Tammikuu: Uusi kielilaki tulee voimaan (tosin kirkolliskokous jäädytti sen jo syksyllä 2003).
Helmikuu: Valtionhallinnon kansalaisfoorumilla "otakantaa" keskustelu uudesta kielilaista. Ylläpitäjä joutuu paniikkiin, rkp huutaa kurkku suorana kaikilla foorumeilla. Keskustelu keskeytetään ennen määräaikaa ja avataan uudelleen kahdella eri selityksellä.
Ruotsin sanomalehdet alkavat kirjoittaa ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Maaliskuu: Yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista järjestää valtakunnallisen työnseisauksen yo-tutkinnon uudistamiseksi. Ruotsinkielisiä kielletään osallistumasta. Ruotsin TV1 ryntää Helsinkiin tekemään ohjelmaa ja käy haastattelemassa myös SL:n puheenjohtajaa.
Huhtikuu: Valtioneuvosto äänestää vasta toisen kerran historiansa aikana, kun rkp vaatii äänestystä lukiolain muutoksesta, mikä tarkoittaisi pakkoruotsin(suomen) poistamista yo-tutkinnosta. Sitä edeltää opetusministerin suomenruotsalaisen erityisavustajan siirtäminen muihin hommiin. Rkp häviää 2-14.
Toukokuu: Asetus poliisien uusista ruotsitaitovaatimuksista tulee voimaan.
Kesäkuu: Eduskunta hyväksyy suurella äänten enemmistöllä (140-23) lain, joka poistaa pakkoruotsin yo-tutkinnosta keväästä 2005 alkaen. Ruotsin lehdistö huutaa apuun jopa sikäläisiä uusnatseja palauttamaan pakkoruotsin yo-tutkintoon Suomessa.
Heinäkuu: Suomi on lomalla.
Elokuu: Tasavallan presidentti vahvistaa lukiolain 18 §:n muutoksen perjantaina 13.8.2004.
Syyskuu: Tasavallan presidentti on ruotsinkielisen television Obs-ohjelman haastateltavana. Tarja Halonen ei sulje pois Suomen muuttumista virallisesti vain suomenkieliseksi. Hän myös muistuttaa, että suomen kieli on pohjoismainen kieli.
Obs tekee ohjelman myös Suomalaisuuden liitosta. Ohjelman nimi on päätetty jo ennen sen tekemistä ja kytketään täysin asiattomasti Suomen lippuunn, jota väitetään SL:n symboliksi (SL:n symboli on sinivalkoinen mursunsydän - ei Suomen lippu).
Poliisikunnan keskuudessa syntyy sota pakkoruotsista (Ilta-Sanomien nettikeskustelussa jo yli 500 kannanottoa). Vaatimuksista nousee kohu ja keskustellaan niiden muuttamisesta.
Hufvudstadabladet tekee kaksi artikkelia Obs-ohjelmasta ja siihen liittyvästä äänestyksestä.
Myös Aamulehti kiinnostuu asiasta ja haastattelee SL:n puheenjohtajaa.
Tämä kaikki vajaassa vuodessa. Mitä seuraavaksi?
Lokakuu: Poliisien pakkoruotsi tulee kolmen koplan käsittelyyn ja se jatkuu edelleen tammikuussa 2005.
Marraskuu: Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtaja kirjoittaa ansiokkaasti "Nykypäivä" -lehdessä "Pakkoruotsista voitava keskustella avoimesti".
Joulukuu: Kielisuhde 2003-2012 määrätään ja nyt Suomessa on enää 3 ruotsinkielistä kuntaa, ja 94 % kunnista on täysin suomenkielisiä tai suomenkielienemmistöisiä.
Negatiivisia asioita vuoden aikana "svenskhetenille":
- RKP menettänyt 11.000 jäsentä 1995-2003 välisenä aikana eli noin 30% jäsenistään
- Borgåbladet irtisanoitui RKP:stä ja pakkoruotsin kannattamisesta
- Pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjotuksista
- RKP menetti 3 edustajaa eduskuntavaaleista
- RKP menetti kaikki valiokunnat kun edustajat vähenivät
- Varuboden poistui Helsingistä
- Ålandsbanken ja Aktia yhdistyivät
- Ruotsinkielisiä kuntia kaksikielistyi. Enää mantereella on vain 3 ruotsinkielistä kuntaa.
- Ruotsinkielisten ekaluokkalaisten määrä romahti 20% Helsingissä. Vaasassa on myös oppilaskato ruotsinkielisissä kouluissa.
