http://www.hs.fi/politiikka/a1456714660982
4.1 Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.
Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
4.2 Julkisen sektorin lomarahat
Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
_________________________________________________________________
Työssäolevien työaikaa pidennetään vaikka sitä pitäisi jakaa ja näin työttömätkin pääsisi töihin, se lisäisi ostovoimaa ja verotuloja,
nyt työssäolevat uupuvat taakkansa alle ja yhä vaan on enemmän jaksettava,
tämä tuo myös kaunantunteet työttömiä kohtaan vaikka he ovat syyttömiä tilanteeseen.
4.1 Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.
Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
4.2 Julkisen sektorin lomarahat
Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
_________________________________________________________________
Työssäolevien työaikaa pidennetään vaikka sitä pitäisi jakaa ja näin työttömätkin pääsisi töihin, se lisäisi ostovoimaa ja verotuloja,
nyt työssäolevat uupuvat taakkansa alle ja yhä vaan on enemmän jaksettava,
tämä tuo myös kaunantunteet työttömiä kohtaan vaikka he ovat syyttömiä tilanteeseen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.anttipesonen.fi/2016/05/suomen-suunnan-muuttaminen-vaatii-omaa.html
Suomen suuntaa määrittää ratkaisevasti Euroopan unionin politiikka. Ainoana Pohjoismaana Suomi on lisäksi luopunut omasta rahastaan. Ilman itsenäistä lainsäädäntöä, omaa rahaa ja omaa ulkopolitiikkaa EU-Suomi on kuin lastu laineilla. Virta vie.
Suomen suunta on kohti suurempaa eriarvoisuutta ja kasvavia jännitteitä. Tämän tien päässä odottaa yhteiskunnallinen räjähdys.
Välikysymyksensä yhteydessä SDP tarjoaa kosmetiikkaa todellisen suunnan muutoksen sijaan. Oikeasti Suomen suunnan voi muuttaa vain omaan rahaan ja itsenäiseen päätöksentekoon siirtyminen. Tuo muutos taas on suomalaisten äänestäjien käsissä.
________________________
Omalla rahalla voisimme teettää rästiin jääneitä töitä, tiet,hometalot, vanhusten hoito,
pienemmät lapsiryhmät, tekemistä riittää mutta rahoitus puuttuu, EKP,ltä ei kannata lisää ottaa koska velkaa sinne on jo liikaa.
Oma keskuspankki antaisi lainaa valtiolle pienellä korolla ja sillä saadaan työtä tekeville, ostovoima kasvaa ja verotulot lisääntyy, se antaa mahdollisuuden inhimilliseen elämään kaikille,
kansan kahtiajako työllisiin ja työttömiin johtaa todella räjähdykseen eikä mamutus paranna asiaa.
Kilpailukykysopimus = pakotettu sopimus duunarien ostovoiman alentamiseen. Tästä se työajan pidennys alkaa ja lopulta teette työtä yhtä pitkään kuin 1800-1900 luvun vaiheessa.
Päivittäiseksi työpäiväksi sopi vallan hyvin 12-14 tuntia kuutena päivänä viikossa.
Ja unohtakaa vuosilomat kokonaan. Ja eläkkeitä maksetaan vain niille jotka ovat yhteiskunnalle arvokkaita. (rahvas ei ole erityisen tärkeä joukko)
Työkykynsä menettäneet pistetaan maakunnalliseen "vaivaistaloon" niinkuin ennen.
Tämän tuo SOTE.
Mitä tuo lomarahojen leikkaus tarkoittaa, vuosiloma palkan alea vai lomaltapaluurahaa, kummallista ettei noita asioita selkeytetä,
Lomarahan leikkaus merkitsee yli 15 vuotta julkisilla töissä olleelle 1,7% bruttopalkan alennusta vuodessa. 24 tunnin työajan pidennys vuodessa tarkoittaa sekin n. 1,5% bruttopalkan alennusta
Kesälomarahoista otetaan -30%
itseasiassa loma-ajan palkkaan ei kosketa, vaan lomarahaan, vanhalta nimeltään lomaltapalurahaan, mikä on 50% loma-ajan palkasta. Elikä lomaltapaluuraha on silloin 35% loma-ajan palkasta.
Eikös kohta keksitä että työttömät voisi mennä tekemään tuon kuusi minuttia, tottakai vastineeksi työttömyyskorvauksesta.
Miten olisi kokonainen tunti, siinä ehtisi jo syödä ja juoda kahvit ja vetää nortin päälle.
Meille tuli tieto, että leikkaus koskee molempia rahoja.