2. Kor 5 luku
1. Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2. Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
3. sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
4. Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
5. Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
6. Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
7. sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
8. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
9. Sentähden me, olimmepa kotona tai olimmepa poissa, ahkeroitsemme olla hänelle mieliksi.
10. Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
Kuten edelläolevasta raamatuntekstistä käy ilmi, me ihmiset emme ole vain tämä psyko-fyysinen olemus, jollaiseksi meidät yleensä ymmärretään. Me olemme ennenkaikkea henkiä, jotka asumme tässä saviajassa ja olemme vastuussa siitä, mitä me tässä savimajassa ollessamme teemme. Joko hyvää tai pahaa.
Tämän hengen kuolemattomuuden ja iankaikkisuusvastuun pohdiskelu on tarpeen sen vuoksi, että tälläkin foorumilla jehovalaiset yrittävät levittää raamatunvastaista harhaoppia kaiken päättymisestä kuolemassa, jolloin iankaikkisuusvastuuta ei ole eikä siis kenenkään tarvitse todellista parannusta synneistään ja rikoksistaan tehdä eikä syntyä uudesti ylhäältä iankaikkisen elämän periäksemme. Jehovalaisten uskoontulemiseksi riittää kun opetetaan ja kun on tarpeeksi oppinut, hänet kastetaan. Siis kaikki on pelkkää tietoon perustuvaa "aivu-uskoa", jolla ei ole mitään arvoa iankaikkisuudessa eikä tällainen tietoon perustuva uskonto avaa yhdellekään ihmiselle iankaikkisen elämän portteja.
Raamattu sanoo: "Kaikkien ja kaikkialla on tehtävä parannus". Ja Jeesus itse sanoo: "Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
1. Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2. Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
3. sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
4. Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
5. Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
6. Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
7. sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
8. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
9. Sentähden me, olimmepa kotona tai olimmepa poissa, ahkeroitsemme olla hänelle mieliksi.
10. Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
Kuten edelläolevasta raamatuntekstistä käy ilmi, me ihmiset emme ole vain tämä psyko-fyysinen olemus, jollaiseksi meidät yleensä ymmärretään. Me olemme ennenkaikkea henkiä, jotka asumme tässä saviajassa ja olemme vastuussa siitä, mitä me tässä savimajassa ollessamme teemme. Joko hyvää tai pahaa.
Tämän hengen kuolemattomuuden ja iankaikkisuusvastuun pohdiskelu on tarpeen sen vuoksi, että tälläkin foorumilla jehovalaiset yrittävät levittää raamatunvastaista harhaoppia kaiken päättymisestä kuolemassa, jolloin iankaikkisuusvastuuta ei ole eikä siis kenenkään tarvitse todellista parannusta synneistään ja rikoksistaan tehdä eikä syntyä uudesti ylhäältä iankaikkisen elämän periäksemme. Jehovalaisten uskoontulemiseksi riittää kun opetetaan ja kun on tarpeeksi oppinut, hänet kastetaan. Siis kaikki on pelkkää tietoon perustuvaa "aivu-uskoa", jolla ei ole mitään arvoa iankaikkisuudessa eikä tällainen tietoon perustuva uskonto avaa yhdellekään ihmiselle iankaikkisen elämän portteja.
Raamattu sanoo: "Kaikkien ja kaikkialla on tehtävä parannus". Ja Jeesus itse sanoo: "Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
Vastaukset 47
Vanhimmat
http://www.geocities.com/valaisija/index.html
Jos heti ensimmäiseksi tuosta linkistä eteen tuleva asia on täyttä soopaa, niin en vaivautuisi edes lukemaan... huoh*
Ei tulisi minulla mieleenikään puolustalla jehovia. Onhan jehovalaisuus 1800-luvulla keksitty uususkonto, jonka opit eivät ole mitenkään perusteltuja. Ja voidaan todistaa, että jehovalaisuus perustuu huijaukseen, niin monta kertaa on Jeesuksen paluu pitänyt tapahtua virallisen jehovauskon mukaan.
Mielenkiintoista vain on, että teikäläisillä homma menee aina niin, että toisen suuntauksen opit ovat vääriä. Samoin perustein kuin sinä leimaat jehovalaisuuden harhaopiksi, voidaan kaikki lahkot ja suuntaukset leimata harhaopeiksi. Koko kristinusko on harhaoppia jo sillä perusteella, että kristinuskon opit ovat vastoin Raamatun oppeja. Kolminaisuusoppi on sellainen. Ja mikä kaikkein mielenkiintoisinta, oppi Jeesuksen toisesta tulemisestakin on Raamatun vastainen. Sanoihan Jeesus useita kertoja, että hän palaa silloisen sukupolven vielä eläessä.
että koko länsimainen kristillisyys on harhautunut kauas Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Niin kirkko, jehovalaiset kuin muutkin.
Jeesuksen, samoin kuin koko raamatun, keskeinen opetus on siinä, että MEIDÄN PITÄÄ TOIMIA OMAN SUKUPOLVEMME KESKELLÄ ihmisten ihmisarvon, tasavertaisuuden, oikeuden ja totuuden puolustamiseksi sekä toiomia niin, että kaikilla ihmisillä tällä planeetalla on riittävät elämisen edellytykset.
Mutta toimiiko länsimainen kristillisyys näiden periaatteiden ja opetusten mukaisesti? Kaikkea muuta. Eli harhautuessaan länsimainen kristillisyys on häpäissyt koko kristinuskon. Nyt kuitenkaa ei pidä heittää koko kristinuskoa pesuveden mukana, vaan kirkastaa sen alkuperäinen sanoma ja tarkoitus.
Ehkä sen jälkeen meidän pyörätolikavereidenkaan elämä ei ole sellaista maanpäällistä helvettiä niin kuin se nyt tässä kristityssä maassamme monen kohdalla on. Jesus kertoi "laupiaasta samarialaisesta" ja asetti hänet seuraajileen esikuvaksi. Nyt kuitenkin joutuu kysymään: Mistä löytyvät nämä laupiaat samarialiset? Ei ainakaan uskovien joukosta, ei jehovalaisten enempää kuin muitenkaan.