- Huvudstadbladet meni tilaajakadon vuoksi tabloidiksi eikä muutos auttanut. Lisäksi Hbl tekee 3milj. euroa tappiota joka paikataan Forumin kauppakeskuksen vuokratuloilla.
- Lilla Teatern ei pystynyt pystyssä omin voimin.Se yhdistettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Kaupunki ei suostumaksamaan Lilla Teaternin velkoja.
- Vantaa luopui kokonaan ruotsista A-kielenä. 2000 oppilaan joukosta ei saatu kasaan 12 oppilaan ryhmää.
- Kielilain lisäruotsitus herättänyt ärtymystä poliisikoulussa. Lisäksi tutkimuksissa HUS:in tai Länsi-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä ei käytännössä osata ruotsia.
-Espoon valtuusto hylkäsi kielisäännön tiukentamisen rkp:n vastustuksesta huolimatta
Negatiivista mainosta on aiheutunut:
- Pietarsaaren apartheid
- RKP:n toiminta YO-rakenneuudistuksen aikana.
- RKP:n perusteettomat 2 ministerinpaikkaa vaa'ankieliasemassa
- Kielilaki. Mediapimennossa hyväksytty ilman kustannusselvityksiä
- Wideroosin voimakas yritys saada Suomen Pankin perusvaranto juuri kielilain hyväksymisen kynnyksellä.
- Enestam yritti kieltää suomenkielisiltä kalastajilta pääsyn ruotsinkielisille vesille
- RKP runnoi pohjoismaisen investointipankin kieleksi ruotsin vaikka itse ruotsin valtio oli valmis pelkästään englantiin.
- Kiristyneet kielivaatimukset ovat vaikeuttaneet poliisien rekrytointia. Nyt ruotsinkielellä ohittaa oikean pätevyyden.
Galluppeja
- 80% 30-vuotiaista suomenruotsalaisista elää täysin suomenkielellä siten että ruotsi on vain koti ja kaverikieli.
- 70% vastustaa pakkoruotsia
- 50% nuorista haluaa yksikielisen suomen
- 47% suomalaisista suhtautuu negatiivisesti RKP:hen
- 30% nuorista suhtautuu myönteisesti suomenruotsalaisiin
- RKP:n kannatus toistuvasti alle 4%, pian eduskunnan pienin puolue
-1.5% valitsee ruotsin A-kieleksi.
- RKP:n johtaja Jan Erik Enestam on gallupin mukaan putoamassa eduskunnasta.
Henkilöstömuutoksia
- Junell-Kousa, tammisaaren lähes eniten saanut RKP:läinen loikkasi SDP:hen
- Håkan Nordman, pohjanmaan RKP:n vahva ehdokas lopettaa politiikan
- Bjarne Kallis, kristillisten johtaja ja innokas pakkoruotsin kannattaja lopettaa politiikan
- Alexander Stubb ei suostunut RKP:n EU vaaliehdokkaaksi
- Rosenberg-Wolff irtisanottiin yo lautakunnasta koska hän kannatti pakkoruotsia
- Michael Sandbacka loikkasi RKP:stä Helsingin kunnanvaltuustossa
- Feldt-Ranta siirrettiin pois opetusministerin erityisavustajan paikalta koska hän oli ruotsinkielisten demarien puheenjohtaja.
Tulevaisuuden ongelmia
- Pohjanmaalla kova kato RKP:ssä. Monet nykyiset ehdokkaat vaihtavat toisiin puolueisiin.
- Paavo Lipponen alkoi julkisesti vinoilemaan Enestamille vaikka ennen oli RKP:n takuumies.
- RKP:n kannatus laskee kovaa tahtia
- Ruotsinkielisiä kouluja suljetaan kovaa tahtia. Pelkästään kesän jälkeen 6 kpl.
- RKP:n kielipolitiikkaa suoraan kritisoivia kirjoituksia on jatkuvasti kaikissa lehdissä
-Ruotsinkielisissä lehdissä lähes päivittäin valitusta ruotsinkielisen palvelun puuttumisesta tai huonoudesta.
Helmikuu: Valtionhallinnon kansalaisfoorumilla "otakantaa" keskustelu uudesta kielilaista. Ylläpitäjä joutuu paniikkiin, rkp huutaa kurkku suorana kaikilla foorumeilla. Keskustelu keskeytetään ennen määräaikaa ja avataan uudelleen kahdella eri selityksellä.
Ruotsin sanomalehdet alkavat kirjoittaa ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Maaliskuu: Yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista järjestää valtakunnallisen työnseisauksen yo-tutkinnon uudistamiseksi. Ruotsinkielisiä kielletään osallistumasta. Ruotsin TV1 ryntää Helsinkiin tekemään ohjelmaa ja käy haastattelemassa myös SL:n puheenjohtajaa.
