuella. Kuubalaiset joukot tukivat Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosina 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla UNITA käynnisti taistelut uudestaan. UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002, uusi rauhanprosessi on kuitenkin käynnistynyt ja kestänyt ainakin toistaiseksi.

    Kuuba ei enää yritä parantaa maailmaa sissisodankäynnin avulla. Kansallisylpeydeksi on noussut kehitysapu. Köyhä, itsekin lääkepulasta kärsivä maa lähettää maailmalle sitä, mitä sillä on: koulutettua henkilökuntaa.

    Kuubalaisia avustustyöntekijöitä on kuudessa Latinalaisen Amerikan, 13:ssa Afrikan ja yhdessä Aasian maassa. Maailmalla on noin 2 300 kuubalaista lääkäriä sekä 800 teknikkoa ja sairaanhoitajaa.

    USA on puolestaan majoittanut Miamiin Fidel Castroa vihaavia kuubalaisemigrantteja, joiden parista löytyy puolisotilaallisten äärioikeistolaisten ryhmien kannattajia. CIA:n ja huumerahan turvin nämä ovat tehneet sabotaasi- ja pommi-iskuja kuubalaisia kohteita vastaan.

    Pommi-iskuja tuhoisampi on ollut vuodesta 1960 asti jatkunut taloussaarto. American Association of World Health -järjestön mukaan taloussaarto on "vahingoittanut dramaattisesti Kuuban terveys- ja ravitsemustilannetta aiheuttaen kuolemaa sekä kärsimystä". Kauppasaarto olisi aikaa sitten johtanut humanitaariseen katastrofiin, jollei Kuuban Latinalaisen Amerikan oloissa poikkeuksellinen ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä olisi torjunut sitä.

    Clintonin kaudella monet senaattorit ja liikemiehet kannattivat saarron purkamista ja sitä lievennettiinkin. Baby-Bush pitää kuitenkin yllä kovaa linjaa, koska haluaa turvata veljensä, Floridan kuvernöörin Jeb Bushin, uudelleenvalinnan. Se taas ei onnistu ilman miaminkuubalaisten ääniä.

    Escuela Latinoamericana on yliopisto, jossa kolmannen maailman nuorista koulutetaan lääkäreitä Kuuban valtion kustannuksella. Koulussa opiskelijoita myös Yhdysvalloista. "Halusimme antaa afroamerikkalaisille mahdollisuuden tulla tänne opiskelemaan, koska imperiumin slummeista on vaikea kohota", rehtori Juan Carrizo kertoo.

    ---------------------------------------------

    Ja lopuksi muutamia hajahavaintoja USA:n roolista ihmisoikeuksien etuvartiossa:

    Etelä-Dakota 1890: Armeija surmaa joukkomurhassa Wounded Kneessä 300 intiaania.

    Argentiina 1890: USA:n joukkoja lähetetään Buenos Airesiin.

    Chile 1891: USA:n joukkoja osallistuu paikallisen liikehdinnän kukistamiseen.

    Haiti 1891: USA:n joukot kukistavat mustien työläisten kapinan Navassan saarella, jota USA vaatii itselleen.

    Idaho 1892: Armeija tukahduttaa suolakaivostyöläisten lakon.

    Havaiji 1893: Merijalkaväki nousee maihin, kukistaa riippumattoman hallituksen ja liittää alueen USA:han.

    Chicago 1894: Armeija tukahduttaa rautatietyöläisten lakon, 34 työläistä saa surmansa.

    Nicaragua 1894: USA:n joukot nousevat maihin ja miehittävät kuukaudeksi Bluefieldsin.

    Kiina 1894­95: USA:n joukot sekaantuvat japanilais-kiinalaiseen sotaan.

    Korea 1894­96: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan Söuliin koko sodan ajaksi.

    Panama 1895: USA:n merijalkaväen joukot tunkeutuvat kolumbialaiseen provinssiin.

    Nicaragua 1896: USA:n merijalkaväen joukot nousevat maihin Corinton satamassa.

    Kiina 1898­1902: USA:n joukot sekaantuvat boksarikapinaan, jonka ulkomaiset joukot kukistavat.

    Filippiinit 1898­1910: USA:n joukot miehittävät maan, 600 000 filippiiniläistä saa surmansa.

    Kuuba 1898­1902: USA:n joukot miehittävät maan.

    Puerto Rico 1898: USA:n joukot miehittävät maan, miehitys jatkuu yhä.

    Guam 1898: USA:n joukot miehittävät alueen ja siitä tulee USA:n siirtomaa.

    Minnesota 1898: Armeija käy tuhoamissotaa intiaaneja vastaan Leach Lakessa.

    Nicaragua 1898: USA:n merijalkaväki nousee maihin San Juan del Surissa.

    Samoa 1899: USA:n joukot sekaantuvat taisteluun kruununperimyksestä.

    Nicaragua 1899: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldin satamassa.

    Idaho 1899­1901: Armeija miehittää Coeur d'Alenesin kaivosalueen.



    Oklahoma 1901: Armeija tukahduttaa intiaanien kapinan.

    Panama 1901­14: USA:n joukot vedetään Kolumbiasta 1903, USA ottaa haltuunsa Panaman kanavavyöhykkeen (1914­99).

    Honduras 1903: USA:n merijalkaväki sekaantuu Dominikaanisen tasavallan vallankumoukseen 1903­04.

    Korea 1904­05: USA:n joukot nousevat maihin venäläis-japanilaisessa sodassa.

    Kuuba 1906­09: USA:n merijalkaväki nousee maihin demokraattisten vaalien yhteydessä.

    Nicaragua 1907: USA:n joukot tunkeutuvat maahan pystyttääkseen "dollaridiplomatian" protektoraatin.

    Honduras 1907: USA:n merijalkaväki nousee maihin Hondurasin ja Nicaraguan välisen sodan yhteydessä.

    Panama 1908: USA:n merijalkaväki sekaantuu vaalitaisteluun.

    Nicaragua 1910: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldissä ja Corintossa.

    Honduras 1911: Joukkoja lähetetään suojelemaan USA:n intressejä kansalaissodassa.

    Kiina 1911­41: USA:n joukkoja käytetään jatkuvaan miehitykseen.

    Kuuba 1912: Joukkoja käytetään USA:n etujen suojaamiseen Havannassa.

    Panama 1912: USA:n merijalkaväki nousee maihin paikallisen vaalikamppailun yhteydessä.

    Honduras 1912: Joukkoja lähetetään suojeleman USA:n taloudellisia etuja.

