Uber kerää arveluttavia tietoja käyttäjien puhelimista
24.5.2016 Kauppalehti
Yhtiö vakuuttaa, etteivät tiedot nosta kyydin hintaa.
Kyytipalvelu Uberillä on Hidden Brain Podcastin mukaan käytössään teknologia, jolla se pystyy tarkkailemaan asiakkaan puhelimen akun varaustasoa. Puhelimissa ei ole asetuksia, joilla tällaisen vakoilun voisi estää.
Kyse on Uberin ”dynaamisesta hinnoittelusta”, joka vaikuttaa monella muullakin tavalla. Pitkälti kyse on siitä, etteivät kuluttajat toimi rationaalisesti, ja tämän asian Uber jos kuka tuntee.
Uber on kiinnostunut niistä tilanteista, jolloin puhelimen akku uhkaa loppua. Syykin on selvä: palvelun käyttäjät ovat monta kertaa todennäköisemmin valmiita maksamaan kyydistään enemmän silloin, kun akku on loppumaisillaan.
Uberin johtajistoon kuuluva Keith Chen kuitenkin kieltää, että yhtiö käyttäisi tätä tietoa veloittaakseen matkustajilta ”suolaisia hintoja”. Uberin mukaan korkeamman maksuhalukkuuden logiikka on yksinkertainen. Ihminen, jonka puhelimen akku on loppumaisillaan, ajattelee, että hän on joutumassa pulaan. Hädässä matkastakin tulee paljon arvokkaampi kuin täydellä akulla.
Sovelluksilla kerätään arvokasta tietomassaa
Uber-kyydit maksetaan puhelimella, joten laitteen on todella toimittava.
Periaatteessa mikä muu taho tahansa voisi kerätä samanlaisia tietoja - ja ehkä kerääkin. Ne ovat tyypillinen esimerkki kaikesta siitä tietomassasta, jota on mahdollista kerätä sovellusten avulla.
Vaikka akkutietoa ei käytettäisikään laskun loppusumman korottamiseen, se on kerääjälleen kuitenkin arvokasta. Kaikki tällainen data auttaa palvelun ylläpitäjää kehittämään tuotettaan.
Uber tietää myös, että matkustaja on tilaa kyydin todennäköisimmin silloin, kun autoilla on muutenkin kysyntää. Ja tästäkin käyttäjä maksaa.
Sateestakin matkalainen joutuu luultavasti maksamaan enemmän.
Keith Cheniä voi luonnehtia varsinaiseksi propellipääksi. Ennen Uber-uraansa hän toimi ekonomistina maailmankuulussa Yalen yliopistossa, jossa hän opetti apinoita käyttämään rahaa ja tutki asiaa. Johtopäätös oli se, että apinat syyllistyvät samoihin tyhmiin valintoihin ja virheisiin kuin ihmiset. Niillekin tappion tuska on suurempi kuin menestyksen tuoma ilo.
Hidden Brain Podcast lohkaiseekin, että Uberin kannattaisi kokeilla toisenlaista hinnoittelustrategiaa: normaalihinnat tuplattaisiin ja ne puolitettaisiin, kun kyytien kysyntä olisi alhaalla.
24.5.2016 Kauppalehti
Yhtiö vakuuttaa, etteivät tiedot nosta kyydin hintaa.
Kyytipalvelu Uberillä on Hidden Brain Podcastin mukaan käytössään teknologia, jolla se pystyy tarkkailemaan asiakkaan puhelimen akun varaustasoa. Puhelimissa ei ole asetuksia, joilla tällaisen vakoilun voisi estää.
Kyse on Uberin ”dynaamisesta hinnoittelusta”, joka vaikuttaa monella muullakin tavalla. Pitkälti kyse on siitä, etteivät kuluttajat toimi rationaalisesti, ja tämän asian Uber jos kuka tuntee.
Uber on kiinnostunut niistä tilanteista, jolloin puhelimen akku uhkaa loppua. Syykin on selvä: palvelun käyttäjät ovat monta kertaa todennäköisemmin valmiita maksamaan kyydistään enemmän silloin, kun akku on loppumaisillaan.
Uberin johtajistoon kuuluva Keith Chen kuitenkin kieltää, että yhtiö käyttäisi tätä tietoa veloittaakseen matkustajilta ”suolaisia hintoja”. Uberin mukaan korkeamman maksuhalukkuuden logiikka on yksinkertainen. Ihminen, jonka puhelimen akku on loppumaisillaan, ajattelee, että hän on joutumassa pulaan. Hädässä matkastakin tulee paljon arvokkaampi kuin täydellä akulla.
Sovelluksilla kerätään arvokasta tietomassaa
Uber-kyydit maksetaan puhelimella, joten laitteen on todella toimittava.
Periaatteessa mikä muu taho tahansa voisi kerätä samanlaisia tietoja - ja ehkä kerääkin. Ne ovat tyypillinen esimerkki kaikesta siitä tietomassasta, jota on mahdollista kerätä sovellusten avulla.
Vaikka akkutietoa ei käytettäisikään laskun loppusumman korottamiseen, se on kerääjälleen kuitenkin arvokasta. Kaikki tällainen data auttaa palvelun ylläpitäjää kehittämään tuotettaan.
Uber tietää myös, että matkustaja on tilaa kyydin todennäköisimmin silloin, kun autoilla on muutenkin kysyntää. Ja tästäkin käyttäjä maksaa.
Sateestakin matkalainen joutuu luultavasti maksamaan enemmän.
Keith Cheniä voi luonnehtia varsinaiseksi propellipääksi. Ennen Uber-uraansa hän toimi ekonomistina maailmankuulussa Yalen yliopistossa, jossa hän opetti apinoita käyttämään rahaa ja tutki asiaa. Johtopäätös oli se, että apinat syyllistyvät samoihin tyhmiin valintoihin ja virheisiin kuin ihmiset. Niillekin tappion tuska on suurempi kuin menestyksen tuoma ilo.
Hidden Brain Podcast lohkaiseekin, että Uberin kannattaisi kokeilla toisenlaista hinnoittelustrategiaa: normaalihinnat tuplattaisiin ja ne puolitettaisiin, kun kyytien kysyntä olisi alhaalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ASihe käsitelty jo. Etkö osaa lukea?