Suomi saa edelleen ulkomaista lainaa huokealla korolla. Luottoluokittaja Moodys arvioi yhdeksi syyksi sen, että Suomen kilpailukyky on maailman huippuluokkaa.
Todennäköisesti vika on markkinoinnissa. Mitä siellä ulkomaantoiminnoissa valtion Finpron ja yksityisen Sopranon alueilla oikein tapahtuu, kun vientiä ei saada vetämään?
Todennäköisesti vika on markkinoinnissa. Mitä siellä ulkomaantoiminnoissa valtion Finpron ja yksityisen Sopranon alueilla oikein tapahtuu, kun vientiä ei saada vetämään?
Vastaukset 17
Vanhimmat
kaikki punikkiapinat markkinoimaan niin maa pelastuu.
Ilman muuta. Keputollojen lahjoihin sopivatkin paremmin nuo suorittavan portaan työt. Kukin kykyjensä mukaan.
Sosialistit ka kommarit näkee vain lainan oton, ei lainan maksuun enään yllä tietoa.
Heille tuntuu käsittämättömältä, että laina pitää maksaa takaisinkin.
He kasvatettu pieleen.Ote elämään puuttuu.
Siksi heistä monet onkin sossun elättejä. Kuten aloittakin.
Kukahan se sinut mahtaa elättää ? Töissä et ainakaan ehdi käymään, koska roikut täällä itsekemässä 24/7 sossista ja pummeista, sossupummeista.
Olen eläkkeellä, aina ollut työssä. En vain pidä sossueläteistä, kun he laiskottelemalla saaneet elämänsä läpi.
Huutavat rivouksia työmiehille. Kuin heidän sossumallinsa olisi parasta.
Itse en ole päivääkään ollut työttömänä, aina ollut työtä, jopa liiaksikin väliin.
Kyrsii laisesi työn haukkujat. Ei maa elä kuin työllä vain. Tuntuu niin
väärältä elättää salskeita vinoon kasvaneita kansalaisia, ilman että heillä ei edes otetta työhön. Velkaa vain lisää vasemmisto huutaa, ei se sillä maa kohene, ainostaan työtä tekemällä.
Oletko havainnut sellaista, että meillä on hiukan puutetta tuosta työstä, ja siksi kaikenlaista palkatta harrstamista, on alettu nimittää työksi.
Siitä varmastikin olet sankarillisena aina työtätehneenä eläkeläisenä samaa mieltä, että ilman kohtuullista korvausta tekemistään toimenpiteistä, ei voida työksi kutsua. Siis työmies on palkkansa ansainnut.
Meillä ei siis ole tuollaisia toimia, joista joku olisi valmis kohtuullisen korvauksen suorittamaan, siis ei työtä. Miksi sitten sinä "työn sankarina" syyllistät" työttömiä siitä, etteivät ole töissä.
Sossu taas on rakennettu yhteisillä varoilla, joilla pyritään estämään täydellinen romahdus ja eriarvoistuminen yhteiskunnassa, koska se lisää aina rauhattomuutta yhteiskunnasssa. Sossutoiminnassa toki on varmastikin paljon parannettavaa, mutta sossu ja sossuelätit eivät ole maamme suurin ongelma, eivätkä edes taloudellisesti.
Olet oikeassa siinä, että Suomen kaltainen luonnonvaroista köyhä maa elää vain työllä. Yksi kysymys on se, että minkälaisella työllä. Suomen tulee olla siinä kohdin ketterä ja yrittää olla aikaansa aina pikkasen mieluummin edellä kuin jäljessä. Mittavin suomalainen luonnonvara sijaitsee hartioiden välissä. Meidä tulee kantaa huolta ennen muuta korkeasta koulutuksesta ja tutkimuksesta. Duunariammateilla ei enää pitkälle pötkitä.
Toinen asia on sitten velkaantuminen. Rivien välistä luettuna rinnastat julkisen sektorin velkaantumisen sellaisiin velkoihin, joita yksityiset ihmiset ottavat. Tämä rinnastus on kuitenkin virheellinen. Ihmiset ottavat velkaa lähinnä asunnon hankkimista varten ja sen lisäksi erilaisia kulutusluottoja. Nämä rahalliset velat tuottavat harvoin mitään lisäarvoa lainan ottajalle. Asunnon hinta voi tietysti nousta, mutta yleensä siitä loppupelissä hyötyvät vain perilliset. Yksityisten ottamat lainat ovat kuitenkin kansantaloudellisesti tärkeitä, koska asuntojen kysynnän kasvaessa, niiden rakentaminen kasvaa ja sen myötä työttömyys vähenee. Yksityisen velanottajan on pääsääntöisesti pidettävä huolta siitä, että velat tulevat ajallaan hoidetuksi. Tällainen systeemi ei ole välttämätön ja siitä on esimerkkinä Ruotsi, missä tähän asti on ollut mahdollista ottaa myös sellaista velkaa, jota ei tarvitse maksaa koskaan takaisin.