Kuten tiedätte niin kaikki Jehovan todistajain uskontoon kuuluvat noudattavat Jumalan kaikkia käskyjä. Mutta noudattavatko kaikki kristikuntaan kuuluvat? Ei se auta jos pelkästään yksi ihminen noudattaa käskyjä samassa uskonnossa, eli KAIKKIEN IHMISTEN tulisi noudattaa niitä, eikä vain muutamien. Esimerkiksi toisen asioiden juoruaminen toiselle ei ole hyväksyttävä tapa Jumalalle, sillä eihän Hänkään juorua meistä.
Siinä olet ihan oikeassa, ettei Jumala meistä mitään juorua - kas kun ei muutoinkaan olemassaolostaan ääntä pidä, heh. Mutta asiaan. Ymmärrät aivan hyvin itsekin, että siitähän kaikki uskon ongelmat kumpuavatkin, koska kaikki ihmiset ymmärtävät uskonasiatkin ihan ikiomalla tavallaan. Koska Jumala ei ole meidän keskuudessamme sanomassa mitä pitäisi ja millä tavalla tehdä, kaikki uskonkappaleiden tulkinnat ja toteutukset ovat ihan vaan meidän ihmisten ikiomien tulkintojen varassa (niinkuin tietenkin koko Raamattu ja sen sanomakin aivan kiistatta ovat ihmisen kirjoittamia ja sepustamia). Ihmisen käyttäytyminen on siinä suhteessa "vekkulia ainetta", että se näkyy ainoastaan ihmisen toiminnan tulosten kautta. Katselkaa hieman ympärillenne ja hämmästelkää! Jos minä SANON TOIMIVANI kristillisesti, mutta siitä huolimatta TOIMIN kateellisen, ahneen ja petollisen (ym. ym...) ihmisen tavoin, ainoastaan tekoni lopputuloksilla on jotain merkitystä. Katsele ympärillesi ja ihmettele, ehkä sitten tajuat miten ihmiset itse asiassa - nekin, jotka itseään kristillisiksi nimittävät - toimivat...
Miksikäs sinä noin kiihkomielisesti suhtaudut "Jehovalaisiin"?
Minä muuten en sitten ole Jehovalainen. Miksi sitten puolustelen heitä, no sattuu vain olemaan niin että heidän "harhaoppinsa" on minun mielestä loogisinta ja raamatunmukaisinta.
Tietysti heillä on opillisia asioita, jotka on vaikea sulattaa. Mutta, juuri se, että he ovat asettaneet alusta lähtien kyseenalaiseksi suurten uskontojen opit jotka pitäisi perustua raamattuun, on tuottanut minulle suurta nautintoa:-)
Onhan täysin ymmärrettävää se, että kun perustetaan jokin uskontokunta, lahko tai lohko, niin on kyseenalaistettava ja vikoiltava kaikkia entisiä uskontokuntia. Meillä Suomessa ennenkaikkea kirkkoa, joka on jehovalaisten ykkösaihe kampanjoissaan. Nyt kun lähdetään kyseenalaistamaan entisiä ja luomaan uutta, tarvitaan jopa raamatun sanan muunteleminen silloin kun raamattu tukee joidenkin aiempien uskonsuuntien oppeja. Pilkun siirtämistä, ristin muuttamista paaluksi jne. jne.
Yksi keskeinen raamatun opetus, joka on koko kristinuskon ydin, on juuri armovanhurskaus ja uudestisyntyminen Pyhästä Henkestä. Tässä uudestisyntymisessä ja iankaikkisen elämän perimisessä ei välttämättä tarvita tavuakaan mitään oppeja, Jumalan oikean nimen tietämistä enempää kuin muitakaan. Riittää, kun on synnit anteeksi annettu ja että "verinen risti heloittaa sen velkakirjan päällä". Tämä on se uskon peruste, jolla jokainen perii iankaikkisen elämän, jos on periäkseen, eikä joillain opeilla tai tietämisillä, jotka katoavat viimeistään siinä vaiheessa kun aivomme maatuvat.
Kohtalokasta tällaiset harhautuneet opit ovat silloin jos niillä päätetään esim. ihmisen elämästä ja kuolemasta. Niin kuin jehovalaisten verensiirtokielto on. Silloin kun jehovalainen kuolee verenhukkaan, hänen pitää antaa kuolla vaikka lääkärit voisivat hänet pelastaa. Esim. minulle on siirretty 7 litraa verta ja ilman tätä en olisi enää täällä.
Toinen vaarallinen harha jehovalaisilla on suhtautuminen avioliittoon. Jehovalaisten opin mukaan, jos mies on vastaan vaimon jehovalaisuutta, vaimon on otettava ero. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kun jehovalaiset saavat ensin jalkansa jonkun kodin oven väliin, he alkavat rakentamaan aitaansa miehen ja vaimon väliin ja tämän jälkeen mies ei ole sen kodin ja perheen pää. Sitä kotia hallitsevat jehovalaiset.
Aikanaan täällä Sodankylässä kävi juuri tällainen tapaus, jossa mies joutui jättämään vaimonsa ja kaksi tytärtään ja kotinsa jehovalaisille ja lähtemään mieron tielle. Näin tämän kaverin usein kylällä ja hänen koko olemuksensa huusi yhtä tuskaa ja tämän jälkeen en ole jehovalaisia kovin korkealle arvostanut. Pelissä on liian paljon ja liian suuria asioita ja ihmiskohtaloita jonkun harhakuvitelman tuhottavaksi.
Tuosta tilityksestäsi käy hyvin ilmi, että et ole perehtynyt Jehovan todistajien uskontoon.
Täyttä puppua oli JT:n avioliittoon suhtautuminen. Asia ei ole noin, kuten kerroit. Tuo sodankylän tapaus, kuten paljastit "lähti mieron tielle" kertoo jo tapauksesta jotakin.
Lisäksi keskeinen raamatun opetus on Jumalan valtakunta.
JT:t eivät päätä kenenkään elämästä tai kuolemasta. Tarkoituksemme on saada mahdollisimman hyvää ja puhdasta lääketieteellistä hoitoa ja pysyä hengissä! Kaikki kunnioitus lääkäreille jotka ovat tähän myönteisesti suhtautuneet.
