Käyttekö usein ravintoloissa?

Missä olet aiemmin tutustunut uusiin ihmisiin? Vainko ravintoloissa ja terasseilla. On olemassa ryhmä jotka eivät käy kuin aniharvoin ja silloinkin syömässä.

En tutustu uusiin ihmisiin vaikka juttelenki tuntemattomien ihmisten kanssa jos viereen sattuu samaan aikaan, ravintolassa tai missä tahansa muualla,
oli mies tai nainen,
jutut on yleisluonteisia,
niitä näitä,
mikä nyt sattuu olemaan puheenaiheena,
olen hyvin sosiaalinen puhelias siinä suhteessa,
mutta en muista ainuttakaa henkilö sen enempää,
kun siitä lähden siihen jää tuttavuuski,
vanha ihminen ei tutustu syvällisesti enään uusiin tuttavuuksiin,

Välillä tulee käytyä syömässä ravintolassa ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Seuraa en ravintoloista etsi, sillä siellä pyörii heitä joille alko maistuu vähän turhankin hyvin. Jos tanssittaa niin silloin käyn tanssipaikoissa joissa ei ole alkoholitarjoilua, siellä ihmiset ovat tulleet tanssimaan eikaä juomaan.

En ole ravintolaihminen ja joskus olen syönyt, juonut kahvit ravintolassa tai jossain ruokapaikassa. Aika harvoin tulee poikettua ystävän kanssa edes kahville. Seurakunnan kirpparilla on kavio ja ei siellä kahvittelu paljoa maksa. Kyllähän siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja jopa ystävystyy.
Ei ole väliä onko juttukaveri nainen tai mies, vanha tai nuori.

En käy enään. Nuoruudessa kävin oikein ahkerastikin ja lupasin itselleni et niin kauan kuin piru hullulla teettää niin mähän teen. Sitten vain kyllästyin koko touhuun. Eka tarkoitus oli kännääminen tokaks piti saada joka ilta, - kalliikshan tollanen tuli mut hauskaakin oli ei voi sanoa et ystäviä tuli mut tuttuja kuitenkin. Nyt on kiva katsella nuorisoa vähän etäänpää ja huomata et samat kuijeet on niilläkin, ei se meno ole muuttunut. Mua ravintola elämä ei enään kiinnosta, hyvä niin.
Mut sitä en ole koskaan ymmärtänyt et sä lähdet kapakkaan ottaan yhdet ! Sehän on sama jos sä daamilta kysyt et saanks mä sormella kastaa edes kerran. Mitä järkee on edes vaivautua.

En käy enää. Nuorempana lähes joka viikko. alkon tuotteiden maistelu on jäänyt hyvin vähälle, ravintolassa en viihdy selvin päin.
Syömässä käy harvakseltaan.

Harvoin.

Noh, pitsalla joskus, ehkä kerran vuodessa syömässä paremmin. Terassit alkaneet jotenkin tympiä, aikanaan tuli joskus pysähdytttä kaljalle, nykyisin hyvin harvoin. Tälle kesälle terassikausi avaamatta, saapi nyt näkee.

Vähän samanlaisia fiiliksiä, kuin tuolla ylempänä jo tulikin. Ei mulla kaljaa vastaan mitään ole, syöminenkin mukavaa. Vaan en vain viihdy ravintoloissa. Johtuu kai siitä, että asiakkaat voivat olla mitä tahansa. Seuraa en kaipaa, turhan usein joku tomppeli alkaa jotain selittämään. Sinällään, rauhallisella terassilla kiva istua tovi seurailemassa katunäkymiä.

Jos olisi sopiva kantapupi, jossa sopivia tuttuja, sitäkin voisi harkita. Ei vaan ole ikinä sattunut vastaan.

Aloituksen vastaus taisi tullakin. Kun menee paariin, helpolla joku alkaa tekemään tuttavuutta. Se vaan eri asia, millanen tapaus tämä joku nyt sitten sattuu olemaan.

=DW=

Kuppiloissa kahvilla on kiva käydä, syömässä joskus kun tulee vieraita ja ei kehtaa ruveta ruokaa laittamaan, yleensä aika mielijohteesta. Uusissa paikoissa on mukava käydä tutustumassa paikkaan ja ruokaan.
Tutustumistarkoituksessa en yksin mene kuppilaan tai ravintolaan mutta jos joku tulee samaan pöytään niin toki on mukavaa rupatella.
Terasseilla en ole kotimaassa varmaan käynyt koskaan, mutta ulkomailla tulee istuttua katselemassa ohikulkevia.

Aika usein.

Useammassa. Laivoilla eniten.

Ryhdyn.

Varsinkin toisen sukupuolen edustajien kanssa.

Tilanteen mukaan, mutta en koskaan ole kuin omistaisin koko pöydän ja vapaat tuolit.
Jos olen onnistunut saamaan esim. ikkuna- tai muuten hyvän pöydän, niin rohkaisen, yleensä eleellä tai ilmeellä, epäröivästi vapaita paikkoja katselevia tulemaan ja ottamaan paikkansa pöydästä.

Hieman lisääntynyt, koska löysin uuden kivan jutun.

Riippuu terassista, mikä tahansa karsina ei kiinnosta, ei liioin valkoiset pöydät.

Varmimmin siellä missä tutustuminen ja vuorovaikutus 'kuuluu asiaan'.

Yhdessä kerrallaan.