Pietari sanoo Jeesuksesta Kristuksesta:
"Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
-- Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu.
Joka rakastaa totuutta tahtoo tulla kaikessa puheessaan ja vaelluksessaan totuudelliseksi - Jeesuksen kaltaiseksi. Joka rakastaa totuutta ei puhu valehdellen kaikenlaista pahaa lähimmäisistään. Valhe tulee laittaa kokonaan pois. Se kuuluu vanhan ihmisen luontoon, ei sen luontoon joka pukeutuu uuteen - Luojansa kuvan mukaan. Näin me muutumme Kristuksen kuvan kaltaisiksi hänen joka oli täynnä armoa ja totuutta.
"Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa."
Joka puhuu valehdellen kaikenlaista pahaa lähimmäisistään todistaa teoillaan rakastavansa enemmän valhetta kuin totuutta. Sellaisen on nähtävä tilansa ja tehtävä parannus valheellisuudestansa.
Raamattu nimittäin varoittaa vakavasti mitä seuraa siitä jos rakastamme valehtelua ja vilppiä:
"Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
Rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa. Toisten panettelu ja toisista valheiden levittäminen ei ole rakkautta vaan vainoa ja vihaa.
"En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta." - 1. Johannes 2:21
Joka sanoo rakastavansa totuutta ja siinä vaeltavansa sen on tehtävä parannus kaikesta valehtelusta ja vilpillisyydestä.
"Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää." - Paavali Efesolaisille
"Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
-- Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu.
Joka rakastaa totuutta tahtoo tulla kaikessa puheessaan ja vaelluksessaan totuudelliseksi - Jeesuksen kaltaiseksi. Joka rakastaa totuutta ei puhu valehdellen kaikenlaista pahaa lähimmäisistään. Valhe tulee laittaa kokonaan pois. Se kuuluu vanhan ihmisen luontoon, ei sen luontoon joka pukeutuu uuteen - Luojansa kuvan mukaan. Näin me muutumme Kristuksen kuvan kaltaisiksi hänen joka oli täynnä armoa ja totuutta.
"Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa."
Joka puhuu valehdellen kaikenlaista pahaa lähimmäisistään todistaa teoillaan rakastavansa enemmän valhetta kuin totuutta. Sellaisen on nähtävä tilansa ja tehtävä parannus valheellisuudestansa.
Raamattu nimittäin varoittaa vakavasti mitä seuraa siitä jos rakastamme valehtelua ja vilppiä:
"Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
Rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa. Toisten panettelu ja toisista valheiden levittäminen ei ole rakkautta vaan vainoa ja vihaa.
"En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta." - 1. Johannes 2:21
Joka sanoo rakastavansa totuutta ja siinä vaeltavansa sen on tehtävä parannus kaikesta valehtelusta ja vilpillisyydestä.
"Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää." - Paavali Efesolaisille
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tämä aihe on niin tärkeä että tuli mieleen että Psalmi 15 voisi avata tätä vielä lisää, joten laitan senkin tähän mukaan kokonaan, sillä samat periaatteet on tuotu esille myös uuden testamentin puolella.
Psalmi 15:
Kuka saa tulla Herran temppeliin?
Daavidin psalmi. Herra, kuka saa tulla sinun temppeliisi? Kuka saa asua pyhällä vuorellasi?
-Se, joka on rehellinen ja tekee oikein, jonka sydän on vilpitön ja puheet totta.
-Se, joka ei panettele, joka ei tee lähimmäiselleen pahaa eikä saata naapuriaan huonoon huutoon.
-Se, joka kaihtaa kunniattomia mutta pitää arvossa Herraa pelkääviä.
-Se, joka pysyy valassaan vaikka omaksi vahingokseen.
-Se, joka ei vaadi lainasta korkoa eikä ota lahjusta viattoman vahingoksi.
Hyvin käy sen, joka näin elää.
Tätä on totuudessa vaeltaminen ja totuuden rakastaminen kun me kuulemaamme totuutta myös noudatamme.
Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne.
Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu.
Nimenomaan sellaiset henkilöt, jotka puhuvat lähimmäisestä pahaa pysyttelevät pois seurakuntayhteydestä eli Herran temppelistä, sillä Herran temppeli on seurakuntaruumis.
Seurakuntayhteyteen kuuluvat voivat käsityksesi mukaan puhua vaikka mitä paskaa lähimmäisistään, niin kuin kommentissasi teit.
Kommenttisi on tekopyhyyden ja kaksinaamaisuuden huippu.
siunaustasinulle kirjoitti: "Nimenomaan sellaiset henkilöt, jotka puhuvat lähimmäisestä pahaa pysyttelevät pois seurakuntayhteydestä eli Herran temppelistä, sillä Herran temppeli on seurakuntaruumis."
