Nämä ei ruikuta rahan vähyydestä, sossun ovet pysyy kiinni.
Näitä me tarvitaan, yhtä ja toista tekemään. Ihmiset haluaa palata juurilleen, vaikka kaupungissa elämänsä viettänytkin.
Jo runsaat kesämökit kertoo, miten ihmisllä kaipuu maaseudulle.
Miksi edes sulloutua ahtaisiin kaupunkeihin, kun maalla on tilaa.
Muutto kaupunkiin sosiaaliturvalle. Voiko juuri hölmömpää mallia olla kansataloudenkaan kannalta. Siinä omat bisnes"enkelinsä on välikätenä rahastamassa. Isomissa kaupungeissa ihmisiltä viedään identiteettinsä pois. Olet vain kuin numero vain, liian monet sossunlistoilla. Kun ihmisen geenit on tekemisessä, aina olleet, varmaan sieltä luola ajoisssakin piti elantonsa eteen tehdä yhtä ja toista. Geenit seuraa meitä. Miten sitten jos nämä geenit lakkaa toimimasta ?
Varmaan pohdituttaa monia.
-
*”Kun töissä oli taas yt-neuvottelut, päätin, että muutan Helsingistä maalle. Päätöstä vauhditti se, että olin eronnut ja lapset olivat aikuistuneet. Olin myös muuttanut omakotitalosta kerrostaloon, missä ei päässyt tekemään käsillä ja nikkaroimaan. Se oli viheliäistä. Työnikin oli tietoliikennealan myynnin esimiestyötä, johon kuului lähinnä palavereja ja tietokoneen tuijottamista.
Sain potkut, toisen kerran elämässäni. Ajattelin, että nyt riittävät yt-neuvottelut. Halusin päästä tekemään ruumiillista työtä.
Olin asunut koko elämäni pääkaupunkiseudulla, eikä minulla ollut kytköksiä maaseutuun. Minulla ei ollut myöskään ajatusta, mitä tekisin maalla.
Ostin tontin kesällä 2009 Hartolasta Päijät-Hämeestä. Rakensin omista hirsistä talon ja hankin lampaita, kukkoja ja kanoja. Google ja kirjat olivat kovassa käytössä, jotta opin hoitamaan eläimiä.
Taloa rakentaessa innostuin sepän hommista ja opiskelin artesaaniksi. Eniten toimeentuloa olen kuitenkin saanut hirsitöistä. Opetan myös kansalaisopistossa puukon valmistusta sekä puu- ja metallitöitä.
Asiat ovat järjestyneet – jopa niin, että viime syksynä oli turhankin paljon töitä. Nykyään kiire on kuitenkin erilaista kuin palkkatyössä. Suunnittelen itse aikatauluni ja voin päättää, että pidän kaksi kuukautta kesälomaa."*
http://www.hs.fi/elama/a1464148957000
-
Sepä siitä.
"kirkolle" asioimaan, kun siellä nämä kaikki konttorit on.
Metsäpuolen konttoriin loppuselvitys, joka tuli paljon etuajassa.
ym
Kaikki preerassa sillä saralla. Byrokratia on melkoista metsäaoissakin.
Byrokratia on ollut ihmiselle luontainen hallintotapa tulen keksimisestä lähtien. Järjestäytynyt yhteiskunta pitää sitä yllä. Kaikkiin ei koske, voi olla esim kaikkia lakeja ja asetuksia vastaan verottomuutta, veron kiertoa, kun ympärillä riittävä korruptio verkosto. Korruptio verkosto ollut vallassa, ja luonut itselleen sellaiset lait, johon ei maalaisjärjellä päästä kiinni.
Sama korruptio verkosto jossain määrin levittäytynyt oikeuslaitokseenkin, kun sieltä verkoston yläpäästä mm määrätään verkoston henkilöitä sitä hoitamaan. Voinut ohittaa demokraattisen mallinnuksen asiaan.
Tämä ilmiö ei mitenkään uutta. Mitä kehittymättömämpi yhteiskunta on, sitä suuremmat korruptio verkostot.
Hyvää päivän jatkoa.
Näitä me tarvitaan, yhtä ja toista tekemään. Ihmiset haluaa palata juurilleen, vaikka kaupungissa elämänsä viettänytkin.
Jo runsaat kesämökit kertoo, miten ihmisllä kaipuu maaseudulle.
Miksi edes sulloutua ahtaisiin kaupunkeihin, kun maalla on tilaa.