    Nicaragua 1912­33: USA:n joukot miehittävät maan 20 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1914: USA:n joukkoja osallistuu taisteluun kapinallisia vastaan Santo Domingon herruudesta.

    Colorado 1914: Armeija murtaa kaivoslakon.

    Meksiko 1914­18: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan.

    Haiti 1914­34: USA:n joukot miehittävät maan 19 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1916­24: USA:n merijalkaväen joukkoja käytetään maan miehittämiseksi kahdeksaksi vuodeksi.

    Kuuba 1917­33: USA:n joukkoja käytetään maan sotilaalliseen miehittämiseen ja USA:n taloudellisen protektoraatin pystyttämiseen.

    Ensimmäinen maailmansota 1917­18: USA osallistuu sotaan Saksaa vastaan Euroopassa. Kyse on imperialististen valtojen taistelusta maailman uudelleenjaosta.



    Venäjä 1918­22: USA:n joukkoja osallistuu sotaan neuvostovaltaa vastaan.

    Panama 1918­20: USA:n joukkoja käytetään vaalien jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen.

    Jugoslavia 1919: USA:n joukot suorittavat intervention Italian hyväksi serbejä vastaan Dalmatiassa.

    Honduras 1919: USA:n merijalkaväki nousee maihin vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1920: USA:n joukot suorittavat intervention unionisteja vastaan.

    Länsi-Virginia 1920­21: Armeijaa käytetään kaivostyöläisten lakon tukahduttamiseen.

    Turkki 1922: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan Izmirissä.

    Kiina 1922­27: USA:n joukkoja nousee maihin kansallismielisen kapinan aikana.

    Honduras 1924­25: USA:n joukkoja käytetään kaksi kertaa vaalikamppailujen aikana.

    Panama 1925: USA:n merijalkaväkeä käytetään yleislakon tukahduttamiseen.

    Kiina 1927­34: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan eri puolille maata.

    El Salvador 1932: USA:n sotalaivoja lähetetään maahan Farabundo Martin vapautusrintaman johtaman kapinan aikana.

    Toinen maailmansota 1941­45: USA taistelee kunnialla akselivaltoja vastaan. Yhdysvaltalainen suurpääoma harjoittaa koko sodan ajan yhteistyötä natsien kanssa. USA pudottaa kaksi atomipommia Japaniin ja surmaa yli 200 000 ihmistä.

    Detroit 1943: Armeijan joukot tukahduttavat mustan väestön liikehdinnän.



    Kreikka 1947­49: USA:n kommandojoukkoja käytetään oikeistovoimien johtamiseen sisällissodassa.

    Filippiinit 1948­54: USA:n kommandojoukkoja käytetään CIA:n johtamassa sodassa Huk-kapinaa vastaan.

    Puerto Rico 1950: USA:n kommandojoukot tukahduttavat riippumattomuusliikkeen liikehdinnän Poncessa.

    Korea 1950­53: USA:n joukot osallistuvat sotaan Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Ydinpommin käyttämisellä uhkaillaan.

    Iran 1953: CIA:n johtamalla kommando-operaatiolla syöstään vallasta demokraattinen hallitus ja nostetaan shaahi valtaan.

    Vietnam 1954: USA auttaa Ranskaa tarjoutumalla käyttämään ydinpommia taistelussa vapautusliikettä vastaan.

    Guatemala 1954: USA:n kommandojoukot ja CIA osallistuvat demokraattisen hallituksen kaatamiseen.

    Egypti 1956: USA tukee Egyptin vastaista aggressiota Suezin kriisin aikana.

    Libanon 1958: USA:n joukkoja käytetään maan demokraattisen opposition kukistamiseen.

    Kiina 1958: USA uhkaa ydinaseen käytöllä Taiwan-kysymyksessä.

    Panama 1958: USA:n joukkoja lähetetään maahan.

    Vietnam 1960­75: USA:n joukot osallistuvat sotaan Vietnamia vastaan, sodassa kuolee yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. USA uhkaa käyttää ydinasetta 1968 ja 1969.

    Kuuba 1961: CIA:n johtama Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu.

    Kuuba 1962­?: USA:n laivastosaarto ja ydinsodalla uhkailua Kuuban kriisin aikana. USA:n saarto Kuubaa vastaan jatkuu. CIA:n johtamia terroritekoja ja salamurhayrityksiä.

    Laos 1962: USA suorittaa kommando-operaatioita sissisodan aikana.

    Indonesia 1965: USA:n kommando-operaatio ja CIA:n avustama sotilasvallankaappaus, jonka tuloksena miljoonia ihmisiä surmataan.

    Dominikaaninen tasavalta 1965­66: USA:n pommituksia ja merijalkaväen maihinnousu vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1966­67: USA: vihreitä baretteja lähetetään tukahduttamaan kapinaliikettä.

    Detroit 1967: Armeijaa käytetään mustaa väestöä vastaan, 43 ihmistä kuolee.

    USA 1968: Armeijaa käytetään tilanteen hallintaan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.

    Kambodzha 1969­75: USA pommittaa ja käyttää joukkoja. Kaksi miljoona ihmistä kuolee pommitusten, sodan ja USA:n tukemien punakhmerien hirmuhallinnon seurauksena.

    Oman 1970: USA:n kommando-operaatio Iranin invaasion tukemiseksi.

    Laos 1971­73: USA:n kommando-operaatio, pommituksia ja viljelysmaiden myrkyttämistä, USA johtaa Etelä-Vietnamin invaasiota.

    Etelä-Dakota 1973: Armeija johtaa kommando-operaatiota intiaanien Wounded Knee ­liikehdintää vastaan.

    Lähi-itä 1973: USA:n ydinsotavalmius Lähi-idän sodan aikana.

    Chile 1973: CIA:n johtama sotilasvallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia chileläisiä murhataan.

    Kambodzha 1975: USA lähettää joukkoja ja suorittaa kaasupommituksia.



    Angola 1976­92: USA auttaa Etelä-Afrikan tukemaa kapinaliikettä.

    Iran 1980: USA uhkailee ydinaseen käytöllä ja suorittaa epäonnistuneen operaation Teheranin suurlähetystön pankkivankien vapauttamiseksi.

    Libya 1981: USA ampuu alas kaksi libyalaiskonetta.

    El Salvador 1981­92: USA osallistuu sisällissotaan ja rankaisutoimiin vapautusliikettä vastaan.

    Nicaragua 1981­90: USA osallistuu contrasotaan vallankumouksen kukistamiseksi.

    Libanon 1982­84: USA pommittaa ja käyttää merijalkaväkeä PLO:ta vastaan falangistien puolella.

