kaupunki, Suomessa Äänislinnana tunnettu? Silloin kun Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa aloitti hyökkäyssodan kesäkuussa -41 vallattiin myös Petroskoi johon perustettiin mm. lukuisia keskitysleirejä kaupungin siviilejä varten , ja kaupunkia Äänislinnana "vanhana suomalaisena kaupunkina" julistettiin. Mihin tämä natsilainen "fakta" perustui?
Oliko Petroskoi vanha historiallinen suomalainen..
ToomasHenryIlves
293030
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tyypillistä Suomen sen ajan politiikkaa. Ei Petroskoilla ole ikinä mitään tekemistä suomalaisuuden kanssa ollutkaan. Pietari Suuren kaupunki.
Koska Suomi korvaa sotarikokset?
https://www.youtube.com/watch?v=Ku36E68sLCw
Petroskoi oli väliaikaiseti ja väkivalloin vallattu kaupunki.Suomalaista kaupungista
ei tee tekemälläkään!
katso mitä venäläiset tekivät viipurille. Ajoitavat suomalaiset pois ja pakkoasuttivat venäläiset tilalle.
Ottivat kai suomalaisilta mallia Petroskoin nähtyään.
"mitä venäläiset tekivät viipurille. Ajoitavat suomalaiset pois ja pakkoasuttivat venäläiset tilalle."
Itse asiassa pakkoasuttivat Viipurin ja Kannaksen alueelle lähinnä ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.
Viipurissa ja sen lähialueilla asuu jossain määrin ukrainalaisia ja valkovenäläisiä. Muutaman heistä tunnenkin. Tuskin näitä alueita on kovin tarvinnut "pakkoasuttaa", Ukraina ja Valkovenäjä ovat olleet sodan runtelemia seutuja, joissa ei heti sodan jälkeen ole ollut kovin hyviä asumismahdollisuuksia.
Ihmisiä on houkuteltu erinäisillä etuuksilla Viipurin tienoille. Valmiit asunnot, työtä odottamassa ja on tietysti luvattu parempaa palkkaa, mitä muualla.
Ei asuminen sodan jälkeen ole Viipurissakaan kovin helppoa ollut, kaupungissa on ollut melkoisesti tuhoutuneita rakennuksia ja jälleenrakennusta on tarvittu melkoisesti. Vesi- ja viemäriverkostot, raitiotie- ja bussiliikenne, elintarvikehuolto ja vastaavat ovat tarvinneet paljon huolenpitoa.
Myös Karjalan tasavaltaan (silloiseen Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan) muutti heti II maailmansodan jälkeen paljon väkeä varsinkin Valko-Venäjältä, nimenomaan tuon mainitsemasi syyn takia; sota runteli Valko-Venäjää pahoin, ja vielä perääntymisvaiheessakin saksalaiset sotilaat tuhosivat järjestelmällisesti suuret määrät valkovenäläisiä kyläalueita ja kaupunkeja.
Suurella osalla esim. vienankarjalaisista on tänäpäivänä seka-avioliittojen kautta sukulaisuussuhteita valkovenäläisiin, koska valkovenäläisiä perheitä asettui asumaan juuri tasavallan pohjoiselle alueelle ja työskenteli metsätyömailla vienankarjalaisten kanssa.
Pitää kysyä asiaa karjalaisilta.
Oliko ne siis pahimpia peenjauhajia, ehkäpä.
Eiköhän tuo Petroskoi ole venäläis-karjalais-vepsäläinen kaupunki. Ei suinkaan vanha historiallinen suomalainen...
https://www.youtube.com/watch?v=mBkJ9sL6HYQ
Petroskoi on ikivanha venäläinen kaupunki jota suomalaiset valtaajajoukot yrit-
tivät heikoin tuloksin puolustaa 6/1944. Hatka tuli suhnille ilman taistelua :)
Petroskoissa on vielä jäljellä kuitenkin suomalaista nimistöä mm. kauppaliikkeiden nimissä. Se yksityiskohta tosin on niitä ajoilta 1920-1930 luvuilta, jolloin Karjalaan meni suomalaisia Suomesta ja muualta maailmasta. Petroskoissa asuu vielä suomea puhuvia ihmisiä näiltä ajoilta. Ei kovin runsaasti, mutta kuitenkin.
Petroskoin lähistöllä ovat sijainneet muutamat suomalaisvetoiset kolhoosit, kuten Hiilisuo, Säde ja Tähti. Asukkaat olivat melkein pelkästään suomalaisia (tai amerikansuomalaisia). Olisi mielenkiintoista selvittää, missä nämä tarkalleen sijaitsivat. Hiilisuon paikan tiedän suunnilleen Petroskoin eteläpuolella, mutta kaksi muuta ovat hakusessa.