Rististä sen verran, että jos hyvä ystäväni teloitettaisiin jollakin aseella, niin en ainakaan sitä kaulaani riippumaan pistäisi. Iljettävä teloitusväline yhtä väkivaltaisen uskonnon symbolina on osuva!!!
Kannataa ensi perehtyä ja sitten vasta parjata!
olen ottanut selvää. Eli kysellyt asioita tapaamiltani jehovalaisilta, eli Sodankylässä kiertäviltä aluepalvelijoilta ja näkemykseni perustuvat juuri heiltä saamiini tietoihin niin uskoontulemisesta kuin monista muistakin asioista.
Ps. Tuolla ylempänä joku ilmoitti linkin jehovalaisten oppien alkulähteille ja tallensin tämän Suosikit-kansioon.
te jehovantodistajat vääristelette Jumalan sanaa?
olen täysin eri mieltä. Kirjoitin jo tuolla kolminaisuus osaltolla, että olen nyt tökkinyt kusiaispesää ja pidän tauon. Tuosta loppukirjoituksestasi minulla on kyllä aivan päinvastainen käsitys. Nimittäin, jos mies asettaa vaimolle valinnan joko usko tai hän, niin vaimo ei mielestäni tee vääri valitessan uskon, mutta tässäkään tapauksessa en tiedä ottaako vaimo itse eroa. Mutta valinta on oikea. Mitkäs ne Jeesuksen sanat olivat, joissa hän sanoi jotenkin sinnepäin, että jos joku rakastaa "läheisiään enemmän kuin minua....."
Kysymys: Miksi mies ei voisi hyväksyä vaimonsa uskoa, jos tämä on siitä itse vakuuttunut? Minä tiedän pariskuntia joissa toinen on Jt ja toinen ei, ja hyvin menee.
Kerro ensin esimerkkejä missä vääristellään, niin voin vastata.
Miten sitten voit kertoa tuollaista puppua JT:n avioliitoista?? Jos oletkin kuullut tarinan siltä mieron tien mieheltä, niin sitten ymmärrän. JT:t arvostavat avioliittoa toisin kuin nykyajan virtaus osoittaa, että naimisiin eivät halua kohta muut kuin homot.
tunsin kaverin ja hänen perhesuhteensa ja jokainen sana on totuus, minkä kirjoitin.
Totuuden nimessä on myös sanottava, että tämäntyyppiset ongelmat eivät rajoitu vain jehovalaisiin. Näitä epäramatullisia piirteitä esintyy muissakin lahkoissa ja nimenomaan lahkolaisten keskuudessa. Heille kun heidän lahkonsa jäsenyys on pelastuksen ehto ja tärkeämpi kuin raamatun opetukset vaikkapa avioliitosta.
Tiedossani on tapaus, jossa erääseen lahkoon liittynyt nuori aviovaimo pisti nukkumaanmennessään makuuhuoneen oven lukkoon ja mies sai nukkua olohuoneen sohvalla niin kauan kuin liittyy samaan lahkoon. Tällaiset raamatunvastaiset pakkokäännyttämiset ovat suoraan helvetistä.
Ja näistä yksitäisistä tapauksistako vedät johtopäätöksesi. Jos kertomasi tapaukset ovat tosia, niin sanon suoraan että se ei ole raamatun mukaista toimintaa = ei Jehovan todistajien virallinen kanta. Eli he tekivät silloin väärin. Esim JT-äitini on nyt ollut 40 vuotta naimisissa ei uskovan kanssa - ei mitään ongelmia. JT:n ainoa eron peruste on aviopuolison haureus. Lisäksi jos aviopuoliso on väkivaltainen, niin asumusero suodaan JT:lle, mutta ei avioeroa. Nämä ovat virallisia kantoja enkä ota kantaa mitä joku harva yksilö on tehnyt.
Tuolla logiikallasi voisin päätellä mitä hyvänsä mistä tahansa uskonnosta. Yksi luterilainen murhasi kerran oman vaimonsa ja lapsensa... jne jne.. Yksi helluntailainen hyväksikäytti omaa lastaan ... jne jne..
Ota vähän selvää asioista ennenkuin julkituot tällaista puppua.
uskontoamme sentakia, koska olen itse Jehovan todistaja. Ja...jos eläisit Jeesuksen aikana ja Hän saarnaisi sinulle samaa kun me saarnaamme, niin sanoisitko hänelle, että se on harhaoppia?
Rakastan Isääni joka on taivaissa, ja puolustamme Häntä.
liki 50 vuotta kun lokakuussa 1954, 9 vuotiaana poikasena, ajattelin Jeesuksen elämää ja opetuksia ja vertasin niitä silloiosten vanhoillislestadiolaisten elämään ja tulin vertailussani siihen tulokseen, että mikäli Jeesus tulisi nyt ja eläisi ja toimisi niin kuin omana aikanaan eli ja toimi niin tämän päivän uskovaiset ensimmäisenä huutaisivat: "RISTIINNAULITTAKOON HÄNET".
Tätä näkemystäni minun ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut muuttaa. Marjo. Minä nimenomaan etsimällä etsin Jeesuksen opetusta ja Jeesuksen elämää ja käytäntöä. Olen etsinyt kymmeniä vuosia ja pettymällä pettynyt niin kirkkoon kuin vapaisinkiin suuntiin. Jehovalaiset mukaanluettuna. Kuuluin aikanani liki neljä vuotta helluntaiherätykseen, siunattiin evankelistaksi ja kävin raamattukoulun, joka sinänsä oli täyttä asiaa, mutta tämän koulun opetuksilla ja Sodankylän helluntailaisten toiminnalla oli eroa kuin yöllä ja päivällä, joten erosin helluntailaisista enkä tule kilon kappaleinakaan uudelleen liittymään.
muodostuu kuitenkin kokonaisuus ja se käsitys, joka ihmisille jostain uskonsuunnasta muodostuu.