    Honduras 1983­89: USA:n joukot tukevat diktatuurihallitusta ja auttavat tukikohtien pystyttämisessä rajoille.

    Grenada 1983: USA:n joukot hyökkäävät maahan ja miehittävät sen.

    Iran 1984: Kaksi iranilaista konetta ammutaan alas Persianlahdella.

    Libya 1986: USA suorittaa sotilaallisia hyökkäyksiä kaataakseen maan hallituksen.

    Bolivia 1986: USA:n joukkoja osallistuu taisteluihin.

    Iran 1987­88: USA osallistuu sotaan Irakin puolella.

    Panama 1989­90: USA:n joukot osallistuvat maan hallituksen kukistamiseen, yli 2 000 ihmistä kuolee

    Äänestä

  • - mutta entäs se toinen... kirjoitti:

    1974 Portugali vetäytyi Angolasta ja valtataistelu kärjistyi. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat MPLA:ta, Yhdysvallat, Zaire ja Etelä-afrikka puolestaan UNITA:a ja FNLA:ta. Sisällisodan voittaksi selviytyi MPLA, jonka johdolla Angola itsenäistyi 1975.

    USA:n ja Etelä-Afrikan tukema UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja USA:n tuella. Kuubalaiset joukot tukivat Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosina 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla UNITA käynnisti taistelut uudestaan. UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002, uusi rauhanprosessi on kuitenkin käynnistynyt ja kestänyt ainakin toistaiseksi.

    Kuuba ei enää yritä parantaa maailmaa sissisodankäynnin avulla. Kansallisylpeydeksi on noussut kehitysapu. Köyhä, itsekin lääkepulasta kärsivä maa lähettää maailmalle sitä, mitä sillä on: koulutettua henkilökuntaa.

    Kuubalaisia avustustyöntekijöitä on kuudessa Latinalaisen Amerikan, 13:ssa Afrikan ja yhdessä Aasian maassa. Maailmalla on noin 2 300 kuubalaista lääkäriä sekä 800 teknikkoa ja sairaanhoitajaa.

    USA on puolestaan majoittanut Miamiin Fidel Castroa vihaavia kuubalaisemigrantteja, joiden parista löytyy puolisotilaallisten äärioikeistolaisten ryhmien kannattajia. CIA:n ja huumerahan turvin nämä ovat tehneet sabotaasi- ja pommi-iskuja kuubalaisia kohteita vastaan.

    Pommi-iskuja tuhoisampi on ollut vuodesta 1960 asti jatkunut taloussaarto. American Association of World Health -järjestön mukaan taloussaarto on "vahingoittanut dramaattisesti Kuuban terveys- ja ravitsemustilannetta aiheuttaen kuolemaa sekä kärsimystä". Kauppasaarto olisi aikaa sitten johtanut humanitaariseen katastrofiin, jollei Kuuban Latinalaisen Amerikan oloissa poikkeuksellinen ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä olisi torjunut sitä.

    Clintonin kaudella monet senaattorit ja liikemiehet kannattivat saarron purkamista ja sitä lievennettiinkin. Baby-Bush pitää kuitenkin yllä kovaa linjaa, koska haluaa turvata veljensä, Floridan kuvernöörin Jeb Bushin, uudelleenvalinnan. Se taas ei onnistu ilman miaminkuubalaisten ääniä.

    Escuela Latinoamericana on yliopisto, jossa kolmannen maailman nuorista koulutetaan lääkäreitä Kuuban valtion kustannuksella. Koulussa opiskelijoita myös Yhdysvalloista. "Halusimme antaa afroamerikkalaisille mahdollisuuden tulla tänne opiskelemaan, koska imperiumin slummeista on vaikea kohota", rehtori Juan Carrizo kertoo.

    ---------------------------------------------

    Ja lopuksi muutamia hajahavaintoja USA:n roolista ihmisoikeuksien etuvartiossa:

    Etelä-Dakota 1890: Armeija surmaa joukkomurhassa Wounded Kneessä 300 intiaania.

    Argentiina 1890: USA:n joukkoja lähetetään Buenos Airesiin.

    Chile 1891: USA:n joukkoja osallistuu paikallisen liikehdinnän kukistamiseen.

    Haiti 1891: USA:n joukot kukistavat mustien työläisten kapinan Navassan saarella, jota USA vaatii itselleen.

    Idaho 1892: Armeija tukahduttaa suolakaivostyöläisten lakon.

    Havaiji 1893: Merijalkaväki nousee maihin, kukistaa riippumattoman hallituksen ja liittää alueen USA:han.

    Chicago 1894: Armeija tukahduttaa rautatietyöläisten lakon, 34 työläistä saa surmansa.

    Nicaragua 1894: USA:n joukot nousevat maihin ja miehittävät kuukaudeksi Bluefieldsin.

    Kiina 1894­95: USA:n joukot sekaantuvat japanilais-kiinalaiseen sotaan.

    Korea 1894­96: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan Söuliin koko sodan ajaksi.

    Panama 1895: USA:n merijalkaväen joukot tunkeutuvat kolumbialaiseen provinssiin.

    Nicaragua 1896: USA:n merijalkaväen joukot nousevat maihin Corinton satamassa.

    Kiina 1898­1902: USA:n joukot sekaantuvat boksarikapinaan, jonka ulkomaiset joukot kukistavat.

    Filippiinit 1898­1910: USA:n joukot miehittävät maan, 600 000 filippiiniläistä saa surmansa.

    Kuuba 1898­1902: USA:n joukot miehittävät maan.

    Puerto Rico 1898: USA:n joukot miehittävät maan, miehitys jatkuu yhä.

    Guam 1898: USA:n joukot miehittävät alueen ja siitä tulee USA:n siirtomaa.

    Minnesota 1898: Armeija käy tuhoamissotaa intiaaneja vastaan Leach Lakessa.

    Nicaragua 1898: USA:n merijalkaväki nousee maihin San Juan del Surissa.

    Samoa 1899: USA:n joukot sekaantuvat taisteluun kruununperimyksestä.

    Nicaragua 1899: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldin satamassa.

    Idaho 1899­1901: Armeija miehittää Coeur d'Alenesin kaivosalueen.



    Oklahoma 1901: Armeija tukahduttaa intiaanien kapinan.

    Panama 1901­14: USA:n joukot vedetään Kolumbiasta 1903, USA ottaa haltuunsa Panaman kanavavyöhykkeen (1914­99).

    Honduras 1903: USA:n merijalkaväki sekaantuu Dominikaanisen tasavallan vallankumoukseen 1903­04.

    Korea 1904­05: USA:n joukot nousevat maihin venäläis-japanilaisessa sodassa.

