Tunnetko ketään joka olisi tullut onnelliseksi

Vastaan itse tähän, pohdittuani, että "millaisia ihmisiä on ympärilläni jos ajattelen näin?"

Turha tulla sanomaan, että minä annan heidän tehdä sellaista itselleni: minä en päätä heidän teoistaan.
Mutta voin päättää siitä annanko heidän vaikuttaa elämääni.
Heitä ei voi muuttaa, joten poistun itse toisiin piireihin.

Ystäväpiiriini on yrittänyt tulla (ilmeisesti) mukaviakin, mutta vaikea päästää ihmisiä lähelleen kun on pettynyt jo niin useasti. Ja kokemuksesta voin sanoa, että nahka palaneena on vaikea ottaa ihmisiä vastaan.

Tekeekö parisuhde onnelliseksi? Sinut tai ketään muutakaan? - elämän jakaminen, sen ilon, surun, onnen, kaikki, toisen rakkaan ihmisen kanssa on suuri onni. Yksin kyllä pärjää ja mahdollisuus valaistumiseen suuri (vrt. tiibetiläiset munkit).
Voiko kukaan tehdä toisesta onnellista? - no voi laukaista onnellisuuden kierteen siten että se muuttaa ihmisen sisimmässä jotain, mikä tekee onnelliseksi. Itse se muutos täytyy tehdä, mutta toinen voi auttaa siinä muutoksessa.

Parisuhde on vain osa onnellisuutta mutta itse me tehdään omalla asennoitumisella itsemme onnelliseksi parisuhteessa.

Onnistumisista tulee ilon hetkiä. Kyllä moni leijona itki viime yönä kun eivät saaneet maalia vaikka olisivat voineet olla iloisia heidän puolestaan ja todeta kyllä harmittaa mutta parempi voitti. Kanadan miehet ovat varmaan koko vuoden iloisia ja kokevat olevan onnellisia.

Parhaillaan parisuhde on myötä ja vastoinkäymisiä, jossa toinen toistansa tukee. Se ett on joku joka aidosti rakastaa ja tahtoo sulle hyvää on mahtavaa. Voimaa saa säännöllisestä hellyydestä ja seksistä.

Olin valmiiksi aika onnellinen, silti jotain tuntui puuttuvan, kun rinnalta puuttui kumppani. Kyllä se onni tavallaan täydentyi kumppanin myötä, vaikkei toinen ihminen varsinaisesti voi tehdä toista onnelliseksi. Silti sanoisin että yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi ainakin omassa parisuhteessani.

Olen ollut huomaavinani, että ihmiset ottavat minuun yhteyttä vain silloin kun he tarvitsevat jotain.
Kukaan ei tule kysymään, mitä kuuluu tai miten voit. Tai kysyy - tasan yksi tuttavani.

Parisuhteessakin halutaan seksiä ja joku nikkaroimaan mäsät kohdat ja kantamaan painavia esineitä.

Kukaan ei jousta minuun päin, mutta minun pitää ymmärtää kaikkien moodeja. Kaikki jotenkin pitävät selvänä, että minua saa komennella: on pakko tervehtiä naapuria, muuten se huutaa "mites sanotaan kun tullaan vastaan...hä!"

Mun on kuulemma pakko sietää toisen naapurin autot ikkunani alla, koska toinen naapuri (mies) ei anna viedä autoja parkkipaikalle.

Mitä onnea toinen ihminen voi tuoda?

jotkut haluaa parisuhteen vain sen vuoksi, että olis rinnalla joku jota hallita.