Voiko ihminen ''muuttaa aivonsa'' ja muuttua kokonaan toiseksi? Kysymys lähinnä oli jo otsikossa, mutta tähän oli vaan pakko kirjoittaa jotain...
Voiko masennuksesta OIKEASTI parantua?
aesrtdyuihojkp
26653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei masentuneisuus liity mitenkään aivojen terveyteen. Aivoissa ei ole mitään korjattavaa/parannettavaa. Masennus ei ole sairaus, joten on kielikuvallinen ilmaisu puhua parantumisesta, tai siihen sairastumisesta. Lähtökohtaisesti ihminen ei ole masentunut, kun hän on onnellinen. Kaikkea noiden väliltä sitten voi toki olla ja sen ilmaiseminen on täysin yksilöllistä. Masentuneisuutta ei voi määritellä objektiivisesti sen enempää kuin onnellisuuttakaan. Kuitenkin kaikki tiedämme tai suurinpiirtein ymmärrämme, mitä toinen tarkoittaa, sillä, että on masentunut tai onnellinen. Nykyisin tosin vähemmän, koska psykiatrian ajattelumalli on kovin tiukkaan juurtunut joidenkin ihmisten maailmankatsomukseen.
"Ei masentuneisuus liity mitenkään aivojen terveyteen. Aivoissa ei ole mitään korjattavaa/parannettavaa."
Laitatko vaikka ihan viittauksen tutkimukseen, jossa tuo on aukottomasti todistettu?
"Masennus ei ole sairaus, joten on kielikuvallinen ilmaisu puhua parantumisesta, tai siihen sairastumisesta."
Keksitkö tuon itse, vai onko mitään linkkiä laitella.
Wikipedian ensimmäisen lauseen mukaan voidaan määritellä masennus sairaudeksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sairaus
Wikipedia masennussivukin on aiemman kirjoittajan kanssa eri mieltä siitä, että masennus ei olisi sairaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus
Masennus eli depressio tarkoittaa sekä mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluvaa psykiatrista sairautta että useiden fyysisten eli somaattisten sairauksien aiheuttamaa oiretta (fyysinen masennus).
Todistustaakka on heillä, jotka väittävät masennuksen olevan sairaus (vrt. väite 'Joulupukki on olemassa'). Psykiatria on väittänyt masennuksen olevan sairaus vuosikymmenet toimittavat tähän päivään mennessä mitään evidenssiä väitteensä tueksi. Sen takia tiedemaailmassa masennuksen sairausmallia ei ole koskaan hyväksytty psykiatrian jatkuvasta protestoinnista huolimatta.
Huomaa, että psykiatrinen sairaus on itsessään metafora. Masentuneisuutta voidaan kyllä havaita oikeiden sairauksien yhtenä eräänlaisena oireena. Esimerkiksi kilpirauhasongelmat ja muut hormonaaliset sairaudet voivat aiheuttaa keinotekoista ärtyneisyyttä ja masentuneisuutta.
Wikipedia lähteenä ei kelpaa peruskoulussa eikä varsinkaan tieteellisessä debatissa. Sinne voi kuka tahansa editoida vähän mitä mieleen juolahtaa, joten syytä suhtautua materiaaliin kriittisesti.
"Todistustaakka on heillä, jotka väittävät masennuksen olevan sairaus (vrt. väite 'Joulupukki on olemassa')."
Tuo nyt ei ole pätevä vertaus. "Avaruudessa EI ole elämää" on huomattavasti parempi vertaus. Koko avaruutta ei ole tutkittu, joten on mahdotonta väittää että siellä ei olisi elämää. Aivotkin on vielä suuri tuntematon, joten on mahdotonta sanoa etteikö masennus voisi liittyä aivoihin. Hieman vahvempia päättelyketjuja nyt jostakin kirjallisuudestasi esille. Kirjoistahan nuo väittämäsi luet ja uskot niihin, eikö totta?
"Psykiatria on väittänyt masennuksen olevan sairaus vuosikymmenet toimittavat tähän päivään mennessä mitään evidenssiä väitteensä tueksi. "
Kysymyshän on vain siitä, miten sairaus määritellään.