    Kuuba 1906­09: USA:n merijalkaväki nousee maihin demokraattisten vaalien yhteydessä.

    Nicaragua 1907: USA:n joukot tunkeutuvat maahan pystyttääkseen "dollaridiplomatian" protektoraatin.

    Honduras 1907: USA:n merijalkaväki nousee maihin Hondurasin ja Nicaraguan välisen sodan yhteydessä.

    Panama 1908: USA:n merijalkaväki sekaantuu vaalitaisteluun.

    Nicaragua 1910: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldissä ja Corintossa.

    Honduras 1911: Joukkoja lähetetään suojelemaan USA:n intressejä kansalaissodassa.

    Kiina 1911­41: USA:n joukkoja käytetään jatkuvaan miehitykseen.

    Kuuba 1912: Joukkoja käytetään USA:n etujen suojaamiseen Havannassa.

    Panama 1912: USA:n merijalkaväki nousee maihin paikallisen vaalikamppailun yhteydessä.

    Honduras 1912: Joukkoja lähetetään suojeleman USA:n taloudellisia etuja.

    Nicaragua 1912­33: USA:n joukot miehittävät maan 20 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1914: USA:n joukkoja osallistuu taisteluun kapinallisia vastaan Santo Domingon herruudesta.

    Colorado 1914: Armeija murtaa kaivoslakon.

    Meksiko 1914­18: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan.

    Haiti 1914­34: USA:n joukot miehittävät maan 19 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1916­24: USA:n merijalkaväen joukkoja käytetään maan miehittämiseksi kahdeksaksi vuodeksi.

    Kuuba 1917­33: USA:n joukkoja käytetään maan sotilaalliseen miehittämiseen ja USA:n taloudellisen protektoraatin pystyttämiseen.

    Ensimmäinen maailmansota 1917­18: USA osallistuu sotaan Saksaa vastaan Euroopassa. Kyse on imperialististen valtojen taistelusta maailman uudelleenjaosta.



    Venäjä 1918­22: USA:n joukkoja osallistuu sotaan neuvostovaltaa vastaan.

    Panama 1918­20: USA:n joukkoja käytetään vaalien jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen.

    Jugoslavia 1919: USA:n joukot suorittavat intervention Italian hyväksi serbejä vastaan Dalmatiassa.

    Honduras 1919: USA:n merijalkaväki nousee maihin vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1920: USA:n joukot suorittavat intervention unionisteja vastaan.

    Länsi-Virginia 1920­21: Armeijaa käytetään kaivostyöläisten lakon tukahduttamiseen.

    Turkki 1922: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan Izmirissä.

    Kiina 1922­27: USA:n joukkoja nousee maihin kansallismielisen kapinan aikana.

    Honduras 1924­25: USA:n joukkoja käytetään kaksi kertaa vaalikamppailujen aikana.

    Panama 1925: USA:n merijalkaväkeä käytetään yleislakon tukahduttamiseen.

    Kiina 1927­34: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan eri puolille maata.

    El Salvador 1932: USA:n sotalaivoja lähetetään maahan Farabundo Martin vapautusrintaman johtaman kapinan aikana.

    Toinen maailmansota 1941­45: USA taistelee kunnialla akselivaltoja vastaan. Yhdysvaltalainen suurpääoma harjoittaa koko sodan ajan yhteistyötä natsien kanssa. USA pudottaa kaksi atomipommia Japaniin ja surmaa yli 200 000 ihmistä.

    Detroit 1943: Armeijan joukot tukahduttavat mustan väestön liikehdinnän.



    Kreikka 1947­49: USA:n kommandojoukkoja käytetään oikeistovoimien johtamiseen sisällissodassa.

    Filippiinit 1948­54: USA:n kommandojoukkoja käytetään CIA:n johtamassa sodassa Huk-kapinaa vastaan.

    Puerto Rico 1950: USA:n kommandojoukot tukahduttavat riippumattomuusliikkeen liikehdinnän Poncessa.

    Korea 1950­53: USA:n joukot osallistuvat sotaan Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Ydinpommin käyttämisellä uhkaillaan.

    Iran 1953: CIA:n johtamalla kommando-operaatiolla syöstään vallasta demokraattinen hallitus ja nostetaan shaahi valtaan.

    Vietnam 1954: USA auttaa Ranskaa tarjoutumalla käyttämään ydinpommia taistelussa vapautusliikettä vastaan.

    Guatemala 1954: USA:n kommandojoukot ja CIA osallistuvat demokraattisen hallituksen kaatamiseen.

    Egypti 1956: USA tukee Egyptin vastaista aggressiota Suezin kriisin aikana.

    Libanon 1958: USA:n joukkoja käytetään maan demokraattisen opposition kukistamiseen.

    Kiina 1958: USA uhkaa ydinaseen käytöllä Taiwan-kysymyksessä.

    Panama 1958: USA:n joukkoja lähetetään maahan.

    Vietnam 1960­75: USA:n joukot osallistuvat sotaan Vietnamia vastaan, sodassa kuolee yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. USA uhkaa käyttää ydinasetta 1968 ja 1969.

    Kuuba 1961: CIA:n johtama Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu.

    Kuuba 1962­?: USA:n laivastosaarto ja ydinsodalla uhkailua Kuuban kriisin aikana. USA:n saarto Kuubaa vastaan jatkuu. CIA:n johtamia terroritekoja ja salamurhayrityksiä.

    Laos 1962: USA suorittaa kommando-operaatioita sissisodan aikana.

    Indonesia 1965: USA:n kommando-operaatio ja CIA:n avustama sotilasvallankaappaus, jonka tuloksena miljoonia ihmisiä surmataan.

    Dominikaaninen tasavalta 1965­66: USA:n pommituksia ja merijalkaväen maihinnousu vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1966­67: USA: vihreitä baretteja lähetetään tukahduttamaan kapinaliikettä.

    Detroit 1967: Armeijaa käytetään mustaa väestöä vastaan, 43 ihmistä kuolee.

    USA 1968: Armeijaa käytetään tilanteen hallintaan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.

    Kambodzha 1969­75: USA pommittaa ja käyttää joukkoja. Kaksi miljoona ihmistä kuolee pommitusten, sodan ja USA:n tukemien punakhmerien hirmuhallinnon seurauksena.

    Oman 1970: USA:n kommando-operaatio Iranin invaasion tukemiseksi.

    Laos 1971­73: USA:n kommando-operaatio, pommituksia ja viljelysmaiden myrkyttämistä, USA johtaa Etelä-Vietnamin invaasiota.

