Halosen kiehnääminen Putinin kyljessä oli monelle kiusallista katseltavaa"
Presidentti Tarja Halonen (vas.) ja silloinen Venäjän pääministeri Vladimir Putin 2010.
(Lehtikuva/Sari Gustafsson)
Laajan katsauksen SDP:sta kirjoittanut kirjailija ja puolueen vaikuttaja Lasse Lehtinen katsoo, että puolueen aktiivien ja äänestäjien välille on rakennettu aitoja.
Hän aloittaa Mauno Koiviston valinnasta presidentiksi 1982. Tuolloin puolueen ydinjoukon mielestä ehdokas oli väärä ja "Koivistolle tuli myös vääriä kannattajia, kaikenkarvaisia porvareita, perustuslaillisista vennamolaisiin". Sama toistui kaksitoista vuotta myöhemmin Martti Ahtisaarta valittaessa.
– Tarja Halonen ei vuonna 2000 olisi tullut valituksi ilman oikeistolaisten naisten sisarellista apua. Tämäkin tilaisuus laajentaa kannattajakuntaa jätettiin seuraavissa eduskuntavaaleissa hyödyntämättä. Eduskuntaan olisi saattanut tulla aatteellisesti heikkoja naiskansanedustajia.
Lehtisen mukaan Erkki Tuomioja on yrittänyt Sdp:n puheenjohtajaksi neljä kertaa, turhaan.
– Solidaarisuus toisia tovereita kohtaan ei ole Tuomiojalle leimallinen piirre. Hän oli vuonna 2008 juuri hävinnyt Jutta Urpilaiselle ja luvannut tukensa uudelle puheenjohtajalle, kun kiusaus lorauttaa tämän kaivoon kasvoi ylivoimaiseksi, Lehtinen kuvailee Tuomiojan unelmahöttö-nolausta Urpilaista kohtaan.
– Tuomiojan tapa tehdä politiikkaa on yksinkertainen. Tietyin väliajoin hän ilmoittaa harjoitetulle talouspolitiikalle tai turvallisuuspolitiikalle vastalauseensa. Tukijoille näyttää riittävän, että vastustetaan vuoron perään EU:ta, Yhdysvaltoja, ydinvoimaa, globalisaatiota, Lipposta ja Raimo Sailasta.
– Samaa lippua liehuttaa Halonen, joka presidenttinäkään ei malttanut nousta aatteidensa yläpuolelle. Kyhnääminen Vladimir Putinin kyljessä oli monelle suomalaiselle kiusallista katseltavaa.
Lasse Lehtisen mukaan tuomiojalaisilla on Sdp:n koneistossa kokoaan suurempi paino.
– Näin yritykset reivata puolueen politiikkaa laajempaa kannattajakuntaa puhuttelevaksi liudentuvat jo ennen kuin mitään tapahtuu. SDP on kuin laiva, jonka ankkuri laahaa meren pohjaa.
Lehtinen ihmettelee, onko Sdp:tä pidetty tahallaan pienenä.
– Pieni aatteellisesti rajattu porukka pysyy paremmin hyppysissä kuin suuri poliittisen keskiviivan molemmin puolin liikkuva kansanliike.
V
Presidentti Tarja Halonen (vas.) ja silloinen Venäjän pääministeri Vladimir Putin 2010.
(Lehtikuva/Sari Gustafsson)
Laajan katsauksen SDP:sta kirjoittanut kirjailija ja puolueen vaikuttaja Lasse Lehtinen katsoo, että puolueen aktiivien ja äänestäjien välille on rakennettu aitoja.
Hän aloittaa Mauno Koiviston valinnasta presidentiksi 1982. Tuolloin puolueen ydinjoukon mielestä ehdokas oli väärä ja "Koivistolle tuli myös vääriä kannattajia, kaikenkarvaisia porvareita, perustuslaillisista vennamolaisiin". Sama toistui kaksitoista vuotta myöhemmin Martti Ahtisaarta valittaessa.