Muutto kaupunkiin sosiaaliturvalle. Voiko juuri hölmömpää mallia olla kansataloudenkaan kannalta. Siinä omat bisnes"enkelinsä on välikätenä rahastamassa. Isomissa kaupungeissa ihmisiltä viedään identiteettinsä pois. Olet vain kuin numero vain, liian monet sossunlistoilla. Kun ihmisen geenit on tekemisessä, aina olleet, varmaan sieltä luola ajoisssakin piti elantonsa eteen tehdä yhtä ja toista. Geenit seuraa meitä. Miten sitten jos nämä geenit lakkaa toimimasta ?
Varmaan pohdituttaa monia.
-
*”Kun töissä oli taas yt-neuvottelut, päätin, että muutan Helsingistä maalle. Päätöstä vauhditti se, että olin eronnut ja lapset olivat aikuistuneet. Olin myös muuttanut omakotitalosta kerrostaloon, missä ei päässyt tekemään käsillä ja nikkaroimaan. Se oli viheliäistä. Työnikin oli tietoliikennealan myynnin esimiestyötä, johon kuului lähinnä palavereja ja tietokoneen tuijottamista.
Sain potkut, toisen kerran elämässäni. Ajattelin, että nyt riittävät yt-neuvottelut. Halusin päästä tekemään ruumiillista työtä.
Olin asunut koko elämäni pääkaupunkiseudulla, eikä minulla ollut kytköksiä maaseutuun. Minulla ei ollut myöskään ajatusta, mitä tekisin maalla.
Ostin tontin kesällä 2009 Hartolasta Päijät-Hämeestä. Rakensin omista hirsistä talon ja hankin lampaita, kukkoja ja kanoja. Google ja kirjat olivat kovassa käytössä, jotta opin hoitamaan eläimiä.
Taloa rakentaessa innostuin sepän hommista ja opiskelin artesaaniksi. Eniten toimeentuloa olen kuitenkin saanut hirsitöistä. Opetan myös kansalaisopistossa puukon valmistusta sekä puu- ja metallitöitä.
Asiat ovat järjestyneet – jopa niin, että viime syksynä oli turhankin paljon töitä. Nykyään kiire on kuitenkin erilaista kuin palkkatyössä. Suunnittelen itse aikatauluni ja voin päättää, että pidän kaksi kuukautta kesälomaa."*
http://www.hs.fi/elama/a1464148957000
-
Sepä siitä.
"kirkolle" asioimaan, kun siellä nämä kaikki konttorit on.
Metsäpuolen konttoriin loppuselvitys, joka tuli paljon etuajassa.
ym
Kaikki preerassa sillä saralla. Byrokratia on melkoista metsäaoissakin.
Byrokratia on ollut ihmiselle luontainen hallintotapa tulen keksimisestä lähtien. Järjestäytynyt yhteiskunta pitää sitä yllä. Kaikkiin ei koske, voi olla esim kaikkia lakeja ja asetuksia vastaan verottomuutta, veron kiertoa, kun ympärillä riittävä korruptio verkosto. Korruptio verkosto ollut vallassa, ja luonut itselleen sellaiset lait, johon ei maalaisjärjellä päästä kiinni.
Sama korruptio verkosto jossain määrin levittäytynyt oikeuslaitokseenkin, kun sieltä verkoston yläpäästä mm määrätään verkoston henkilöitä sitä hoitamaan. Voinut ohittaa demokraattisen mallinnuksen asiaan.
Tämä ilmiö ei mitenkään uutta. Mitä kehittymättömämpi yhteiskunta on, sitä suuremmat korruptio verkostot.
Hyvää päivän jatkoa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vaimoni joka on paljasjalkainen kaupunkilainen haluaisi viipyä aina pidempään maalla. Itse haluan oikeastaan pois jo samana iltana. Kotiin kaupunkiin. Lähiomaisenikin asuvat jo kaupungissa joten muuta sidettä ei enää ole kuin kotitila ja pieni metsäpläntti. Olen ajatellut myydä nekin pois.
Ja kaikilla ei ole varaa ryhtyä elämäntapaintiaaniksi.
Etkö viime talvena väittänyt ottaneesi vapaata työstäsi, koska olet maalla hoitamassa sairastunutta äitiäsi tai isääsi?
Ei demu enään sitä muistanut.
Taitaa olla huuhentaali koko ukko.
Vuodenvaihteessa. Ja mitä se tähän asiaan kuuluu. Omaisten terveys menee kaiken muun edelle. Omaiseni muutti myös kaupunkiin. On taas terve ja pärjää itsekseen.