    Etelä-Dakota 1973: Armeija johtaa kommando-operaatiota intiaanien Wounded Knee ­liikehdintää vastaan.

    Lähi-itä 1973: USA:n ydinsotavalmius Lähi-idän sodan aikana.

    Chile 1973: CIA:n johtama sotilasvallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia chileläisiä murhataan.

    Kambodzha 1975: USA lähettää joukkoja ja suorittaa kaasupommituksia.



    Angola 1976­92: USA auttaa Etelä-Afrikan tukemaa kapinaliikettä.

    Iran 1980: USA uhkailee ydinaseen käytöllä ja suorittaa epäonnistuneen operaation Teheranin suurlähetystön pankkivankien vapauttamiseksi.

    Libya 1981: USA ampuu alas kaksi libyalaiskonetta.

    El Salvador 1981­92: USA osallistuu sisällissotaan ja rankaisutoimiin vapautusliikettä vastaan.

    Nicaragua 1981­90: USA osallistuu contrasotaan vallankumouksen kukistamiseksi.

    Libanon 1982­84: USA pommittaa ja käyttää merijalkaväkeä PLO:ta vastaan falangistien puolella.

    Honduras 1983­89: USA:n joukot tukevat diktatuurihallitusta ja auttavat tukikohtien pystyttämisessä rajoille.

    Grenada 1983: USA:n joukot hyökkäävät maahan ja miehittävät sen.

    Iran 1984: Kaksi iranilaista konetta ammutaan alas Persianlahdella.

    Libya 1986: USA suorittaa sotilaallisia hyökkäyksiä kaataakseen maan hallituksen.

    Bolivia 1986: USA:n joukkoja osallistuu taisteluihin.

    Iran 1987­88: USA osallistuu sotaan Irakin puolella.

    Panama 1989­90: USA:n joukot osallistuvat maan hallituksen kukistamiseen, yli 2 000 ihmistä kuolee

    otettu. mutta mieleen on joskus juolahtanut; miten kuuban käy tai millaiseksi muuttuu castron jälkeen? mitä veikkaat?

    Äänestä

  • - mutta entäs se toinen... kirjoitti:

    1974 Portugali vetäytyi Angolasta ja valtataistelu kärjistyi. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat MPLA:ta, Yhdysvallat, Zaire ja Etelä-afrikka puolestaan UNITA:a ja FNLA:ta. Sisällisodan voittaksi selviytyi MPLA, jonka johdolla Angola itsenäistyi 1975.

    USA:n ja Etelä-Afrikan tukema UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja USA:n tuella. Kuubalaiset joukot tukivat Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosina 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla UNITA käynnisti taistelut uudestaan. UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002, uusi rauhanprosessi on kuitenkin käynnistynyt ja kestänyt ainakin toistaiseksi.

    Kuuba ei enää yritä parantaa maailmaa sissisodankäynnin avulla. Kansallisylpeydeksi on noussut kehitysapu. Köyhä, itsekin lääkepulasta kärsivä maa lähettää maailmalle sitä, mitä sillä on: koulutettua henkilökuntaa.

    Kuubalaisia avustustyöntekijöitä on kuudessa Latinalaisen Amerikan, 13:ssa Afrikan ja yhdessä Aasian maassa. Maailmalla on noin 2 300 kuubalaista lääkäriä sekä 800 teknikkoa ja sairaanhoitajaa.

    USA on puolestaan majoittanut Miamiin Fidel Castroa vihaavia kuubalaisemigrantteja, joiden parista löytyy puolisotilaallisten äärioikeistolaisten ryhmien kannattajia. CIA:n ja huumerahan turvin nämä ovat tehneet sabotaasi- ja pommi-iskuja kuubalaisia kohteita vastaan.

    Pommi-iskuja tuhoisampi on ollut vuodesta 1960 asti jatkunut taloussaarto. American Association of World Health -järjestön mukaan taloussaarto on "vahingoittanut dramaattisesti Kuuban terveys- ja ravitsemustilannetta aiheuttaen kuolemaa sekä kärsimystä". Kauppasaarto olisi aikaa sitten johtanut humanitaariseen katastrofiin, jollei Kuuban Latinalaisen Amerikan oloissa poikkeuksellinen ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä olisi torjunut sitä.

    Clintonin kaudella monet senaattorit ja liikemiehet kannattivat saarron purkamista ja sitä lievennettiinkin. Baby-Bush pitää kuitenkin yllä kovaa linjaa, koska haluaa turvata veljensä, Floridan kuvernöörin Jeb Bushin, uudelleenvalinnan. Se taas ei onnistu ilman miaminkuubalaisten ääniä.

    Escuela Latinoamericana on yliopisto, jossa kolmannen maailman nuorista koulutetaan lääkäreitä Kuuban valtion kustannuksella. Koulussa opiskelijoita myös Yhdysvalloista. "Halusimme antaa afroamerikkalaisille mahdollisuuden tulla tänne opiskelemaan, koska imperiumin slummeista on vaikea kohota", rehtori Juan Carrizo kertoo.

    ---------------------------------------------

    Ja lopuksi muutamia hajahavaintoja USA:n roolista ihmisoikeuksien etuvartiossa:

    Etelä-Dakota 1890: Armeija surmaa joukkomurhassa Wounded Kneessä 300 intiaania.

    Argentiina 1890: USA:n joukkoja lähetetään Buenos Airesiin.

    Chile 1891: USA:n joukkoja osallistuu paikallisen liikehdinnän kukistamiseen.

    Haiti 1891: USA:n joukot kukistavat mustien työläisten kapinan Navassan saarella, jota USA vaatii itselleen.

    Idaho 1892: Armeija tukahduttaa suolakaivostyöläisten lakon.

    Havaiji 1893: Merijalkaväki nousee maihin, kukistaa riippumattoman hallituksen ja liittää alueen USA:han.

    Chicago 1894: Armeija tukahduttaa rautatietyöläisten lakon, 34 työläistä saa surmansa.

    Nicaragua 1894: USA:n joukot nousevat maihin ja miehittävät kuukaudeksi Bluefieldsin.

    Kiina 1894­95: USA:n joukot sekaantuvat japanilais-kiinalaiseen sotaan.

    Korea 1894­96: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan Söuliin koko sodan ajaksi.

    Panama 1895: USA:n merijalkaväen joukot tunkeutuvat kolumbialaiseen provinssiin.

    Nicaragua 1896: USA:n merijalkaväen joukot nousevat maihin Corinton satamassa.

    Kiina 1898­1902: USA:n joukot sekaantuvat boksarikapinaan, jonka ulkomaiset joukot kukistavat.