Varmasti näinkin on. Toisaalta joissakin "seurakunnissa" tuntuu olevan yleisesti hyväksyttyä että saa puhua pahaa toisista "seurakunnista." Sellainen taas joka ei halua puhua pahaa myöskään noista toisista "seurakunnista" eikä edes kuunnella tuollaisia puheita voi sitten vuorostaan lähteä ulos tuollaisen "seurakunnan" yhteydestä.
Kovasti taisi kalikka kolahtaa!
Tuota kohtaa "ulkopuolella ovat koirat" en ole ymmärtänyt. Mielestäni koira on erittäin jalo eläin.
Tässä vähän jotain purtavaksi ja sulateltavaksi jos se hieman avaisi mitä tuo kohta voisi merkitä. Katsoin Aapeli Saarisalon Raamattu sanakirjasta hakusanalla koira, niin löytyi tälläistä tietoa:
"Koira
(hepr. keleb) oli israelilaisilla samoin kuin nykyäänkin vielä arabialaisilla toisessa asemassa kuin meillä. Se oli kotieläin ja ihmisen palvelijakin, muttei hänen ystävänsä ja seuralaisensa. Se oli vain siedetty olento isäntänsä talossa, «2. Moos. 11:7». Israelilaiset eivät metsästäneet niin kuin assyrialaiset ja egyptiläiset, ja siksi ei k:ia totutettu muuhun kuin vartioimaan karjaa ja taloa. Paimen-k:inakaan ne eivät pidä karjaa koossa, vaan karkottavat susia ja sakaaleja. Palestinassa ei kehitetty assyrialaisissa muistomerkeissä tavattujen veri-k:n kuvien kaltaisia eläimiä eikä liioin egyptiläisten seiniin kuvaamia metsäk:ia, mäyrä-, vintti- ym. k.-rotuja. Nykyarabialaisilla on persialaisia susi-k:ia metsästystä, erityisesti gasellinajoa varten. Lukuisampia ovat villit kulku-k:t. Kaikki ne ovat saman näköisiä: kellertäviä, rumia, laihoja ja teräväkuonoisia. Ne eivät saata kunnolla haukkua kurkkunsa käheyden vuoksi, makaavat uneksien ja rakastavat nukkumista, «Jes. 56:10». Kaikissa itämaitten kylissä ja kaupungeissa juoksentelee kulkukoiralaumoja, «Ps. 59:15». Illoin ne metelöivät teillä, joita puhdistavat niille heitetyistä jätteistä. Tämän vuoksi niitä suvaitaan ja suojellaankin. Sukupolvi toisensa jälkeen pitää samaa kaupunginosaa hallussaan. Jos kylän luo pystytetään leiri, valtaa heti joku kylän k:ista sen elantopaikakseen. Se ei salli muitten k:ien eikä vieraitten ihmisten lähestyä, mutta tuntee kaikki leirin lukuisatkin asujat.
Paimen-k. mainitaan esim. «Job 30:1»:ssä. Yleensä puhutaan k:ista halveksuvasti ja kunniattomuuden kuvina. K:t syövät raatojakin, «1. Kun. 14:11»; «1. Kun. 16:4»; «2. Kun. 9:10»; «Jer. 15:3», saastaista lihaa, «2. Moos. 22:31», ja muuta saastaa, «Matt. 7:6». K:t nuolivat Lasaruksen paisumia, «Luuk. 16:21», siten lisäten tuskaa eikä sitä lievittäen. Tällä tahdotaan osoittaa Lasaruksen suurta avuttomuutta, kun hän ei kyennyt torjumaan k:ia, jotka pitivät häntä jo varmana saaliinaan.
Nykyajan muhamettilaiset nimittävät kristittyjä solvaten k:iksi. Samoin oli k. häväistysnimenä heprealaisilla, «2. Kun. 8:13»; «1. Sam. 24:15»; «2. Sam. 9:8». Erityisesti käytetään sitä haureellisesta ihmisestä, miehimyksestä, «1. Kor. 6:9»; «Room. 1:27», maininnoissa "k:n hintaan", «5. Moos. 23:18», ja "ulkopuolella ovat k:t ja velhot ja huorintekijät", «Ilm. 22:15». Sitä on myös käytetty Israelin huonojen paimenten l. johtajien vertauskuvana, «Jes. 56:10». "
Kaikki maailman uskonnot ovat kaukana totuudesta. Ne perustuvat uskoon eli eräänlaiseen harhaan. Kunpi oli loppujen lopuksi totuudellisempi: Kristus vai apostoli Paavali? Hehän puhuivat ristiriitaisesti esimerkiksi lain merkityksestä.
Paavali kertoi, että laista on tullut loppu ja kirosi jokaisen joka opettaa lakia ja Kristus puolestaan sanoi lain noudattamisen ja opettamisen tekevän suurimmaksi.
Kristus piti pyhän hengen pilkkaa anteeksiantamattomana syntinä. Sen sijaan Paavali pilkkasi itse ja kutsui pilkkaajia seurakuntaan.