Kysyinkö mielipidettäsi asiasta?
Mistä asiasta ?
Kyllä se "maaseudun" ihanuus katoaa, kun kokoajan jokin paikka vaatii huomiota, eikä hetkenkään rauhaa "tehtäviltä". Koskee myös "mökki- ja omakotiasumista".
Maaseudun ihanuutta talvella: Vesiputket jäässä, metri lunta, sähköt poikki (maalla sähkö yleensä kulkee linjoja pitkin), puhelimet mykkiä (aika ennen känyköitä).
Maaseudun yhteisöllisyys on usein toisten kyttäämistä ja toisaalta silmien ummistamista esim. perheväkivallan suhteen.
Kesämökkeilyä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi pilata lomansa neljän viikon työleirillä alkeellisissa oloissa.
Sellainen maa meille rakennettu, jota pitää korjailla.
Niinhän ihminen vanhanakin, pitää korjailla. Jonkun se korjauskin aina
tehtävä.
Meillä nyt ikkunan vaihto, ja päätin itse sen tehdä. Jos ajatellaan näin, sillä työn osuudella, käy vaikka Espanjassa lomalla. Mutten niin itse ajattele, paljon hyödyllisempää. Juniori kavereineen saa avustaan vähän taskurahaa.
Käytössä sellainen saha, tai itseasiaassa moottorisaha, jolla menee rautaruuvit/naulat poikki samalla vedolla. Sillä kierretään ikkunapokat, se on siinä, sitten pihalla vanha ikkuna. Puhdistusta vanhasta töhkästä ikkuna aukkoa. Uusi tilalle, suoraan vatupassilla, ruuveilla kiinni, uretaania rakoseen, pintalaudat päälle.
Paripäivää 6 aukkoa.
Mikäs siinä jos osaa. Meillä Vaimo tekee kaikki vähänkin kädentaitoa vaativat hommat. Ruokaa Vaimoni ei osaa laittaa eikä ole siitä kiinnostunutkaan. Joten olen Perheemme Cheffi.
Ihmettelen eikö kannattaisi kerralla vaihtaa kaikki akkunat eikä vain 6kpl.
"Meillä nyt ikkunan vaihto, ja päätin itse sen tehdä. Jos ajatellaan näin, sillä työn osuudella, käy vaikka Espanjassa lomalla. Mutten niin itse ajattele, paljon hyödyllisempää. Juniori kavereineen saa avustaan vähän taskurahaa".
Kyseessä lienee alempana mainittu sama juniori, joka tarvitsee taskurahaa...:
"Siitä sitten alkoi pikkuhiljaa eri bisneksillä rikastumaan, sai laajennuksia, laajenneksien perään. Oli pian kymmenen palkollista, jne, sitten sata, jne.
Pitkää päivää alkuun, perhe elätettävänä. Ensimmäinen miljoona tuli, sitten toinen, jne. Poika juniori jatkaa isän menestyneessä firmassa. Tai firmoissa.
Tämä on yksi menestystarina, joka koskettaa laajasti."
5v sitten vaihdettiin eteläpuolen ikkuna akkunat.
Silloin katsottiin pohjoisenpuolen niin hyviksi, ettei vaihdettu.
Hinnat tulleet alas 5 vuodessa.
Päätettiin näin nyt tehdä. 6 ikkuna akkunaa kustansi nyt
2300 euroa. Pari avattavaakin siinä. Ei paha hinta. Muistan joskus
ukot teki akkunat paikan päällä, kittilistaa ja kittiä käyttivät.
Nykyisin tehtaissa automaattikoneet tekee millin -kymmenyksen tarkasti.
Maalattuina, muuta kuin nostaa reikäänsä.
3 x lämpölasi, ulkopuolella vielä 4:jäs lasi, nykytyyliin.
Miljonääri teki itse ikkunaremontin.
ikkunaremontista ilman ymmärrystä...
Maaseudulla olisi potentiaalia, mutta nykyihmisen aivotoiminta on jo sen verran degeneroitunutta, ettei tämä ajatus mene jakeluun. Tuskin löytyy yhtään professoria, joka ei länkyttäisi urbanisaatiota.
Onhan tämä elättisuomi, joka loisii työtätekevien työntuloksissa.
Oletko laskenut kuinka monta minuuttia, tuntia tai päivää tämä elättisuomi eläisi ilman punikkien rahoja?