    Filippiinit 1898­1910: USA:n joukot miehittävät maan, 600 000 filippiiniläistä saa surmansa.

    Kuuba 1898­1902: USA:n joukot miehittävät maan.

    Puerto Rico 1898: USA:n joukot miehittävät maan, miehitys jatkuu yhä.

    Guam 1898: USA:n joukot miehittävät alueen ja siitä tulee USA:n siirtomaa.

    Minnesota 1898: Armeija käy tuhoamissotaa intiaaneja vastaan Leach Lakessa.

    Nicaragua 1898: USA:n merijalkaväki nousee maihin San Juan del Surissa.

    Samoa 1899: USA:n joukot sekaantuvat taisteluun kruununperimyksestä.

    Nicaragua 1899: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldin satamassa.

    Idaho 1899­1901: Armeija miehittää Coeur d'Alenesin kaivosalueen.



    Oklahoma 1901: Armeija tukahduttaa intiaanien kapinan.

    Panama 1901­14: USA:n joukot vedetään Kolumbiasta 1903, USA ottaa haltuunsa Panaman kanavavyöhykkeen (1914­99).

    Honduras 1903: USA:n merijalkaväki sekaantuu Dominikaanisen tasavallan vallankumoukseen 1903­04.

    Korea 1904­05: USA:n joukot nousevat maihin venäläis-japanilaisessa sodassa.

    Kuuba 1906­09: USA:n merijalkaväki nousee maihin demokraattisten vaalien yhteydessä.

    Nicaragua 1907: USA:n joukot tunkeutuvat maahan pystyttääkseen "dollaridiplomatian" protektoraatin.

    Honduras 1907: USA:n merijalkaväki nousee maihin Hondurasin ja Nicaraguan välisen sodan yhteydessä.

    Panama 1908: USA:n merijalkaväki sekaantuu vaalitaisteluun.

    Nicaragua 1910: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldissä ja Corintossa.

    Honduras 1911: Joukkoja lähetetään suojelemaan USA:n intressejä kansalaissodassa.

    Kiina 1911­41: USA:n joukkoja käytetään jatkuvaan miehitykseen.

    Kuuba 1912: Joukkoja käytetään USA:n etujen suojaamiseen Havannassa.

    Panama 1912: USA:n merijalkaväki nousee maihin paikallisen vaalikamppailun yhteydessä.

    Honduras 1912: Joukkoja lähetetään suojeleman USA:n taloudellisia etuja.

    Nicaragua 1912­33: USA:n joukot miehittävät maan 20 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1914: USA:n joukkoja osallistuu taisteluun kapinallisia vastaan Santo Domingon herruudesta.

    Colorado 1914: Armeija murtaa kaivoslakon.

    Meksiko 1914­18: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan.

    Haiti 1914­34: USA:n joukot miehittävät maan 19 vuodeksi.

    Dominikaaninen tasavalta 1916­24: USA:n merijalkaväen joukkoja käytetään maan miehittämiseksi kahdeksaksi vuodeksi.

    Kuuba 1917­33: USA:n joukkoja käytetään maan sotilaalliseen miehittämiseen ja USA:n taloudellisen protektoraatin pystyttämiseen.

    Ensimmäinen maailmansota 1917­18: USA osallistuu sotaan Saksaa vastaan Euroopassa. Kyse on imperialististen valtojen taistelusta maailman uudelleenjaosta.



    Venäjä 1918­22: USA:n joukkoja osallistuu sotaan neuvostovaltaa vastaan.

    Panama 1918­20: USA:n joukkoja käytetään vaalien jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen.

    Jugoslavia 1919: USA:n joukot suorittavat intervention Italian hyväksi serbejä vastaan Dalmatiassa.

    Honduras 1919: USA:n merijalkaväki nousee maihin vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1920: USA:n joukot suorittavat intervention unionisteja vastaan.

    Länsi-Virginia 1920­21: Armeijaa käytetään kaivostyöläisten lakon tukahduttamiseen.

    Turkki 1922: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan Izmirissä.

    Kiina 1922­27: USA:n joukkoja nousee maihin kansallismielisen kapinan aikana.

    Honduras 1924­25: USA:n joukkoja käytetään kaksi kertaa vaalikamppailujen aikana.

    Panama 1925: USA:n merijalkaväkeä käytetään yleislakon tukahduttamiseen.

    Kiina 1927­34: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan eri puolille maata.

    El Salvador 1932: USA:n sotalaivoja lähetetään maahan Farabundo Martin vapautusrintaman johtaman kapinan aikana.

    Toinen maailmansota 1941­45: USA taistelee kunnialla akselivaltoja vastaan. Yhdysvaltalainen suurpääoma harjoittaa koko sodan ajan yhteistyötä natsien kanssa. USA pudottaa kaksi atomipommia Japaniin ja surmaa yli 200 000 ihmistä.

    Detroit 1943: Armeijan joukot tukahduttavat mustan väestön liikehdinnän.



    Kreikka 1947­49: USA:n kommandojoukkoja käytetään oikeistovoimien johtamiseen sisällissodassa.

    Filippiinit 1948­54: USA:n kommandojoukkoja käytetään CIA:n johtamassa sodassa Huk-kapinaa vastaan.

    Puerto Rico 1950: USA:n kommandojoukot tukahduttavat riippumattomuusliikkeen liikehdinnän Poncessa.

    Korea 1950­53: USA:n joukot osallistuvat sotaan Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Ydinpommin käyttämisellä uhkaillaan.

    Iran 1953: CIA:n johtamalla kommando-operaatiolla syöstään vallasta demokraattinen hallitus ja nostetaan shaahi valtaan.

    Vietnam 1954: USA auttaa Ranskaa tarjoutumalla käyttämään ydinpommia taistelussa vapautusliikettä vastaan.

    Guatemala 1954: USA:n kommandojoukot ja CIA osallistuvat demokraattisen hallituksen kaatamiseen.

    Egypti 1956: USA tukee Egyptin vastaista aggressiota Suezin kriisin aikana.

    Libanon 1958: USA:n joukkoja käytetään maan demokraattisen opposition kukistamiseen.

    Kiina 1958: USA uhkaa ydinaseen käytöllä Taiwan-kysymyksessä.

    Panama 1958: USA:n joukkoja lähetetään maahan.

    Vietnam 1960­75: USA:n joukot osallistuvat sotaan Vietnamia vastaan, sodassa kuolee yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. USA uhkaa käyttää ydinasetta 1968 ja 1969.

    Kuuba 1961: CIA:n johtama Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu.