"Wikipedia lähteenä ei kelpaa peruskoulussa eikä varsinkaan tieteellisessä debatissa. Sinne voi kuka tahansa editoida vähän mitä mieleen juolahtaa, joten syytä suhtautua materiaaliin kriittisesti."
Kuten tälle palstallekin voi kuka tahansa kirjoittaa, aivan mitä tahansa, eikö totta. Jos olet koskaan tutustunut wikipedian ideaan, siinä on tarkoitus koota tietoa ja laittaa niihin viittaukset. Jos vaivauduit edes avaamaan noita laitettuja linkkejä, olisit huomannut että sivut on hyvin laadittuja, ja niissä on viittaukset lähdemateriaaliin hyvin olemassa.
Jos kaipaat tieteellistä debaattia, olet väärässä paikassa. Tieteellisessä debaatissa on totuttu näkemään niitä lähdeviittauksia joita en ole koskaan nähnyt kirjoituksissasi. Heittelet vain "totuuksia" ruudulle, vailla mitään perusteluja. Itseasiassa, "totuus" jota olet vuosia viljellyt, on se, että masennus ei ole sairaus.
Mihin tuolla pyrit, mikä on tavoitteesi, ja miten ajattelit sen saavuttaa?
miten sellaisesta voi parantua joka ei ole sairaus...
voivittu, tyhjänpaskan kitinää ja loisimista.
Ihminen ei ole yhtä kuin "aivot" tai myöskään minkään "tieteen" mukainen ihminen, ja masennuksesta voi "oikeasti parantua".
Kyllä ihminen on just ne aivot.
Jos ne ei toimi oikein, ihminen on jotakin muuta kuin olisi muuten.
Katsoppa tapaus Schumacher niin ymmärrät ehkä mitä tarkoitan.
Ihmie ei ole vaan aivot. Jos ihminen olisi vain aivot, eivät menneisyyden kokemukset voisi vaikuttaa ihmiseen. Ei ole loogista, että aivot aiheuttaisivat tunteita, mutta tunteet ei aivomuutoksia. Logiikka toimii kaksisuutaisesti.
Myös jos ihminen olisi vain aviot, voitaisini kaikki hänestä tietää teoriassa pelkkiä aivoja tutkimalla.
Jos ihminen olisi vain aivot, niin aivomme tietäisivät mielemme olemassaolosta, muttta mielemme ei aivojen olemassaolosta, koska mieli ei voi voisi vaikuttaa materiaan.
Jos ihminen olisi "vain aivot", niin eräiden teidän pienet nykytieteen ja -kulttuurin totaalisesti ehdollistamat kelat olisivat ratkaisu olemisen arvoitukseen...
Tsemppiä. ;)
jos alistuu pelkästään lääkkeisiin(myrkkyihin), niin menoon sopiva biisi vois olla:
-apulanta : zombeja
tässä "chillout sunday" vaihtoehto setti. niitten tekemänä jotka harrastaa oma hoitoa olonsa korjaamiseen. leppoisia kuunteluhetkiä. korvat hörölle,kuulokkeet päähän,vähän pilkettä silmäkulmaan. asiaa teille suomen undergroundista.
-f.e stonela & j.p ovela : tykkään olla pihalla
-tykopaatti : bisset blossit
-narcotic : kyl mä pärjään
-steen1 : terroristi
-chebaleba : kesäfiilistelyy
-seremoniamestari : chillaa meiän kanssa
-leijona : chillaa
-laineen kasperi : poutaa
-leijonamieli : kääntöpiste
-chebaleba : haluun ganjaa
että silleen. kukin tyylillään ja rennosti eteenpäin. elämä on ihmeellinen ja ihmeitä täynnä. luonto voi avata silmät, parantaa ja opettaa. elämä voi maistua myös hyvältä ,kun sen oikein oivaltaa. ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. ojasta voi aina tuoda rentun ruusun. jos kaatuu niin ylös noustaan ei jäädä himaan makaamaan. kun elämä kutsuu, niin oikea vastaus on" joo joo mä oon messissä. " tartu tilaisuuteen, elä hetkessä. mieti miettees ja tee niistä positiivisia. luot positiivisia elämän kokemuksia. laput silmistäs poista, niinkuin majakka elämässäs loista. hyvää ja rentoa &leppoisaa kesää kaikille!!!!