Rakkaus sokaisee silmät huomaamasta, että uskonnot perustuvat harhaan. Kristus kehotti hylkäämään vanhempansa ja kuitenkin maailmanlopun estävän Profeetta Elian piti saattaa lapset vanhempien yhteyteen jälleen.
Mihin uskontojen viehätysvoima oikein perustuu? Miksi kaikki maailman kansat alkoivat palvoa Nebukadnessaria, joka tyhjästä ilmestyi maailmanhistorian näyttämölle ja varasti shown. Yht'äkkiä kaikki kansat olivat polvillaan tuon tuntemattoman suuruuden edessä. Ja entä kun tulee Mahdi? Mikä saa kaikki polvilleen hänen edessään?
Oliko kyse pakosta? Hehän uhkasivat tuhota jokaisen joka ei heitä tottelisi. Juutalaiset esim. tuhottiin vuonna 70 kun he eivät ottaneet Kristusta vastaan. Suomalaiset pakkokäännytettiin ruotsalaisten toimesta 1150 ilman, että suomalaiset itse välttämättä tunsivat mitään tarvetta uskontoihin. Jne.
TMarko kirjoittaa oikeassa Hengessä.
Apostoli Paavalin oppi lienee tänä päivänä pyhäkouluissa opetettava: Jeesus on viaton, puhdas valkoinen karitsa, joka ei milloinkaan tehnyt syntiä.
Apostoli Johannes sen sijaan tahtoi Jeesuksen rinnalle yhdessä veljensä kanssa ja he sanoivat kykenevänsä juomaan saman maljan kuin Kristuskin ja ottamaan saman kasteen kuin Kristuskin. He eivät välttämättä pitäneet Jeesusta ainutlaatuisena viattomuudessa ja synnittömyydessä, vaan katsoivat olevansa lähes hänen vertaisiaan.
Apostoli Johannekselta on myös peräisin vakuuttelut: Minä rakastan teitä totuudessa ja hän kannatti totuutta ja rehellisyyttä yms. Mutta Jeesus itsehän ei näin tehnyt. Jeesus sanoi olkaa ovelat kuin käärmeet. Sillä teidät lähetetään susien keskelle. Ehkä tuo Johannksen vakuuttelu totuudesta ja rehellisyydestä oli häneltä vain käärmemäisiä sanoja, joilla ei ollut todellisuuspohjaa.
Apostoli Johanneksen opetukset ovat ristiriidassa Paavalin ja Kristuksen oman opetuksen kanssa jonkin verran siis.
Mitä olet mieltä, pitääkö Teuvoa nihdella pahansuopaisista sanoista ja suoranaisesta herjasta, jota hän harjoittaa, siis harjoittaa.
Mun mielestäni sellainen nuhtelu, jossa väitetään henkilön olevan täysin väärässä kaikessa on Jumalan viisauden tasapuolisuuden vastaista. Voihan sitä nuhdella vääristä asioista tekstissä ja kiittää puolestaan oikeista asioista.
On kyllä vilpittömämpää nuhdella kuin käyttää jotakin kiinalaista sotataitoa ja tekeytyä ystäväksi.
Itseäni Teuvon herjaus, että Saatana vaikuttaa minussa tuntui aluksi varsin vaikealta niellä. Mutta miten vaikeaa onkaan olla täysin puhdas sanoissa. Siitä kertoo Jaakobin kirje. Jeesus vielä kehotti olkaa ovelat kuin käärmeet..... jne. Ja vielä Kristus ja Isä kertoivat 2008 antavansa Suomen kansan ja kotieläimet saatanan haltuun. Jne.
Vaikka tietäisi olevansa Kristuksen orja niin jopa Pietarille Jeesus sanoi: Saatana, väisty tieltäni. Rupesiko Pietari silloin nuhtelemaan Kristusta. Ei vaan hän vajosi syvemmälle ja vannoi tahtovansa kuolla Kristuksen kanssa Jerusalemissa.
Jos ette nuhtelisi pahansuopuudesta niin se voisi olla parempi. Ennemmin itse siunaisin ja jos tosiaan olisin totellut Kristuksen käskyä erota evlut kirkosta omaksi seuraksi niin se olisi ehkä tulkittu siten, että on Kristuksen tähden luopunut paljosta. Ja olisi ehkä saanut paljon enemmän takaisin.
Nyt voi sen verran sanoa, että ei ole Kristuksen tähdenkään luopunut mistään, vaan luottaa vanhaan viiniin armosta ilman ansioita. Yksin armosta.
Teillä voi olla tuhansia kasvattajia ja opettajia, mutta vain yksi Isä. Eikä ketään voida kahta kertaa uskoon saattaa. Kukin tulee uskollaan autuaaksi. Ei uutta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin. Eikä uudesta viitasta oteta paikkaa vanhaan viittaan. jne.
Nuhtelu ja kritiikki on ainakin minusta lähes aina parempaa kuin hunajaiset sanat.