    Kuuba 1962­?: USA:n laivastosaarto ja ydinsodalla uhkailua Kuuban kriisin aikana. USA:n saarto Kuubaa vastaan jatkuu. CIA:n johtamia terroritekoja ja salamurhayrityksiä.

    Laos 1962: USA suorittaa kommando-operaatioita sissisodan aikana.

    Indonesia 1965: USA:n kommando-operaatio ja CIA:n avustama sotilasvallankaappaus, jonka tuloksena miljoonia ihmisiä surmataan.

    Dominikaaninen tasavalta 1965­66: USA:n pommituksia ja merijalkaväen maihinnousu vaalikamppailun aikana.

    Guatemala 1966­67: USA: vihreitä baretteja lähetetään tukahduttamaan kapinaliikettä.

    Detroit 1967: Armeijaa käytetään mustaa väestöä vastaan, 43 ihmistä kuolee.

    USA 1968: Armeijaa käytetään tilanteen hallintaan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.

    Kambodzha 1969­75: USA pommittaa ja käyttää joukkoja. Kaksi miljoona ihmistä kuolee pommitusten, sodan ja USA:n tukemien punakhmerien hirmuhallinnon seurauksena.

    Oman 1970: USA:n kommando-operaatio Iranin invaasion tukemiseksi.

    Laos 1971­73: USA:n kommando-operaatio, pommituksia ja viljelysmaiden myrkyttämistä, USA johtaa Etelä-Vietnamin invaasiota.

    Etelä-Dakota 1973: Armeija johtaa kommando-operaatiota intiaanien Wounded Knee ­liikehdintää vastaan.

    Lähi-itä 1973: USA:n ydinsotavalmius Lähi-idän sodan aikana.

    Chile 1973: CIA:n johtama sotilasvallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia chileläisiä murhataan.

    Kambodzha 1975: USA lähettää joukkoja ja suorittaa kaasupommituksia.



    Angola 1976­92: USA auttaa Etelä-Afrikan tukemaa kapinaliikettä.

    Iran 1980: USA uhkailee ydinaseen käytöllä ja suorittaa epäonnistuneen operaation Teheranin suurlähetystön pankkivankien vapauttamiseksi.

    Libya 1981: USA ampuu alas kaksi libyalaiskonetta.

    El Salvador 1981­92: USA osallistuu sisällissotaan ja rankaisutoimiin vapautusliikettä vastaan.

    Nicaragua 1981­90: USA osallistuu contrasotaan vallankumouksen kukistamiseksi.

    Libanon 1982­84: USA pommittaa ja käyttää merijalkaväkeä PLO:ta vastaan falangistien puolella.

    Honduras 1983­89: USA:n joukot tukevat diktatuurihallitusta ja auttavat tukikohtien pystyttämisessä rajoille.

    Grenada 1983: USA:n joukot hyökkäävät maahan ja miehittävät sen.

    Iran 1984: Kaksi iranilaista konetta ammutaan alas Persianlahdella.

    Libya 1986: USA suorittaa sotilaallisia hyökkäyksiä kaataakseen maan hallituksen.

    Bolivia 1986: USA:n joukkoja osallistuu taisteluihin.

    Iran 1987­88: USA osallistuu sotaan Irakin puolella.

    Panama 1989­90: USA:n joukot osallistuvat maan hallituksen kukistamiseen, yli 2 000 ihmistä kuolee

    Tavanomaista kommunistista puppua.

    Tekstisi oli sitä tavanomaista kommunistista puppua, jolla yritetään kääntää puheet USA:han silloin kuin ikäviä kommunistisia totuuksia otetaan esille.
    Mutta minuun ei tuollainen puppu vaikuta.
    Nyt puhutaan kommunismista ja erään kommunismiin pyrkineen valtion maineteoista Afrikassa.

    Kerrohan nyt miten Castron rosvosakin toimet Angolassa ovat parantaneet kansan oloja siellä.
    Ja ei sitten sotketa mukaan USA:ta vaan kerrot miten Castron rosvosakki on vaikuttanut Angolan kehitykseen positiivisesti. Mitä positiivista sai Castron armeja Neukkulan aseilla varustettuna aikaan Angolassa??

    Minulla on sellainen vahva mielikuva, että he eivät saaneet aikaan mitään muuta kuin kärsimystä ja kuolemaa.

    /Kalle, joka ei usko Castron koskaan pystyvän korvaamaan niitä taloudellisia tuhoja, joita hänen armeijansa on aiheuttanut Afrikassa

    Äänestä

  • Kalle kirjoitti:

    Tavanomaista kommunistista puppua.

    Tekstisi oli sitä tavanomaista kommunistista puppua, jolla yritetään kääntää puheet USA:han silloin kuin ikäviä kommunistisia totuuksia otetaan esille.
    Mutta minuun ei tuollainen puppu vaikuta.
    Nyt puhutaan kommunismista ja erään kommunismiin pyrkineen valtion maineteoista Afrikassa.

    Kerrohan nyt miten Castron rosvosakin toimet Angolassa ovat parantaneet kansan oloja siellä.
    Ja ei sitten sotketa mukaan USA:ta vaan kerrot miten Castron rosvosakki on vaikuttanut Angolan kehitykseen positiivisesti. Mitä positiivista sai Castron armeja Neukkulan aseilla varustettuna aikaan Angolassa??

    Minulla on sellainen vahva mielikuva, että he eivät saaneet aikaan mitään muuta kuin kärsimystä ja kuolemaa.

    /Kalle, joka ei usko Castron koskaan pystyvän korvaamaan niitä taloudellisia tuhoja, joita hänen armeijansa on aiheuttanut Afrikassa

    Tämä on tietysti yhtä puppua kuin oma yksisilmäinen puppusi, sitä en kiistä. Erona on toki se, että minä olen jossain määrin myös perehtynyt käsittelemääni aiheeseen, tokikaan en riittävästi.

    Todennäköisesti Castron sotilaat ovat saaneet aikaan tuhoa, kärsimystä ja kuolemaa, niin kuin sotaa käyvät sotilaat aina. "Sota on sellast, molemmin pualis pahantekoo", sanoi Hiatasen äiteen poikakin aikoinaan Petroskoissa. En nyt kuitenkaan tiedä, ovatko ne Castron sotilaat tehneet sen enempää pahaa kuin se vastapuolikaan, jonka nimeä ei saa lausua (ettei se suutu?).

    Voisitko muuten vähän yksilöidä niitä mainitsemiasi taloudellisia tuhoja ja verrata niitä sitten vaikka UNITA:n (sen kai saa sotkea mukaan) aiheuttamiin tuhoihin.