;>
Musiikkiterapiaa... Voi toimia joillekin. Vanha sanonta on tässä hyvä: Aika parantaa haavat.
Voiko masennuksesta oikeasti parantua?
-Kyllä
Voiko ihminen ''muuttaa aivonsa''?
-Kyllä. Jo se, että kävelet ihmisjoukossa, hymyilet, juot lasin vettä, muuttaa aivojasi. Eli toisin sanoen kaikki mitä teet. Aivot voivat muuntua, siten että tilaa voidaan kutsua masennuksi. Yhtä lailla aivoja voidaan auttaa muuttumaan masennuksesta poispäin.
Voiko ihminen muuttua kokonaan toiseksi?
-EI ihmisen tarvitse kokonaan itseään muuttaa että hän masennuksesta selviäisi.
Kannattaa myös tosiaan muistaa, että ei kannata ajatella ihmistä vain aivoina. Varsinkaan aivoina jotka voivat hyvin tai huonosti. Koko ihmisen keho ja oikeastaan kaikki sen kehon ympärillä koko ajan, vaikuttaa ihmiseen, eli myös hyvinvointiin ja terveyteen. Ihminen on monen asian summa. Siksi onkin monesti vaikeaa asettaa ihmistä jompaan kumpaan kategoriaa, on sitten kyse hyvyydestä/pahuudesta, tervestä/sairaasta tai hyvinvoivasta/pahoinvoivasta. Pikemminkin pitäisi puhua siitä, mihin ihminen sijoittuu näiden ääripäiden väliin. Ja tämä sijoitus tällä linjalla muuttuu joka sekunti.
Voiko olla onnellinen jos syö masennuslääkettä? Itse vasta aloittanut niin pelottaa etten koe enää onnellisuutta...
Asiasta kannattaa jutella lääkkeitä antavan psykiatrin kanssa, kun se huolettaa. Voi rohkeasti ilmaista huolensa asiasta. Ammattilaisilla on kokemusta.
Masennuslääkkeiden, kuten kaikkien lääkkeiden kanssa tulee olla tarkkana. Tietyt sivuvaikutukset voivat olla mahdollisia. Monesti masennuslääkkeitä käytetään varsinkin hoidon alkuvaiheessa, jonka jälkeen mitataan kuinka paljon niistä on ollut hyötyä. Lääkkeet ovat usein hyvä apu masennuksen hoidossa, mutta tietenkin tavoite on siinä, että lääkkeiden käyttöä voidaan myöhemmin vähentää ja lopettaa.
Jännä ilmiö on myös se, että jos masennuslääkkeiden käyttäjä uskoo lääkkeen heikentävän hänen onnellisuuden kokemustaan, voi tämä todellisuudessa todella tapahtua. Sen sijaan, jos lääkkeiden käyttäjä ei ole vaikka tietoinen moisesta riskistä, on pienempi todennäköisyys, että lääke vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Kyseistä ilmiötä kutsutaan noseboksi, joka on yhdessä sen vastailmiön eli placebon kanssa läsnä aina kaikessa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Siksi asiasta on äärimmäisen tärkeää keskustella. Näin vältetään se, ettei ainakaan omat uskomukset tai pelot vahvista mahdollisia sivuvaikutuksia.
Toivottavasti tästä oli jotain apua. Itse en ole lähelläkään mikään ammattilainen, vaikka asiaan olenkin paljon perehtynyt. Onnea elämään ja masennuksen selättämiseen!
Ei, mielenterveydellisistä sairauksista ei voi parantua. Tauti on aina taka-alalla vaikka ei juuri nyt oireilisikaan.
Itse666
Myös mielenterveydelliset, kuten muutkin sairaudet, näkyvät fyysisesti ihmisen kehossa. Tavalliset sairaudet voidaan hoitaa. Miksei siis mielenterveydellisiä sairauksia?
Ihan kuten muidenkin sairauksien puolella, jotkin sairaudet kuuluvat niihin johon ei ole vielä löydetty lopullista parannuskeinoa. Mutta tästä huolimatta niidenkin sairauksien, myös mieleen liittyvien kanssa voi elää. Masennus voidaan usein parantaa.