Julkisen sektorin velkaantuminen voi olla useammantyyppistä. Ns. syömävelka on huono asia. Siinä velkaa joudutaan ottamaan juoksevien kulujen hoitamiseksi. Nyt hallitus yrittää puuttua tähän tekemällä leikkauksia ja asettamalla siten tulpan syömävelan kasvulle. Hallituksen toiminta on tässä kohdin täysin kannatettavaa tavoitteen osalta. Toinen velkatyyppi on ns. investointivelka. Se on siitä erikoinen velka, että se toimii polttoaineena taloudellisella toimeliaisuudelle. Sitä voidaan kohdentaa julkisiin investointeihin, joita pitää joka tapauksessa ennen pitkää tehdä. Kohdentamisajankohta on järkevä ajoittaa aina lamakausiin. Tällainen velka voi olla lopulta niin tuottoisa, että se maksaa niin sanotusti itse itsensä takaisin. Samalla se luo työtä ja vaurautta. Sitä rahaa ei vaan saisi panna mihinkään syrjäseutujen siltarumpuihin vaan sellaisiin kohteisiin, jotka tukevat yritystoiminnan syntymistä ja maan taloutta.
Työtä se on markkinointikin - ja enimmäkseen vielä porvarivetoista - tehkää sitä - yritysten voittorahat markkinointiin.
Miten valtiolainat liittyvät vientiyritysten tilaan?
Toivottavasti eivät tulevaisuudessa liitykään. Nyt on valtion ottamaa velkaa, käytetty ulkolaiten suuryritysten tukemiseen, joka toivottavastikin lopetetaan. Suuryritysten omistajathan ovat ottaneet rahat vastaan yritysten jakamina osinkoina, siis me veronmaksajat maksamme suuryritysten omistajien osingot valtion ottamina lainoina.
Tästä esimerkkinä on VVO:n Metalliliitolle maksamat 3,6 miljoonan optiot. Sillä kelpaa Riku Aallonkin ryypätä Lapin kelolinassa.
Sinä tuhoat tuolla ay-johtajien sotkemisella asioihin, joka kerta luotettavuutesi. Kuulut sarjaan palstalla huutvat luuserit !
En tiedä, oliko tämä tosissaan sitetty kysymys vai jokin pila, jota en ymmärrä. Mutta kommentoidaan sillä oletuksella, että se oli tosissaan esitetty kysymys eli siis tiedon puutteesta johtuva.
Valtion lainoilla on mahdollista parantaa vientiyritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi käyvät erilaiset tie- ja väylähankkeet, joita pitkin tavara kulkee ulkomaille. Mitä joutuisammin ja kitkattomimmin se kulkee, sen parempi myös yrityksille, jotka säästävät siten kustannuksia. Yleisemmin voi sanoa, että kaikenlaisen logistiikan parantaminen hyödyttää suuresti vientiyrityksiä. Nämä parannukset ovat usein yhteiskunnan vastuulla. Vientiyritykset hyötyvät myös siitä, jos valtiolla on mahdollisuuksia kouluttaa enemmän ja paremmin väkeä yritysten käyttöön sekä harjoittaa sellaista tutkimustyötä, joka palvelee yrityksiä ja nostaa esiin uusia startup-yrityksiä.
Etkö ole kuullut Suomen vienninedistämiskoneesta, Finprosta ja sen kymmenistä vientikeskuksista ulkomailla?
Ruotsilla,Norjalla ja Tanskallakin on vientikonsultointia tarjoavat organisaatiot.
Olen kuullut, mutta miten se nyt tähän keskusteluun liittyy?
Olen ymmärtänyt, että ketjun aloittaja pitää suomalaistuotteiden huonoa markkinointia ulkomailla syynä huonoon vientivetoisuuteen, ei tuotteiden kilpailukykyä. Valtion pitäisi enemmän auttaa vientiponnisteluja ulkomailla.
Antti Rinne ehdotti valtiolle toista vienninedistäjää Finproon rinnalle. SDP:n mukaan dyrokratian lisääminen parantaa taloutta.