Olkoonkin, että kysymys on yksittäistapauksista, mutta näistäkin tapauksista koko herätysliike tai paikallisseurakunta on vastuussa ellei se puutu asiain kulkuun ja ojenna harhautuneita jäseniään ja korjaa niitä virheitä ja vahinkoja, joita on tapahtunut. Ja nyt kun jehovalaiset ja eräät muut heätysliikkeet eivät ole puuttuneet asiain kulkuun, he tunnustavat nämä yksittäistapaukset herätysliikkeensä hyväksytyksi käytännöksi.
Näin yksinkertaista se on - oppien levittäminen.
Se mitä salassa tehdään, sille ei voida mitään - loppujenlopuksi kaikkihan ovat vastuussa Jumalalle. JT:n seurakunnan vanhimmat eivät vakoile jäseniään ja näin ollen eivät voi tietää kaikkia asioita. Mutta jos väärinteko havaitaan, siitä ensin mainitaan väärintekijälle yksityisesti. Jos muutosta ei tapahdu, se käsitellään vanhimmistossa. Jos sekään ei auta asia tuodaan julkiseksi ja henkilö saatetaan erottaa seurakunnasta. Koska esimerkiksi Luterilainen kirkko on jonkun väärintekijän erottanut? :))
Tässä erottamisasiassa JT:t eroavat muista uskonnoista totaalisesti!
Yksi asia kannattaa ottaa huomioon parisuhdeasioissa. Ne ovat niin monimutkaisia käsitellä, johtuen kahdesta eriävästä näkemyksestä. Toinen saatta nähdä asian toisin kun taas toinen kokee asian vääryytenä. Muistaakseni Maikkarilla pyörii Erokäräjät-niminen (lapsellinen amerikkalainen) ohjelma, jossa hyvin ilmenee parisuhdeasioiden monimutkaisuus. Nämä eivät ole niin yksiselitteisiä asioita, siksi ne ovat vaikeita myös JT:n seurakunnan vanhimmille.
Näiden JT-vuosien aikana olen kyllä huomannut, että pienillä paikkakunnilla saattaa olla jonkilaisia sisäpiirijuttuja, johtuen siitä että kaikki tuntevat toisensa ja taustat paljon paremmin. Ei me JT:t olla sen kummempia superihmisiä kuin muutkaan - epätäydellisinä pulliaisina taistellaan vääriä taipumuksia vastaan. Olennaista tässä asiassa on kuitenkin se, että meillä selkeät raamatulliset säännöt, joita tulee noudattaa - ja katumattomat väärintekijät poistetaan seurakunnasta (jota ei muissa uskonnoissa paljon tapahdu).
Kuuntelin tuossa juuri radiosta kirkon piispojen pohdintoja, pitäisikö homoavioliitot hyväksyä. Täysin lapsellista touhua ja selittelyä. Eikö raamattu tuonkin asian sano niin selvästi ettei siinä ole tulkinnan varaa? Naurettavaa pelleilyä!
erottamiskäytäntöä sen tarkemmin. Tiedossani on vain yksi tapaus, jossa jehovalaiset ovat jonkun erottaneet.
Kirjoitit, että jehovalaisten erottamiskäytäntö poikkeaa muista uskonnoista totaalisesti. Nyt jos jätetään kirkko pois laskuista, se kun ei ole uuden liiton tarkoittama seurakunta, niin kyllä raamatullista, tai siihen pyrkivää, erottamiskäytäntöä esiintyy useimmissa uskonsuunnissa. Vanhoillislestadiolaiset ovat jopa kuuluja tästä.
Omakohtaisesti olen tutustunut helluntaiherätyksen käytäntöön raamattukoulun opetuksen ja käytännön elämän tasolla. Tässäkin asiassa raamattuoulun opetus oli ihan oikeaa, kun taas arkitodellisuus ainakin Sodankylässä kaikkea muuta. Jouduin jumalan valtuusmiehenä nousemaan vuosikokouksessa vastustamaan vanhimiston erottamisesityksiä koska näitä ei oltu hoidettu raamatun opettamalla tavalla. Toiseen liittyi jopa lainvatainen menettely helluntailaisten taholta. On ymärrettävää, että minulle kiristeltiin hampaita, mutta tiesin tehneeni Jumalan edessä oikein.
Kerropa minulle, miten alkukristillisissä seurakunnissa toimittiin! Mitä esim. Paavali kertoo näistä asioista.
Ilman ongelmia ei sielläkään eletty. Paavali joutui moneen kertaan ojentamaan sen aikaisia seurakuntalaisia ja vanhimpia heidän toimintatavoistaan. Olennaista siinä on kuitenkin se, että tiedettiin mikä on oikein ja mikä väärin - pyrittiin toimimaan sen mukaan. Toisin kun Luterilainen kirkko ja heidän piispojensa selittelyt ja eriävät mielipiteet. Ortodoksisen kirkon yksi isistä kuittasi homoavioliiton siunaamisen sanomalla että "Minä siunaan heidän kotinsa". Aaaargh!
Jos minkäänlaisia ongelmia ei koskaan olisi seurakunnassa, jäsenet olisivat silloin täydellisiä ihmisiä kuten Jeesus ja raamatun ohjeita ja Jeesuksen esimerkkiä ei tarvittaisi. Kaikkihan sujuisi hyvin :)
Mutta asiat ovat niinkuin ovat. Mikä on sitten sinun mielestä oikean uskonnon tunnusmerkki?
erottamiskysymyksissä on se, että mikäli joku tavataan jostain rikkomuksesta, on mentävä ja ojennettava häntä kahden kesken ja jos hän ottaa vaarin ojennuksesta, asia on loppuunkäsitelty eikä asiaa riepotelle missään muualla. Mutta ellei, on otettava kaksi luotettavaa mukaan ja ojennettava heidän kuullen ja ellei sittenkään korjausta tapahdu, on ilmoitettava seurakunnalle ja ellei hän seurakuntaakaan kuule, "Olkoon hän niin kuin pakana tai puplikaani" eli erotettakoon seurakunnasta ettei koko seurakunnan maine mustaannu yhden takia.
Mitä taas oikean uskon tunnusmerkkeihin tulee, niin kaikkein ensimmäinen askel on todellinen parannuksen tekeminen. Eli synnin tunnustaminen Jumalalle ja synninpäästö, jolla syntinen vapautetaan entisistä synneistä ja vapautetaan myös syntiriippuvuuksista Jumalan lasten vapauteen.