Viestit Karjala
13.4.2017
Suomalainen Petroskoi
Финский Петрозаводск
https://www.youtube.com/watch?v=Wueh1AQX9-A
Nimitys "Äänislinna" oli aivan suomalaista keksintöä, ei se perustunut mihinkään historialliseen nimitykseen. Käytettiin myös nimitystä "Aunuksen linna", vaikka sillekään ei löydy historiassa mitään yhtymäkohtaa Aunuksen kaupunkiin.
Näitä "linna-loppuisia" virittelivät aikoinaan 1920-luvulla ne, jotka kävivät heimosotia Karjalassa. Ei kyse ole sen kaukaisemmasta asiasta.
Hieman huvittaa se, kun puhutaan neuvostoaikojen nimenmuutoksista varsinkin Kannaksella, samaan ovat suomalaisetkin sortuneet aikoinaan.
Niinpä. Kaupungin nimi on venäjäksi Petrozavodsk(Петрозаво́дск), karjalaisten ja vepsäläisten puheessa Petroskoi (" - Kunne ajat?" - Ga Petroiskoil, tiettäväine!). Näin siis jo 1700-luvulta lähtien. Myös suomalaiset ja virolaiset käyttävät kaupungista nimeä Petroskoi.
Äänislinnan nimisenä kaupunki on tunnettu vain vuodet 1941-1944.
Петрозаво́дск (Petrosavodsk) nimi tulee perustajastaan Pietari ensimmäisestä, joka perusti paikalle tykkitehtaan. Sanan loppuosa viittaa siihen "savottaan". Tehdas perustettiin kaupungin lävitse virteevan "Lohijoen" äärelle. Viimeisimmäksi niillä tienoilla on toiminut "traktoritehdas", tosin sekin on tainnut jo sammua.
Ei voi Petroskoita suomalaiseksi kutsua, ainakaan Suomesta käsin.
Olihan se tietenkin 1940-1956 Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan pääkaupunki, mutta suomalainen asukaskanta siellä oli aina varsin pieni.
Miksi siellä oli vhän suomaalaisia? Oli sielä veneläisikö? Vapautus tuli?
Johtuisiko yksinkertaisesti siitä, ettei Karjalan tasavallan suomalaisväestö ole koskaan ollut mikään suuren suuri.
Esimerkiksi vuoden 1970 väestölaskennan mukaan etninen jakauma Karjalan ASNT:ssa oli tällainen:
venäläiset 68,1 %
karjalaiset 11,8 %
valkovenäläiset 9,3 %
ukrainalaiset 3,8 %
SUOMALAISET 3,1 %
vepsäläiset 0,9 %
tataarit 0,4 %
puolalaiset 0,7 %
muut kansallisuudet 1.8 %
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_tasavalta#V.C3.A4est.C3.B6
Suomalaisten osuus Karjalan tasavallan väestöstä ei ole koskaan ollut edes 5% (vuoden 1959 laskennoissa se oli korkeimmillaan, 4,3% koko tasavallan väkiluvusta).
Koko Venäjä on vanhaa Suomea...
Petroskoi vanhana venäläisenä kaupunkina on helmi valtavan Äänisen rannalla.
-30 luvun Suomi on maamme surullisia ajanjaksoja. Onko suunta sama...
Oiskohan se Uralin aluekaan niin suomalaista ollut mihin pyrky oli....:)
Natsismi-opin mukaan jota Suomikin osaksi noudatti oli idän asukkaat ali-ihmisiä. Keksitysleirejähän perustettiin sinne mihin Suomen valta ulottui.
Vaan eipä tullut siitäkään seudusta sahatavara-aittaa Suomelle vaikka niin kymme-
nettuhannet nuoret miehet vuosivat viimeverensä Karjalan mäntyjen juurilla,vie-
raalla maalla.
Hulluutta hypätä Aatun kelkkaan.
Silloin oli Suomessa niin mielikuvitusrikasta päättäjäväkeä että Suomen katsottiin ulottuvan Uraliin asti. No onneksi vähän järki palautui kun sota alkoikin mennä päin Karjalan mäntyä.
Ei se Aatu niin paha kaveri ollut. Olihan Stalinkin Aatun kaveri kun piti Baltia ja Suomi valloittaa 1939. Niin ja yhdessä valloittivat Puolan.