– Tarja Halonen ei vuonna 2000 olisi tullut valituksi ilman oikeistolaisten naisten sisarellista apua. Tämäkin tilaisuus laajentaa kannattajakuntaa jätettiin seuraavissa eduskuntavaaleissa hyödyntämättä. Eduskuntaan olisi saattanut tulla aatteellisesti heikkoja naiskansanedustajia.
Lehtisen mukaan Erkki Tuomioja on yrittänyt Sdp:n puheenjohtajaksi neljä kertaa, turhaan.
– Solidaarisuus toisia tovereita kohtaan ei ole Tuomiojalle leimallinen piirre. Hän oli vuonna 2008 juuri hävinnyt Jutta Urpilaiselle ja luvannut tukensa uudelle puheenjohtajalle, kun kiusaus lorauttaa tämän kaivoon kasvoi ylivoimaiseksi, Lehtinen kuvailee Tuomiojan unelmahöttö-nolausta Urpilaista kohtaan.
– Tuomiojan tapa tehdä politiikkaa on yksinkertainen. Tietyin väliajoin hän ilmoittaa harjoitetulle talouspolitiikalle tai turvallisuuspolitiikalle vastalauseensa. Tukijoille näyttää riittävän, että vastustetaan vuoron perään EU:ta, Yhdysvaltoja, ydinvoimaa, globalisaatiota, Lipposta ja Raimo Sailasta.
– Samaa lippua liehuttaa Halonen, joka presidenttinäkään ei malttanut nousta aatteidensa yläpuolelle. Kyhnääminen Vladimir Putinin kyljessä oli monelle suomalaiselle kiusallista katseltavaa.
Lasse Lehtisen mukaan tuomiojalaisilla on Sdp:n koneistossa kokoaan suurempi paino.
– Näin yritykset reivata puolueen politiikkaa laajempaa kannattajakuntaa puhuttelevaksi liudentuvat jo ennen kuin mitään tapahtuu. SDP on kuin laiva, jonka ankkuri laahaa meren pohjaa.
Lehtinen ihmettelee, onko Sdp:tä pidetty tahallaan pienenä.
– Pieni aatteellisesti rajattu porukka pysyy paremmin hyppysissä kuin suuri poliittisen keskiviivan molemmin puolin liikkuva kansanliike.
V
Vastaukset 15
Vanhimmat
Samaa lippua liehuttaa Halonen, joka presidenttinäkään ei malttanut nousta aatteidensa yläpuolelle. Kyhnääminen Vladimir Putinin kyljessä oli monelle suomalaiselle kiusallista katseltavaa.
----------------------------------------
th oli kuvottava
th tuhosi suhteet länteen nyt ne on korjattu pikku hiljaa
Halonen vaihtoi Suomen jalkaväkimiinat kissaan.
Huono diili.
Th on silmissäni lähes maanpetturi
Hienoa ERommel! Rommelin retoriikka on näköjään muuttunut..... Oletko tullut vihdoin järkiisi.....?
Putin vetäisee ylämummoon ...
putten mielistely ei ole soveliasta.
"Halosen kiehnääminen Putinin kyljessä oli monelle kiusallista katseltavaa"
Niinpä oli, ihan Putinista itsestään lähtien. Venäjän presidentille piti luultavasti varata oksennuspussi sitä varten, että ikäloppu sosialistitantta yrittää tehdä lähempää tuttavuutta.
Putin katsoo eteenpäin ja pitää Halosen sijaan sukupolvea nuoremmista naisista.
Olikohan Tarjalla ja Vladimirilla salasuhde? Ihan hyvän näköinen pariskuntahan se on. Molemmat täydentävät toisiaan.
Järkyttävää katsottavaa.
missä itä nuolijat? pitäisi th ja puttea puolustella.
Kaikki Länsi suhteet kärsi koko th kauden ajan.
th mokasi
Natoon
Onneksi th ei enää pääse sotkemaan Länsi suhteita