Toinen askel tällä tiellä on asioiden kuntoonsaattaminen ihmisten kanssa, eli sovittava ihmisten kanssa ne asiat jotka sopimista vaativat; ja jos tunnolla on selvittämättömiä rikoksia, on mentävä poliisin juttusille ja sovitettava rikoksensa vaikka vankilassa, jotta Jumalan armo astuu voimaan myös rikosten osalta.
Uskonkilvoituksessa aidon uskon tunnusmerkkejä ovat lähimmäisten auttaminen ja palveleminen, toinen toisensa kuomien kantaminen, sorrettujen ja vähäosaisten oikeuksien puolustaminen, ehdoton totuus ja nuhteettomat elämäntavat jne.
Erottamiskysymyksissä toimimme juuri noin.
Oikean uskonnon tunnusmerkeistäkin olen samaa mieltä.
Oikean uskonnon tunnusmerkkikysymykseen vastaa Jeesus: "heidän hedelmistään te tunnette heidät". Eli jos joku uskonto tuottaa pahoja asioita tai "hedelmiä" niin se ei täytä näitä kriteereitä.
En pidä siitä Helluntailaisten tavasta, että mennään yleisön eteen tunnustamaan syntinsä - aika nöyryyttävää. Olennaista on että ihminen itse ymmärtää tehneensä väärin ja katuu tekojaan.
Itseasiassa Jeesuksesta lukeminen ja hänen toimintatapojensa analysoiminen on erittäin hedelmällistä. Hän oli todella erikoinen persoona ihmisenä. Hän pystyi näkemään ihmisen sisimpään, ja huomasi monen taustalla vaikuttavat asiat... toisin kuin opetuslapset, jotka saattoivat antaa tuomion heti.
Mutta myös suvaitsevaisuudesta Jeesus antoi hyvän esimerkin. Hän myös osoitti että jossakin se raja kulkee. Hän oli tietyissä asioissa todella tiukka (esim. rahanvaihtajien pöytien kaataminen) ja myös tuomitsi sen aikaisen ulkokultaisen papiston fariseukset. Fariseukset olivat todella pilkuntarkkoja joidenkin pienten asioiden noudattamisesta mutta suuremmat asiat jäivät heillä huomaamatta. Esim. he saattoivat koreine vaatetuksineen mennä kadunkulmaan rukoilemaan ääneen, että saisi muiden ihmisten hyväksynnän. Sapatin vietossa he olivat fanaattisen tarkkoja ja moittivat Jeesusta kun hän paransi sairaita juuri silloin... mutta eivät havainneet Jeesuksen tekoja.
Yksi kertomus on jäänyt hyvin mieleen. Kiista verojen maksamisesta. Jos Jeesus olisi sanonut, että veroja tulee maksaa - juutalaiset olisivat suunnuteet ja väittäneet Jeesusta roomalaisten ystäväksi. Taas jos Jeesus olisi kieltänyt verojen maksun, niin roomalaiset olisivat pitäneet häntä kapinallisena. Mutta Jeesuksen vastaus olikin todella diplomaattinen: "Kenen kuva kolikossa on?" Maksakaa siis keisarille se mikä on keisarin ja jumalalle mikä on jumalan. Todella hieno vastaus. Myös vuorisaarnaa pidän yhtenä maailmankaikkeuden parhaimmista puheista.
Jos vaan pystyisi täydellisesti jäljittelemään Jeesusta, niin hyvä olisi.
Millä perusteella voit olla varma että syntisi annetaan anteeksi?
kun lestadiolainen herätysliike syntyi 1800-luvun puolivälissä, käytäntö oli se, että kaikki synnit piti julkisesti tunnustaa ja saada saarnamieheltä synninpäästö. Tämä, jos mikä, oli erittäin nöyryyttävää ja yliampuvaa eikä tallaista raamattu opeta. Ramattukoulun opetus näissä kysymyksissä oli ripittäytyminen luotettavalle rippi-isälle, joka Jumalan puolesta julistaa synninpäästön. Erityisesti korostettiin rippisalaisuuden merkitystä ja kerrottiin varoittavana esimerkkinä paavinvallan säännöstä, jonka mukaan siltä, joka rippisalaisuuden paljasta, revittäköön kieli suusta päälaen kautta ulos.
Yleinen periaate synnintunnustuksesa on se, että ripittäytymisen pitää olla yhtä julkinen kuin on syntikin tai lankeemus. Esim. silloin jos uskovainen syyllistyy johonkin törttöilyyn, hänen ainut mahdollisuus on tunnustaa seurakunnan edessä virheensä ja pyydettävä seurakunnalta anteeksi, koska hän on törttöilyllään mustannut juuri oman seurakuntansa mainetta.
Yksi valitetava piirre ainakin helluntaiherätyksesä on se, että sieltä on todellisen parannuksenteon taito kadonnut täydellisesti. Parannusta ei tarvitse enää tehdä uskontielle lähtiessä eikä uskossa ollessaan. Varsinkin, kun monet heistä on selitysten sepittämisien tuhattaitoisia mestareita, joilla selityksilä ja valheilla kirkastetaan omaa ulkoista hurskautta ihmisten silmissä. Tämä käytäntö on johtanut myös siihen, että syyllisen osan joutuvat aina ne heikoimmat "takapenkkiläiset", jotka mahtipontisesti "saatanan haltuun" erotetaan sitten kun eivät ole pariin vuoteen enää kokouksissa käyneet, ilman, että kukaan olisi tosissaan ottanut selvää ongelmien syistä. Näin ainakin meillä Sodankylässä on entisiä helluntailaisia enemmän kuin nykyisiä.
Meillä taas korostetaan sitä, että henkilön tulisi ymmärtää väärintekonsa. Kukaan meidän seurakunnassa ei toimi rippi-isänä (epäraamatullinen tapa)joka voi sanoa että nyt olet saanut syntisi anteeksi. Asia jätetään synnintekijän ja Jumalan väliseksi asiaksi. Ainoa mitä vanhimmat voivat todeta keskusteluissa on (jos asia niin pitkälle menee), että nyt henkilö katuu menettelyään ja kääntää kelkkansa.