MaatalousSYÖTTILÄÄT ja tämän ALALAJIN ehdoton eliitti ELÄTTIETANAT ovat juuri maanneet loisimisen lisäksi 8 kuukautta.
Mitä sina suuren "potenttiaalin" lisäksi vielä vaadit? Muutama miljardi lisää joka ikinen vuosi entisen 5 miljardin lisäksi..... voi kissvitt, teitä toisten työn tuloksissa loisivia syöttiläitä!
Syöttiläs? Mitähän mahdat pistellä poskeesi? Urbaaneilla on urbaanit käsitykset maailman menosta. Muiden muassa seuraavat: maito tulee meijeristä ja leipä lähikaupasta. Niin ja sähkö töpselistä.
Riippuu tietysti pitkälti rakennuksen iästä, käykö kunnostus edes mielessä. Tavallisesti ainakin 30 vuotta uuden rakentamisesta menee ilman minkäänlaisia huolia. Sitä aiemmin murheita voi olla kyllä niillä, jotka menivät kattamaan talonsa 1980- ja 1990-luvuilla muodissa olleella tiilikuvioidulla ja pinnoitetulla profiilipellillä.
Katto- ja ikkunafirmojen kulkukauppiaat kyllä soittelevat ja yrittävät kaupitella 20.000-30.000 euron remonttejaan, mutta niille kannattaa olla yhtä kylmä kuin tällä palstalla haukutuille paskakaivofirmoillekin. Remonttiin vasta sitten, kun se alkaa näyttää väistämättömältä ja silloinkin paikalliset firmat ankarasti kilpailuttaen.
Asukas kirvesmieskin antaisi työn muille, miksi ?
Parempi itse tehdä, monilla omin käsin rakentamaansa taloon.
Tai vastaavat taidot omaava moniosaaja.
Riippuen talon materiaaleista, jos tiili ulkopinta, se ei kaipaa mitään, yleensä 30 vuodessa, eikä pidemmässäkään ajassa.
Mutta, jos puu maalipinta, kyllä se pitänyt maalata pariinkin kertaan. Ainakin kertaalleen. Eteläpuoli "pakkaa maalia syömään paljon enemmän.
Punamulta oli muodissa aikanaan, värinä, siitä keltaisiakin sovelluksia.
mm Arkkitehti Kaila on tämän kiihkeä puolestapuhuja, eikä varmaan syyttä.
Me aikanaan tehtiin hyvä valinta puupinnalle, kun ei lateksia laitettu, vaan peittävä öljykuultomaali. Työläämpi oli maalata, kun moneen kertaan piti tehdä. Mutta kyllä kannatti. Ja väri ei valkoinen, tai vaalea, enemmän tumma sävyistä. Ei kuulla kuin valkoisissa pinnoissa, kun maali vanhenee. Maali imeytyi hyvin, ei jäänyt heti pintaan, kuin jotkut lateksit, vaikka nekin varmaan kehittyneet.
Kun puuta maalataan uutena, ei kannata kovin hätäillä, antaa siinä "pihkan "tiristä" pois. Hiottiin vielä oksan kohdat porakone teräsharjalla.
Ne ei näy lainkaan peittävän maalin alta. Siihen pikkasen oli jotain oksamaalia, öljypohjaista, litkua sekin, kuin varsinainen maalikin.
pintapaneli on höylättyä. Punamultamaalin alle jotkut laittoi raakalautaakin.
esim. käsittämätöntä ivaamista monella, Vanhasen mainitsema
tuppeen sahattu lauta, kuin moni ivaaja ei edes tiedä mitä se on.
Kun nikkaroidaan näin saadaan laudan leveyttä enemmän tarpeen mukaan.
Sama uuniperunoista, ivaaminen. Eikö nyt uuniperuna ole tosi hyvää, ja ihan luonnollista, miksi sitäkin ivata?
Sanotaan nyt nuokin vasen pankkopojille.
Vaikuttaa siltä, että voimme olla joskus samaa mieltäkin. Oman asuintaloni ulkoseinät ovat höyläämättömästä laudasta, eivätkä maalia huuda. Siinä on ehkä auttanut sekin, että talotehdas on vetänyt huolella pohjamaalin, minkä päällä samanvärinen punamultamaali. Nurkkalaudat on höylättyä lautaa ja niitä on vastaavasti saanut maalata useampaankin otteeseen, kun ne on lisäksi aikoinaan lateksilla vedetty alunperinkin. Samoin ikkunanpuitteita ja vastaavia osia.