Kirkko ja kaupunki lehden mielibideepalstalla sotaeteraani lyttää uusien hävittäjien hankinnan, joka maksaisi toistakymmentä mirjardia euroa. Hänen mielstään niillä ei ole mitään tekoa jos rajamme takana olevat ohjukset laukaistaan srategisiin kohteisiimme.
Olen samaa mieltä esim. 60 hävittäjää ei riitä mihinkään jos tosipaikka tulee. Olisiko ilmatilan valvontaan halvempai keinoja tai riittäisikö vähemmpi määrä koneita.
Minusta valtuutus pitää joka tapuksessa ola rahamääräinen, ei koneiden määrän mukaan annettu. Eli armeijalle sanottava tuossa on se raha mikä on käytettäviussä, ostaakaa niin monta ja niin hyvää kuin summalla irsti saatte.
Veteraani lyttää myös hornetien hankinnan. Minua niiden hankinnassa harmnittaa eniten se, että se saatiin eduskunnassa läpi valheellisen alhaisella kustannusarviolla. valtuutus annettiin tietylle määrälle hävittäjiä, ja niiden hinta oli ihan muuta kuin mitä eduskunnalle uskoteltiin kun se hankintavaltuutuksesta päätti.
Osa kansanedustajista meni halpaan tietämättömyyttään, aseelliseen maanpuolustukseen vihkiytyneet ja siitä kiihottuvat valehtelivat tietoisesti siitä paljonko hankinta todellisuudessa tulee maksamaan. Kustannusarviosta jätettiin myös pois käytännössä pakollisia lisähankintoja ja -varustusta. Hinta-arvio annettin riisutusta versiosta.
Hieman liioitellen voisi verrata siihen että sanottaisiin auton hinta ilman moottoria, ja kun auto on ostettu samnotaan että kyllä nyt on pakko ostaa moottorikin, muuten menee koko ostos ihan hukkaan - että mani mani.
Veteraani muistutta että ihmiskunta kaipaa kipästi puhdasta vettä ja ilmaa, ruokaa. lääkkeitä, asuntoja, koulutusta ja energiaa.
Mitä sanoo raamattu, mitä arkkipiispa, piispat, kenttä sellainen mukaan lukien, papit, kirkolliskokous?
Lehden palstalla oli toinen kirjoitus, jossa puolusteltiin kirkon oikeutta, ja velvollisuutta, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, kommenttina PS:n Sampo Terholle, joka aikaisemmin oli sanonut että kirkon tulisi keskittyä julistuksellisiin asioihin.
No minä nyt sitten kysyn tässä aloituksessani kirkon kantaa hävittäjähankintoihin.
Mitenköhän se kirkon kanta kuhunkin yhteiskunalliseen kysymykseen muotoutuu ja kuinka monta niitä kantoja on?
Virallinen ja kuinka monta epävirallista. Arkkipiispa ja muut piispatkaan eivät virallisesta aina kiinni pidä, saati alemmat papit. Ja kuinka paljon kirkon tulisi ottaa huomioon jäsenistönsä enemmistön kanta?
Meneekö jumnalan sana ja raamattu aina kaiken muun edelle? Tulkinnan varassahan se kuitenkin aina on. Eli raamattuun ja jumalan sanaan tukeutuvatkin puolustavat omaa tulkintaansa, eivät mitään absoluuttista jumalallista totuutta - vaikka niin usein kuvittelevat.
Oli muuten palstalla myös kirjoitus jossa pohdittiin "oikeaa" islamia ja "oikeaa" kristinuskoa. Kirjoittaja piti käsitettä typeränä.
Olen samaa mieltä esim. 60 hävittäjää ei riitä mihinkään jos tosipaikka tulee. Olisiko ilmatilan valvontaan halvempai keinoja tai riittäisikö vähemmpi määrä koneita.
Minusta valtuutus pitää joka tapuksessa ola rahamääräinen, ei koneiden määrän mukaan annettu. Eli armeijalle sanottava tuossa on se raha mikä on käytettäviussä, ostaakaa niin monta ja niin hyvää kuin summalla irsti saatte.
Veteraani lyttää myös hornetien hankinnan. Minua niiden hankinnassa harmnittaa eniten se, että se saatiin eduskunnassa läpi valheellisen alhaisella kustannusarviolla. valtuutus annettiin tietylle määrälle hävittäjiä, ja niiden hinta oli ihan muuta kuin mitä eduskunnalle uskoteltiin kun se hankintavaltuutuksesta päätti.
Osa kansanedustajista meni halpaan tietämättömyyttään, aseelliseen maanpuolustukseen vihkiytyneet ja siitä kiihottuvat valehtelivat tietoisesti siitä paljonko hankinta todellisuudessa tulee maksamaan. Kustannusarviosta jätettiin myös pois käytännössä pakollisia lisähankintoja ja -varustusta. Hinta-arvio annettin riisutusta versiosta.
Hieman liioitellen voisi verrata siihen että sanottaisiin auton hinta ilman moottoria, ja kun auto on ostettu samnotaan että kyllä nyt on pakko ostaa moottorikin, muuten menee koko ostos ihan hukkaan - että mani mani.
Veteraani muistutta että ihmiskunta kaipaa kipästi puhdasta vettä ja ilmaa, ruokaa. lääkkeitä, asuntoja, koulutusta ja energiaa.
Mitä sanoo raamattu, mitä arkkipiispa, piispat, kenttä sellainen mukaan lukien, papit, kirkolliskokous?
Lehden palstalla oli toinen kirjoitus, jossa puolusteltiin kirkon oikeutta, ja velvollisuutta, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, kommenttina PS:n Sampo Terholle, joka aikaisemmin oli sanonut että kirkon tulisi keskittyä julistuksellisiin asioihin.
No minä nyt sitten kysyn tässä aloituksessani kirkon kantaa hävittäjähankintoihin.
Mitenköhän se kirkon kanta kuhunkin yhteiskunalliseen kysymykseen muotoutuu ja kuinka monta niitä kantoja on?
Virallinen ja kuinka monta epävirallista. Arkkipiispa ja muut piispatkaan eivät virallisesta aina kiinni pidä, saati alemmat papit. Ja kuinka paljon kirkon tulisi ottaa huomioon jäsenistönsä enemmistön kanta?
Meneekö jumnalan sana ja raamattu aina kaiken muun edelle? Tulkinnan varassahan se kuitenkin aina on. Eli raamattuun ja jumalan sanaan tukeutuvatkin puolustavat omaa tulkintaansa, eivät mitään absoluuttista jumalallista totuutta - vaikka niin usein kuvittelevat.
Oli muuten palstalla myös kirjoitus jossa pohdittiin "oikeaa" islamia ja "oikeaa" kristinuskoa. Kirjoittaja piti käsitettä typeränä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.