Tällöinkin on kyseessä vakava synninteko, jos vanhimmiston puhutteluun joudutaan. Epätäydellinen ihminen tekee paljon mokia, ja se ei ole suinkaan tarkoitus, että joka ikisestä pikkurikkeestä mennään vanhimmistolle puhumaan - järjenkäyttö on sallittu. Vakavia syntejä olisi esim aviorikos, varkaus, veropetos jne...
Ei Jeesuskaan tivannut opetuslapsilta mitäs tuli taas eilen tehtyä? Yksi hyvä esimerkki oli kun Jeesus oli erään ??? (nyt en muista kenen) kodissa illallisella ja sinne tuli eräs huora, joka alkoi pestä Jeesuksen jalkoja. Muut katsoivat toimitusta halveksivaasti ja ihmettelivät Jeesuksen suhtautumista. Jeesus ei alkanut nuhdella tätä huoraa vaan näki että hän katui tekojaan. Täytyy kyllä sanoa että itse jos olisin ollut samalla illallisella, niin miten olisin suhtautunut? Jeesus näki ihmisten sydämentilan ja pystyi näinollen Isänsä valtuuttamana antamaan syntejä anteeksi.
Mielestäni helluntaiherätyksessä toimitaan juuri fariseusten tavoin, ollaan tiukkoja jonkin perinteen puolesta, mutta itse asiakokonaisuus jää huomaamatta.
Miten sitten tulkitset selvän raamatullisen käskyn "karttakaa verta"?
Tai näytäpä minulle yksikin Jehovan todistajien julkaisu, missä käsitellään avioliittoa
ja missä kehotetaan eroamaan ei-uskovasta puolisostaan? Sellaista ei yksinkertaisesti
ole!
Ilmaiset samanlaista henkeä kuin ne fariseukset ja kirjanoppineet, jotka tekivät kaikkensa,
jopa valheellisesti kieroilivat, saadakseen mustamaalattua Jeesuksen, joka puhui totuudesta.
mikään "Ulkopuolinen" ole vaan olet jehovalainen, joka yrität tunkea teidän harhaoppianne tälle palstalle.
Jotenkin ärsyttää sinun kaltaiset heittopussit, jotka heittävät väittämiä ilman perusteluja. Sinunkin tietämystasosi ei ole oikein vakuuttavaa. :(
"Ja nyt kun jehovalaiset ja eräät muut heätysliikkeet eivät ole puuttuneet asiain kulkuun, he tunnustavat nämä yksittäistapaukset herätysliikkeensä hyväksytyksi käytännöksi."
Ei pidä paikkaansa. Muussa tapauksessa voitaisiin väittää, että evankelisluterilainen kirkko hyväksyy esim. saatananpalvonnan.
ev.lut.kirkkoa, koska kirkko ei ole raamatun osoittama apostolinen seurakunta. Kirkko hyväksyessään ja kätkiessään sisäänsä kaiken, on suurin syypää siihen henkiseen ja moraaliseen rappioon, joka leviää kuin ruttotauti kansamme keskuudessa.
Kerroit: "Tässä uudestisyntymisessä ja iankaikkisen elämän perimisessä ei välttämättä tarvita tavuakaan mitään oppeja, Jumalan oikean nimen tietämistä enempää kuin muitakaan".
..Heh! Eli ei mitään tietoa tarvita ... jesss! Hihhulihei ja tunnepohjalta kävi miten kävi :)))
tietämisiä ja viisauksia tarvita. Siellä tiedostetaan asiat reaaliaikeisesti just niin kuin ne ovat, ja pelkäänpä pahoin, että moni utopistihaihattelija ja kuvittelija kokee todellisen pettymyksen kun kaikki ei ookkaan niin kuin oli kuvitellut. Niin jehovalaiset kuin muutkin, mikäli jehovalaiset ylipäätään uudestisyntymättöminä iankaikkista elämää perivät?
Heistä kun ei kuoleman jälkeen jää mitään.
1 kor 13 luku
8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
Kerro minulle kun tiedät noinkin hyvin, mitä aiot siellä taivaassasi tehdä. Aiotko saunoa ja käydä uimassa, vaiko ottaa saunan päälle yhden oluen? Aiotko kävellä luonnossa ihailemassa maisemia tai eläimiä. Aiotko istuttaa kasveja tai syödä hyvää ruokaa??
Mihin katoavat ihmisen normaalit tarpeet?
Olin kesän 1983 Lapin keskussairaalassa. Ensimmäiset kuusi viikkoa makasin teho-osastolla kallovedossa ja tein sinunkauppoja kuoleman kanssa.
Eräs kokemukseni (adventisteille ja jehoville kauhistus) oli kun leijailin irti ruumiistani kohti korkeuksia. Leijaillessani katselin alapuolellani olevaa ruumistani ja ajattelin: "Saapa nähdä millaisella haavilla hoitajat pyytävät kiinni ja panevat takaisin ruumiiseen".
Mitään muuta kokemusta tai käsitystä minulla ei kuoleman jälkeisestä ajasta tai olotilasta ole, enkä ala mitään kuvittelemaan, koska tiedän, että varmahan pieleen menee.
Edelläkertomani kokemus teho-osastolta on sopusoinnussa 2 Kor 5 luvun ja 12 luvun sanoman kanssa ja tukee näiltä osin raamatun sanomaa vaikka jehovalaiset eivät sitä ymmärräkään.
Mitens muuten jehovalaiset selittävät Matt 27: 52 jakeen? Vai pitääkö sekin kääntää joksikin muuksi?
koska JT:t eivät osallistu juurikaan näihin keskusteluihin, niin pitää minun yrittää näihin vastata.
MAT.27:51,52 JT SELITYS ON : " Matteus ei sano, että, pyhät nousivat ylös, vaan että heidän ruumiinsa tulivat näkyviin, samoin kuin nykyäänkin joisakin järistyksissä on tapahtunut(1962 Kolumbiassa). Matteus ei sano, että nämä näkyviin tulleet olisivat tulleet elämään.