"Mieli" ei ole kirjaimellinen objekti, eikä siis kirjaimellisesti voi sairastua. Vai?
Niin. Yritän vain selventää, että ei voida erottaa mitään mieltä ja kehoa. Ihminen on omanlaisensa kokonaisuus. Ei oikeastaan tarvitsisi puhua erikseen mielestä. Ihminen, eli hänen kehonsa aina "sairastuu" tai saa häiriötilan tai mitä hyvänsä. Ei niinkään mieli. Mutta koska on olemassa mielenterveys erikseen, niin puhuin ihan selkeyden vuoksi mielestä.
Kokonaisuus muodostuu osista. Onko mieli siis osa tätä kokonaisutta? Jos on, niin mikä mieli on, jos ei materiaalinen objekti.
Mieli on samanlainen käsite kuin sielu. Itse asiassa nykyisin käyttämämme käsite mieli juontuu entisaikana käyttämästämme sielu-käsitteestä. Kumpaakaan ei ole tieteellisesti katsoen olemassa, joten puhuminen mielen tai sielun sairastumisesta on kielikuva. Huvittavan asiasta tekee se, että valtaosa yhteiskunnasta luulee mielen olevan kirjaimellinen, konkreettinen asia samalla tavalla kuin aivot. Joskus jopa kuulee ihmisten sanovan, että mieli on aivot. Yhtä absurdia olisi väittää, että sielu on keuhkot tai jotain jotain rintamme alla.
Ym. asiasta seuraa suoraan, että niin sanottu mielenterveys on kielikuvallinen ilmaisu. Jos mieltä ei ole olemassa ei voi olla mielenterveyttä tai mielensairauttakaan. Tästä taasen luonnollisesti voidaan päätellä, että asia tai ilmiö, jota kutsutaan, tai enemmänkin he, jotka uskovat psykiatriaan, kutsuvat mielenterveydeksi, ei ole tieteellinen, eikä siten myöskään lääketieteellinen konsepti. Mielellä, tai sen "hoitamisella", mitä ikinä psykiatrit ja muut alalla toimivat sillä tarkoittavatkaan, ei ole tekemistä lääketieteen kanssa yhtään sen enempää kuin sielun, tai sen "hoitamisella", mitä ikinä sillä papit ja muut alueella toimivat tarkoittavatkaan, on. Näin herää se miljoonan euron kysymys mitä on "se", jota me _kutsumme_, tai paremmin, jota psykiatriaan uskovat kutsuvat, mielisairaudeksi tai mielen sairastumiseksi.
En lähde vastaamaan pidemmälle vaan jätän asian kiinnostuneiden selvitettäväksi. Vastaukset löytyvät esimerkiksi, ja ehkä parhaiten selitettynä, edesmenneen psykiatrian emeritus professorin Thomas Szaszin kirjoituksista. Muun muassa kirjansa 'The Myth of Mental Illness' (1961) on asiaa avaava. Tietopaketin aiheesta saa nopeasti ensihämmennykseen osoitteesta www.szasz.com. Ydinasiat psykiatriasta tiivistettynä Szaszin manifestista http://www.szasz.com/manifesto.html.
Molempiin konsepteihin, mieleen ja sieluun, niin kuin kaikkeen muuhunkin omiin mielikuvituksen tai toisten mielikuvituksen tuotoksiin saa uskoa ja sillä maailmankuvaansa rakentaa, jos näin tahtoo. Suomessa on uskonvapaus, tai ainakin näennäisesti on, joten jokaisella pitäisi olla oikeus uskoa tai olla uskomatta mieleen ja tai sieluun ilman, että kukaan tulee pakottamaan uskoa.
Se minkä me ymmärrämme mielenä, on täyttä materiaa. Se ei ole kuitenkaan mikään yksi osa ihmisessä vaan sen muodostaa moni asia.
Oikeastaan mieli on vain käsite, jonka ihmiset tulkitsevat eri tavoin. Se on ehkä yksi maailman epäselvimmistä sanoista, jos sitä ei määrittele.
Youtubesta löytyy suomenkielisiäkin yliopistoluentoja aiheesta.