Huhtikuu: Valtioneuvosto äänestää vasta toisen kerran historiansa aikana, kun rkp vaatii äänestystä lukiolain muutoksesta, mikä tarkoittaisi pakkoruotsin(suomen) poistamista yo-tutkinnosta. Sitä edeltää opetusministerin suomenruotsalaisen erityisavustajan siirtäminen muihin hommiin. Rkp häviää 2-14.
Toukokuu: Asetus poliisien uusista ruotsitaitovaatimuksista tulee voimaan.
Kesäkuu: Eduskunta hyväksyy suurella äänten enemmistöllä (140-23) lain, joka poistaa pakkoruotsin yo-tutkinnosta keväästä 2005 alkaen. Ruotsin lehdistö huutaa apuun jopa sikäläisiä uusnatseja palauttamaan pakkoruotsin yo-tutkintoon Suomessa.
Heinäkuu: Suomi on lomalla.
Elokuu: Tasavallan presidentti vahvistaa lukiolain 18 §:n muutoksen perjantaina 13.8.2004.
Syyskuu: Tasavallan presidentti on ruotsinkielisen television Obs-ohjelman haastateltavana. Tarja Halonen ei sulje pois Suomen muuttumista virallisesti vain suomenkieliseksi. Hän myös muistuttaa, että suomen kieli on pohjoismainen kieli.
Obs tekee ohjelman myös Suomalaisuuden liitosta. Ohjelman nimi on päätetty jo ennen sen tekemistä ja kytketään täysin asiattomasti Suomen lippuunn, jota väitetään SL:n symboliksi (SL:n symboli on sinivalkoinen mursunsydän - ei Suomen lippu).
Poliisikunnan keskuudessa syntyy sota pakkoruotsista (Ilta-Sanomien nettikeskustelussa jo yli 500 kannanottoa). Vaatimuksista nousee kohu ja keskustellaan niiden muuttamisesta.
Hufvudstadabladet tekee kaksi artikkelia Obs-ohjelmasta ja siihen liittyvästä äänestyksestä.
Myös Aamulehti kiinnostuu asiasta ja haastattelee SL:n puheenjohtajaa.
Tämä kaikki vajaassa vuodessa. Mitä seuraavaksi?
Lokakuu: Poliisien pakkoruotsi tulee kolmen koplan käsittelyyn ja se jatkuu edelleen tammikuussa 2005.
Marraskuu: Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtaja kirjoittaa ansiokkaasti "Nykypäivä" -lehdessä "Pakkoruotsista voitava keskustella avoimesti".
Joulukuu: Kielisuhde 2003-2012 määrätään ja nyt Suomessa on enää 3 ruotsinkielistä kuntaa, ja 94 % kunnista on täysin suomenkielisiä tai suomenkielienemmistöisiä.
Negatiivisia asioita vuoden aikana "svenskhetenille":
- RKP menettänyt 11.000 jäsentä 1995-2003 välisenä aikana eli noin 30% jäsenistään
- Borgåbladet irtisanoitui RKP:stä ja pakkoruotsin kannattamisesta
- Pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjotuksista
- RKP menetti 3 edustajaa eduskuntavaaleista
- RKP menetti kaikki valiokunnat kun edustajat vähenivät
- Varuboden poistui Helsingistä
- Ålandsbanken ja Aktia yhdistyivät
- Ruotsinkielisiä kuntia kaksikielistyi. Enää mantereella on vain 3 ruotsinkielistä kuntaa.
- Ruotsinkielisten ekaluokkalaisten määrä romahti 20% Helsingissä. Vaasassa on myös oppilaskato ruotsinkielisissä kouluissa.
- Huvudstadbladet meni tilaajakadon vuoksi tabloidiksi eikä muutos auttanut. Lisäksi Hbl tekee 3milj. euroa tappiota joka paikataan Forumin kauppakeskuksen vuokratuloilla.
- Lilla Teatern ei pystynyt pystyssä omin voimin.Se yhdistettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Kaupunki ei suostumaksamaan Lilla Teaternin velkoja.
- Vantaa luopui kokonaan ruotsista A-kielenä. 2000 oppilaan joukosta ei saatu kasaan 12 oppilaan ryhmää.
- Kielilain lisäruotsitus herättänyt ärtymystä poliisikoulussa. Lisäksi tutkimuksissa HUS:in tai Länsi-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä ei käytännössä osata ruotsia.