53 jae: " muistohaidoilta lähteneet eivät olleet näitä näkyviin tulleita, vaan niitä jotka olivat siellä hänen herättämisensä jälkeen ja lähtivät pyhään kaupunkiin..--->>tämän olen jostain lainannut, valitettavasti en kirjoittanut yksityiskohtia ylös, joten en pysty perustelemaan.
52. ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.
53. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.
Siitä on joitakin vuosia aikaa kun keskustelin täällä Sodankylässä erään kymmeniä vuosia jehovalaisena olleen kanssa ja hänen näkemyksensä oli, että jehovalaiset eivät ymmärrä tätä raamatunkohtaa. Nyt siis näyttää siltä, että tämäkin kohta on jehovalaisten käännöksessä käännetty päälaelleen ja inhimilisesti ymmärrettävään muotoon.
Toinen sanankohta 1. Sam 28 luku:
11. Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel."
12. Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
13. Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta."
14. Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena." Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
15. Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
16. Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
17. Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
18. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
19. Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
20. Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
Tämänkin raamatunkohdan, niin selvää tekstiä kuin se onkin, jehovalaiset tulkitsevat niin, ettei tässä ilmestynytkään Samuel, vaan itse saatana, koska heidän oppinsa mukaan Samuelista ei hänen kuolemansa jälken jäänyt mitään, joka olisi voinut ilmestyä. Eli näin se on yksinkertaista raamatun väärentäminen silloin siitä halutaan tukea jollekin harhaopille.
Tällä Samuelin ilmestymisellä ja Matt 27:52,53 jakeiden kohdalla on selvä yhtenäisyys sikäli, että ennen Jeesuksen kuolemaa ja tuonelaan astumista kuolema ja tuonela olivat kaikkien osana. Niin pyhien kuin jumalattomienkin. Siinä vaiheessa kun Jeesus astui tuonelaan ja otti haltuunsa kuoleman ja tuonelan avaimet, hän vapautti siellä olleet pyhät, josta Matt 27:52,53 kertoo. Ja näen, että tässä vapautumisessa vapautui myös Samuel. (Vertaa Ap.t 2:27)
Ensiksikin, minulla on vain hajanaisia tietoja sieltä täältä, joten perusteellisia kommentteja en pysty esittämään.
Mutta samuelin kohdasta sen verran: Saul oli noitavaimon luona!! Sehän on ramatussa kiellettyä,
kysyminen vainajahengiltä siis. Saul kehoitti nimenomaan kysymään vainajahengeltä(1.Sam.28:8).
Siis vainajahenki nostatti Samuelin joka oli kuollut.
Nyt pitää huomata, että tässä raamatunkohdassa kerrotaan mitä tapahtui noitavaimon luona. Vainajahenki nostatti siis Samuelin joka puhui. Mutta kun tämä asia on mooseksen laissa kielletty, pitää kysyä kuka oli Samuel jonka noitavaimo nostatti ja joka vastasi? Kyseessä ei voinut olla itse Samuelin henki, pitää muistaa, että Herra ei vastannut Saulille mitään ja siksi tämä kääntyi noitavaimon puoleen.
Minun mielipide on, että kyseessä oli demoni. Tätä tukee 3.moos.19:31 joka myöskin osoittaa, että kyse on nimenomaan "vainajahengistä", ei siis sieluista, vaan hengistä jotka ovat tässä tapauksessa demoneja.
Korostan, että tämä on minun näkemys ja JT:t voivat olla joistakin asioista eri mieltä.
nimenomaan Samuel eikä demoni niin kuin mm. jehovalaiset selittävät.
15. Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?"
Tämä raamatunkohta ei ole mitenkään ristiriidassa kristillisen uskon opillisen linjan kanssa, mutta on ristiriidassa niiden oppien kanssa, jotka rakennetaan antikristuksen hengessä korvaamaan kristinuskon totuuksia. Ja juuri nämä korvaavat opilliset tekijät tekevät jehovalaisten opista eksyttävän ja vaarallisen harhaopin.
mielestäsi, mutta minä ymmärrän selvästi, että kyseessä oli demoni joka esiintyi Samuelina ja vetoan edelliseen puheenvuorooni. On myös kokemuksia tästä asiasta, valitettavasti.
Taas kerran, sinä olet tuota mieltä ja minä tätä:-)
Hyväksytkö sitten spiritistiset istunnot? Siinäkin tuodaan tuttuja vainajia tuonpuoleisesta puhumaan...
että "Olen etsinyt kymmeniä vuosia ja pettymällä pettynyt niin kirkkoon kuin vapaisinkiin suuntiin. Jehovalaiset mukaanluettuina." Voisitko kertoa että miksi liität meidän uskontomme kristikuntaan?
olin jo kansakouluiässä, 1950-luvulla erittäin kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä ja luin paljon raamattua. Muuta kun ei pienessä syrjäisesä mökissä ollut saatavillakaan. Myöhemmin olet tutkinut monienkin uskonsuuntien kirjallista tuotantoa ja käytännön elämää ja verrannut niitä raamatun opetuksiin. Näissä merkeissä myös jehovalaisten kirjallisuuteen, mutta jokin tökki vastaan.
Muistelmia lapsuudestani:
http://www.aretalogia.com/spiritus/spiritus.htm
kertoa, että mikä tökki vastaan? Osaan ehkä jo arvata kuka on se OIKEA SYYLLINEN, ja hän on se
SAMA SYYLLINEN myös siihenkin kun Aadam ja Eeva joutu pois paratiisista.
Tilanteeni oli se, että koulupoikana luin paljon raamattua ja tutkin ja mietiskelin uskonasioita täysin omissa oloissani. Eli kukaan ei minulle opettanut mitään, vaan kaikki käsitteet muodostuivat raamatusta. Niihin aikoihin profeetta Elisa oli idolini. Samoin luin paljon Jeesuksen elämästä ja toiminnasta ja vertasin niitä silloisten uskovaisten (vanhoilislestadiolaisten) ja kirkon toimintaan ja tulin jo 9 vuotiaana siihen tulokseen, että jos Jeesus eläisi nyt ja toimisi kuin omana aikanaan toimi köyhien ja syntisten ystävänä, niin tämän ajan uskovaiset ensimmäisenä huutaisivat: "Ristiinnaulittakoon hänet".
