Olkaa valppaita, suojelkaa hedelmiänne

11.2.2016

Olkoon Jumalan hellä läsnäolo ja ohjaus kanssanne tänään, sydämen asukit.

Ezekiel sai viestin Jumalalta viime yönä, mikä on täydellistä, koska minä työskentelin erään toisen projektin parissa eikä minulla ollut mahdollisuutta istua Jumalan kanssa. Hänelle annettiin pyhistä kirjoituksista kohta Siirakin kirjassa 25:4.
Kuinka sopiikaan kauniisti, että harmaahapsiset ovat tuomitsemassa ja että ikämiehet tietävät neuvon!

Ja sitten Jumala alkoi puhua hänelle.

Ezekiel sanoi, ”Siunattu Olet Sinä, Jumala! Mitä opetuksia Sinulla olisi meille tänä iltana?”

Hän aloitti, ”Olkaa valmiina! Opetukseni teille on olla valmiina! Milloin hyvänsä, minä päivänä hyvänsä, millä sekunnilla hyvänsä! Olkaa valmiina!”

”Teidän on oltava viisaita kuin se viljelijä, joka nähdessään nupun puhkeavan kukkaan tietää, ettei hedelmän tuloon ole enää pitkä aika. Joten hän pitää joka päivä tarkasti silmällä ja tarkastaa puunsa. Hän tietää, että kun nuori hedelmä alkaa kasvaa yhä enemmän, värit ja tuoksut alkavat houkutella matoja ja lintuja. Koska nämä molemmat viholliset aiheuttavat yhtäaikaisen uhan, hänen on tehtävä työtä pitkälle päivään; suihkuttaen torjunta-aineita, verkottaen, peittäen, muuten nämä saalistajat tulevat varhain aamulla, kun ne tuskin ovat näkyviä hämärästi valaistussa puutarhassa. Jos hänen huomionsa menee muihin asioihin, edes pariksi tunniksi, kun aamurusko alkaa antaa tilaa päivänvalolle, hän saapuu hyvin etenevän tuhon traagiselle näyttämölle.”

”Hänen arvokkaat ja herkät hedelmänsä, joita hän on ravinnut ja joista hän on hyvin huolellisesti huolehtinut, ovat hänen kauhukseen rikottua hedelmälihaa ja kuoria, niiden jäännökset ympäri maata hajaantuneina.”

”Ja entä hänen tunnollinen naapurinsa? Molemmilla miehillä oli täysin sama pinta-ala samankokoisine puineen ja runsaine satoineen.”

”Viljelijä, joka piti silmänsä ikkunassa, tietäen vanhasta kokemuksesta, että lintujen ja hyönteisten murskaava vitsaus voisi iskeä salamannopeasti yhdessä yössä, ei koskaan menettänyt sekuntiakaan. Tehden työtä jopa yön myöhäisille tunneille otsalamppujen kanssa, hän piti huolen, että jokainen puu oli suihkutettu torjunta-aineella ja verkotettu kunnolla, kunnes hän oli käynyt läpi koko puutarhan. Saapuen uupuneena takaisin talolleen, hän painoi rauhallisesti pään tyynylle, tietäen, että kaikki oli hyvin huolimatta siitä, milloin ei-toivotut saalistajat saapuisivat.”

”Kun hän heräsi seuraavana aamuna, hän käveli rennosti matkan takaisin puutarhalle ja siellähän makasi heinäsirkkojen joukkoja, matoja ja kovaäänisesti kaakattavia lintuja joko kuolleena maassa, tai yrittäen vapautua verkoista. Siellä oli niin vähän tuhoeläimiä jäljellä uhkaamassa kypsyviä ja kasvavia hedelmiä, että hän yksinkertaisesti kutsui työntekijät. Ja päivän loputtua he toivat ennätyssuuren sadon täynnä kauneimpia, viattomimpia hedelmiä, kaikki valmiina pakattavaksi ja kuljetettavaksi kauppapaikalle.”

”Samaan tapaan, Minun Isäni ja Minä olemme katsoneet teitä suurella huolellisuudella, antaen teille armon aaltoja aallon perään, varmistaen, että jokaikinen teistä on peitetty ja suojattu jokaisella mahdollisella tavalla. Kun on täysin oikea aika, Isä antaa merkin ja Hän, joka on nimitetty, huutaa kutsuhuudon.”

”Ja sillä hetkellä, silmänräpäyksessä, Jumalan Pasuunan soidessa, Minä Kutsun Morsiantani sanoen, ’NOUSKAA TÄNNE!’ Minussa kuolleet tulevat nopeasti ulos haudoistaan, yllään heidän oikeamielisyyden pukunsa. Sitten teidän muotonne, elävät uskolliset, muutetaan loisteliaasti. Teidät vedetään ylös tapaamaan Minua ilmassa ja siten te tulette olemaan Kanssani lakkaamatta!”

”Minä Annan teille Sanani, ja Minun Sanani on Totuus! Katsokaa, teidän Pelastuksenne on lähellä, aivan ovella!”