-Espoon valtuusto hylkäsi kielisäännön tiukentamisen rkp:n vastustuksesta huolimatta
Negatiivista mainosta on aiheutunut:
- Pietarsaaren apartheid
- RKP:n toiminta YO-rakenneuudistuksen aikana.
- RKP:n perusteettomat 2 ministerinpaikkaa vaa'ankieliasemassa
- Kielilaki. Mediapimennossa hyväksytty ilman kustannusselvityksiä
- Wideroosin voimakas yritys saada Suomen Pankin perusvaranto juuri kielilain hyväksymisen kynnyksellä.
- Enestam yritti kieltää suomenkielisiltä kalastajilta pääsyn ruotsinkielisille vesille
- RKP runnoi pohjoismaisen investointipankin kieleksi ruotsin vaikka itse ruotsin valtio oli valmis pelkästään englantiin.
- Kiristyneet kielivaatimukset ovat vaikeuttaneet poliisien rekrytointia. Nyt ruotsinkielellä ohittaa oikean pätevyyden.
Galluppeja
- 80% 30-vuotiaista suomenruotsalaisista elää täysin suomenkielellä siten että ruotsi on vain koti ja kaverikieli.
- 70% vastustaa pakkoruotsia
- 50% nuorista haluaa yksikielisen suomen
- 47% suomalaisista suhtautuu negatiivisesti RKP:hen
- 30% nuorista suhtautuu myönteisesti suomenruotsalaisiin
- RKP:n kannatus toistuvasti alle 4%, pian eduskunnan pienin puolue
-1.5% valitsee ruotsin A-kieleksi.
- RKP:n johtaja Jan Erik Enestam on gallupin mukaan putoamassa eduskunnasta.
Henkilöstömuutoksia
- Junell-Kousa, tammisaaren lähes eniten saanut RKP:läinen loikkasi SDP:hen
- Håkan Nordman, pohjanmaan RKP:n vahva ehdokas lopettaa politiikan
- Bjarne Kallis, kristillisten johtaja ja innokas pakkoruotsin kannattaja lopettaa politiikan
- Alexander Stubb ei suostunut RKP:n EU vaaliehdokkaaksi
- Rosenberg-Wolff irtisanottiin yo lautakunnasta koska hän kannatti pakkoruotsia
- Michael Sandbacka loikkasi RKP:stä Helsingin kunnanvaltuustossa
- Feldt-Ranta siirrettiin pois opetusministerin erityisavustajan paikalta koska hän oli ruotsinkielisten demarien puheenjohtaja.
Tulevaisuuden ongelmia
- Pohjanmaalla kova kato RKP:ssä. Monet nykyiset ehdokkaat vaihtavat toisiin puolueisiin.
- Paavo Lipponen alkoi julkisesti vinoilemaan Enestamille vaikka ennen oli RKP:n takuumies.
- RKP:n kannatus laskee kovaa tahtia
- Ruotsinkielisiä kouluja suljetaan kovaa tahtia. Pelkästään kesän jälkeen 6 kpl.
- RKP:n kielipolitiikkaa suoraan kritisoivia kirjoituksia on jatkuvasti kaikissa lehdissä
-Ruotsinkielisissä lehdissä lähes päivittäin valitusta ruotsinkielisen palvelun puuttumisesta tai huonoudesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
asiallisesta tiedosta ja toivottavasti ihmiset alkavat enemmän vaatia politikoilta selitystä kansalaisten eriarvoiseen kohteluun. Kirjoituksia ei saa julkaistuksi lehdissä, jos ne koskevat rkp:n kielipolitiikkaa eli siitä vaaditaan vaikenemaan. Onko tämä demokratiaa?
Suomenruotsalaisten nuori polvi muuttumassa. Saisi Enestamnkin järkiintyä. Tuo kalastusjuttu oli paljastava. Suomenruotsalaiset ovat aina suhtautuneet rasistisesti suomanekileiseen enemmistöön. Me suomalaiset olemme olleet yksinkertaisesti tyhmiä. Miksi olemme antaneet pikkuvähemmistön nöyryyttää itseämme jo vuosikymmeniä.
oikea puolue, vaan ainoastaan ruotsinkielisten ikioma kerho. Ja kerhon pääasia on ajaa sekä ylläpitää vain ja ainoastaan ruosikielisten etuja.
Heillä kaikki asiat muuttuvat kielipolitiikaksi, jolla myydään ja ostetaan eri puolueilta tukea, kunhan siihen vastapalvelukseksi tehdään jotain kytkentöjä ruotsinkieleen liittyviin juttuihin.
Olette varmaan huomanneet että oli hallitus mikä tahansa, istuu RKP siellä myymässä itseään.