Myöhemmin sain käsiini jehovalaista kirjallisuutta, muistaakseni "Uudet taivat, uusi maa" sekä Vartiotorni-lehtiä ja panin merkille näissä olevan järkeisopin, joka perustui pääntieton eikä sydämen uskoon, niin kuin raamattu opettaa. Samoin siinä kirjassa kerrottiin, että Jehova on maailmankaikkeuden Jumala ja meidän jumalamme taas tämän planeettamme jumala; ja että tällaisia asuttuja planeettoja on maailmankaikkeudessa useita ja jokaisella on oma jumalansa, Jehovan alamainen. Niinikään samassa kirjassa selitettiin maanjäristysten johtuvan siitä, että saatana on vangittu vuoren sisään ja yrittää sieltä vapauteen ja tästä johtuu maanjäristykset.
Nämä näkemykset sotivat niitä käsityksiä vastaan, joita minulle oli raamatusta muodostunut ja niin jehovalaisten opit jäivät. Samoin kouluaikana kävin joskus auttamassa kotiseudullani yksin asuvia vanhuksia ja koin sydämessäni, että taivaassa riemuittiin siitä, mitä tein ja kun uskovaiset eivät toimineet samoin, en pitänyt heitä oikeina Jumalan palvelijoina.
Eräs kokemukseni poikavuosiltani:
"....... Kului pari vuotta. Sinä tammikuisena tiistaina menin linja-autossa kylälle siinä tarkoituksessa, että kävelen kuuden kilometrin matkan kotiin ja käyn matkalla naapurissa pidettävissä maamiesseuran ompeluilloissa, joihin kylän väki kokoontui istumaan iltaa ja samalla kerättiin varoja kylän maamiesseuran toimintaan.
Sillä kertaa kävin tapani mukaan eläkepäiviään viettävän Nestorin pienessä mökissä, josta lähdin hyvissä ajoin ehtiäkseni naapurissani pidettäviin ompeluiltoihin. Nyt asiassa kävi niin, että vajaan kilometrin käveltyäni kuulin, kuinka takaani kuului hevosen tiu'un helinä ja nuorten ilakointi. Päättelin, että kylän nuoret ovat hevospelillä menossa ompeluiltaan ja nyt kun minulla oli sama päämäärä, ajattelin hypätä samaan kyytiin ja mennä yhtämatkaa. Mutta. Siinä vaiheessa kun hevonen kohdalleni tuli ja yritin rekeen hypätä, ilmeni, että siinä nuorten reessä ei ollut minulle sijaa. Minut työnnettiin pois ja jäin kävelemään yksin pimeää talvista maantietä. Kuulin kuinka hevosen kavioiden kapse, tiu'un helinä ja nuorten ilakoivat äänet katosivat vähitellen pimeyteen. Sydämeni itki verta. Suuret kyyneleet vierivät pitkin poskipäitä ja jos siinä tilanteessa olisi tullut joku ja sanonut haluavansa kävellä rinnallani, tämä ihminen olisi ollut yhtä kuin enkeli taivaasta. Mutta ei ketään. Olin yksin. Yksin vain en takia, että olin erilainen. Sen vuoksi, etten ollut kouluaikana kivittänyt toisten yllytyksestä maamiesseurantalon ikkunoita. Yksin sen vuoksi, että halusin olla Nestorin kaveri silloin kun toiset Nestoria kiusasivat. Yksin sen vuoksi, etten ollut alkanut toisten mukana juopottelemaan.
Siinä yksin talvista pimeää tietä kävellessäni muistui mieleeni virren 600 kolmas säkeistö: "Muut kaikki hylkää, vaan Sinä et. Autuuden särkyneet sydämet. Sinulta saavat, sä luet haavat, ja kyyneleet". Tämän virren sanat olivat sinä iltana minulle elävä todellisuutta. Sydämeni itki verta ja kyyneleet vierivät pitkin poskipäitä ja hyräilin tätä virren säkeistöä yhä uudelleen ja uudelleen. "Muut kaikki hylkää, vaan Sinä et... sä luet haavat ja kyynelet..." ja tämän virren myötä sisimpääni kasvoi varmuus siitä, että minusta tulee Jumalan mies. "Hylätköön ihmiset, mutta älköön Jumala". Käytännössä tämä merkitsi myös sitä, että niihin ompeluiltoihin en mennyt. Kävelin suoraan kotiin enkä halunnut olla vuosiin näiden nuorten kanssa missään tekemisissä enkä ole tämän kokemuksen jälkeen ollut yhteenkään "rekeen" pyrkimässä. Vakaa näkemykseni on, että silloin kun nuori joutuu valitsemaan omantuntonsa ja joukon tahdon välillä, nuoren on kuunneltava omantuntonsa ääntä ja valittava se tie, jonka hän itse oikeaksi ja hyväksi kokee. Ihmissuhteet syntyvät ja katkeilevat, mutta omantuntonsa kanssa ihminen joutuu elämään läpi elämänsä pääsemättä eroon silloinkaan kun omatunto syyttämällä syyttää......."
Olitko ehkä asettanut etsinnällesi omat ehdot, tai sinulla oli omat odotukset etsinnällesi? Olisiko ehkä tarvittu enemmän nöyryyttä ja halua tehdä niinkuin Jumala haluaa?
Olisiko myös pitänyt jättää sivuun odotukset selvästä merkistä jonka Jumala olisi antanut?
pyrin tutkimaan Jumalan tahtoa omaan elämääni nähden ja olemaan tälle tahdolle kuuliainen. Tämä kuuliaisuus johti mm. siihen, että minut ajettiin ikäisteni poikien kaveriporukasta pois kun en alkanut heidän kanssaan juopotteleen, jonka koin synniksi Jumalan edessä.
Vakaumukseni on, että silloin kun Jumalan ja jonkun ryhmän tai uskonsuunnan totuus ja tahto eivät ole sama asia, näiden ryhmien ja uskontojen totuus ja tahto saavat mennä. Hylätköön minut ihmiset, mutta älköön Jumala.