    Äänestä

  • yksilön vapaus kirjoitti:

    otettu. mutta mieleen on joskus juolahtanut; miten kuuban käy tai millaiseksi muuttuu castron jälkeen? mitä veikkaat?

    Jonkinlainen USA:n interventio on varmaa. Onko kyseessä vain taloudellinen vai peräti sotilaallinen väliintulo, sen aika näyttää.

    Kuuba on varautunut hallinnollisesti Castron jälkeiseen aikaan. Käytännössähän Castro on luovuttanut paljon valtaa ministereille ja varsinkin kolmelle johtavalle ministerille, joista yksi on Fidelin veli Raul.

    Isompi kysymys on henkinen valmius.

    Todennäköisesti Castron väistyminen tulee kiihdyttämään Kuuban avautumista, demokratisoitumista ja muuttumista ylipäätään. Se, onko muutos parempaan vain huonompaan päin, jää nähtäväksi, luultavasti sekä että.

    Toivottavaa olisi, että Kuuballa olisi malttia muuttua riittävän hitaasti ja USA antaisi sille siihen mahdollisuuden.

    Pelkona on, että sosiaaliturva ajetaan alas, kulttuuri tasapäistetään Cocacola-kulttuuriksi, ja rikollisuus alkaa rehottaa, vaikka tietysti toisessa vaakakupissa painavat ilmaisunvapaus ja keskimääräinen elintason kasvu.

    Äänestä

  • Villekustaa kirjoitti:

    Tämä on tietysti yhtä puppua kuin oma yksisilmäinen puppusi, sitä en kiistä. Erona on toki se, että minä olen jossain määrin myös perehtynyt käsittelemääni aiheeseen, tokikaan en riittävästi.

    Todennäköisesti Castron sotilaat ovat saaneet aikaan tuhoa, kärsimystä ja kuolemaa, niin kuin sotaa käyvät sotilaat aina. "Sota on sellast, molemmin pualis pahantekoo", sanoi Hiatasen äiteen poikakin aikoinaan Petroskoissa. En nyt kuitenkaan tiedä, ovatko ne Castron sotilaat tehneet sen enempää pahaa kuin se vastapuolikaan, jonka nimeä ei saa lausua (ettei se suutu?).

    Voisitko muuten vähän yksilöidä niitä mainitsemiasi taloudellisia tuhoja ja verrata niitä sitten vaikka UNITA:n (sen kai saa sotkea mukaan) aiheuttamiin tuhoihin.

    "Sota on sellast, molemmin pualis pahantekoo" on aika lievä ilmaus.
    "Sota on sellast, molemmin pualis terrorii" kuvaisi ehkä vähän paremmin tämän päivän sotia, valitettavasti.

    Hyvin yksinkertaistettuna :
    Castron tavoitteena oli tietenkin saada maahan kommunistinen hallinto Kuuban ja Neukkulan malliin. Tätä ei UNITA sulattanut vaan taisteli , USA:n ja Etelä Afrikan tuella, Neukkulan aseistamia Castron joukkoja vastaan. Se ei ollut edes kunnon rehellistä sotaa vaan molemmin puolista siviiliväestön terroria, todellisia hirmutöitä tehtiin puolin jos toisinkin.

    Castro ei päässyt tavoitteeseensa vaan UNITA pystyi estämään kommunistien yksinvallan Angolassa. Siis mitä hyötyä Angolan kansalle on ollut Castron sotatoimista?
    Saiko Castro aikaan jotakin muutakin kuin kärsimystä ja kuolemaa?

    Kuinka paljon paremmin olisivat Angolan asiat tänään jos sitä turhaksi osoittautunutta punakapinaa ei olisi käyty?

    Tätä tarkoitan. Ei UNITA olisi yksin sotinut vaan he tarvitsivat vastustajan. Mutta koska vastustaja ei saanut mitään pysyvää aikaan niin sota oli siis Castron kannalta täysin turha ja aiheutti vain kärsimystä ja kuolemaa maassa.

    Voittiko Castro ja Angola jotakin siinä sodassa?
    Vastaan itse : Ei.

    Voittiko UNITA ja Angola jotakin siinä sodassa?
    Vastaan itse : Kyllä voitti, kommunistit eivät saaneet yksinvaltaa maassa. Mutta hinta jonka he siitä maksoivat, ja maksavat edelleen, on hirvittävän korkea.
    Oikeastaan hinta oli aivan liian korkea mutta kumpikaan osapuoli ei halunnut antaa periksi.

    Kenen syy?

    On myös vaikea nähdä Castron ja Kuuban käyvän puolustussotaa Angolassa, vai mitä luulet?

    /Kalle

    Äänestä

Ensiksi, jos tarkoitit siimestä, hän on kaukana kommarista. Vasemmistopuolue lähenee oikeistolaisia periaatteita jatkuvasti. Ja sitten se, miksi kommarit eivät tue aasian uhreja. Lahjoitatko itse rahaa milloinkaan nälkää näkeville ihmisille? enkä tarkoita ainoastaan nälkäpäiväkeräystä, vaan ihan ympärivuotuista lahjoitusta. Kysyn siksi, että niin kauhea kuin aasian katasrtrofi onkin, on maailmassa pahempiakin asioita, kuten esim. se, että JOKA päivä maailmassa kuolee nälkään enemmän ihmisiä kuin aasiassa kuoli.....miksi näistä ei uutisoida tai kerrota koskaan missään?
Eikä historia ole vielä nähnyt kommunistista valtiota, kaikki ovat epäonnistuneet tähän mennessä. Enkä usko, että esim. Stalin edes halusi kommunistista valtiota, se oli hänelle vain keino hyödyntää omia, itsekkäitä päämääriä.

Äänestä

Intian kommunistinen puolue aloitti heti avustuksen tsunamin uhreille. Siitä vaan ei media pahemmin kertonut. Lukekaa tiedonantajaa.

Äänestä

Tämän otsikon aloittanut henkilö luulee, että "arabimiljoonasheikit" ovat kommunisteja. Mitä tämä kertoo suomalisista nuorista? Onko siitä sittenkin liian vähän aikaa, "kun Suomi putos puusta"?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ts. vasemmistoliittolaiset kirjoitti:

eivät tue Aasian uhreja. Ei koskaan. Ei missään rytäkässä kautta aikojen. Otetaan vastaan kylläkin muilta ja lihotaan (pomot).
Ei näytä tulevan rahaa penniäkään arabimiljoonaöljysheikeiltä, koska raha tarvitaan muslimivallankumoukseen maaialmalla ja omiin palatseihin. Oksetta Suvi-Anne tuhannet uudet vaatteet tv:ssä ja lehdissä. Köyhiä juu!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu