Mikä ihme siinä on, että nykyajan nuoret eivät kestä avioelämää. Ihastutaan, rakastutaan, mennään naimisiin, rakennetaan talo ja hankitaan lapsia ja sitten todetaankin, että avioliitto onkin loppu. Siis miksi? Ovatko nämä ihmiset niin minä-minä-minä tyyppejä, että he eivät osaa huomioida toisiaan avioliitossa. Ja tästä erotrendistä kärsivät kaikkein eniten ne syyttömät osapuolet, siis lapset. Tuntuu siltä, että nämä vanhemmat eivät yhtään välitä lastensa tunteista ja eron vaikutuksesta lastensa tulevaisuuteen. Tämä vanhempien itsekkyys kostautuu lasten lisääntyvinä mielenterveyshäiriöinä. Mutta kantavatko nämä vanhemmat vastuunsa. Eivät todellakaan, heille näyttää olevan tärkeintä oma kyseenalainen ja joskus lyhytaikainenkin nautinto, eikä vastuu lähimpien ihmisten elämästä ja tulevaisuudesta. Koittakaa nyt kasvattaa sisukkuutta ja sitkeyttä. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää toisianne ja muistelkaa aina aviossa ollessanne niitä ensimmäisiä herkkiä ihastumisen ja rakastumisen hetkiä. Ja ennen kaikkea ajatelkaa lapsianne ja heidän hyvinvointiaan. Se pitäisi olla jokaisen vanhemman ykkösajatus.
Avioerot nykypäivää
Rakkauttapeliin
12501
4Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samaa ihmettelen minäkin. Itse olen ollut naimisissa saman miehen kanssa yli 40 vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut paljon sekä myötä että vastoinkäymisiä. Mutta olen monesti vastoinkäymisten tullessa todennut, että minä olen aikoinaan rakkaudesta valintani tehnyt ja minun täytyy tehdä kaikkeni vastoinkäymisten nujertamiseksi. Siis sisua ja rakkautta on vaadittu. Mutta loppujen lopuksi tuo sisukkuus ja kestävyys rakkaudessa on parasta mitä elämä voi antaa. En todellakaan ymmärrä sitä, että todellinen rakkaus voi kadota muutamassa vuodessa. Jos se katoaa, ei se ole ollut todellista rakkautta ja toisen hyväksymistä.
Vanha sanonta että, jos köyhyys tulee ovesta niin rakkaus katoaa ikkunasta pitää tietysti paikkansa silloin, jos puolisot eivät ole tosissaan rakastavasti sitoutuneet toisiinsa. Todellinen sitoutuminen on sitä, että kestetään kaikki vaikeudet olivat ne sitten taloudellisia tai henkisiä.
Minun mielestäni suuri osa näistä nykypäivän eronneista on suorastaan säälittävän raukkamaisia pelkureita. He eivät halua kantaa vastuuta puolisonsa ja lastensa hyvinvoinnista. Tietenkin ymmärrän sen, jos puoliso on esim. henkisesti tai fyysisesti väkivaltainen tai parantumaton alkoholisti tai huumeiden käyttäjä, että silloin ero on paras vaihtoehto. Mutta jos tällaisia syitä ei ole, niin ilmeisesti ainut syy on muista piittaamaton itsekkyys.
asiallinen aloitus ja vastaus, vaikka ovatkin kellonajoista päätellen saman henkilön tekemiä.
Juu kiva kun sai vastauksen ..ajatella jos kukaan ei vastaisi
Ainoastaan jumala voi antaa teille sopivan puolison. Jumalan hyvä johdatus osuu vielä kohdalle.
Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: "Mene ja ota portto
vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa
on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita
jumalia." Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären,
ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan. (Hoos. 1:2-3)
Miksi tehdä lapsia,kun ei viitsi niitä kasvattaa vaan jättää ne yhteiskunnan hoidettavaksi. Näitä täälä koomajoella riittää.
Sen takia he naimisiin menevät, että saavat ruokkia lisää ja lisää sairaalloista narsismiaan järjestemällä täysin ylimitoitetut häät. Saavat kerran olla ns. jotain. Se on tätä päivää kun millään muulla ei ole väliä kuin omalla peilikuvalla.
Kateus on kantava voima.
ei enää arvosteta toista ihmistä ja hänen tunteitaan vaan vaihdetaan puolisoa ku sukkaa
Eiköhän se johdu enimmäkseen siitä kun nykynaisilla on niin hirvee kiire naimisiin... suurin osa nuorista miehistä ei sitten tossun alla uskalla ajatusta vastustaa kun muuten se nainen jättää.. Samalla kaavalla pitää pennut tehdä naisen vaatimuksesta tai muuten mies vaihtuu..
Sitten käy se ilmiö että eihän nyt nykyinen kermaperse tyttö voi asua vuokralla tai kerrostalossa omistusasunnossa vaan pakko näyttää pintaliitoa ja pistää ukko rakentamaan talo..
näiden toimien jälkeen loppuu seksielämä kotona ja alkaa avioeron askeleet..
Ihmiset ovat nykyään niin yksilöllisiä ettei ihmissuhteisiin oikein jakseta aina panostaa. Niistä haetaan lähinnä oman minuuden täydennystä. Nykymaailma tarjoaa myös kaikenlaisia kiusauksia, netin myötä kumppanin löytämisestä on tullut entistä helpompaa joten paine pysyä parisuhteessa on tässäkin mielessä vähentynyt.
Odotukset parisuhteen ikuisesta ihastumisen huumasta rapisevat muutamassa vuodessa. Kun pitäisi oikeasti yrittää tehdä suhteensa eteen jotain, luovutetaan. Edelliset vastaajat ovat oikeassa: oman itsen korostaminen ja arvostaminen yli kaiken muun syö pohjan koko parisuhteelta ja näin ollen perheeltä. (Ja työyhteisöltä, harrastuspiiriltä, kaveriporukalta jne.)
ei kannata mennä naimisihin, syystä että. poikamiehenä saa pillua silloon kun itte haluaa mutta ukkomies silloon kun akka haluaa.