Anteeksiantamisen ja – pyytämisen asiasta.
Veljemme Jarmo kirjoittaa näin:
”Kuten esimerkiksi anteeksiantaminen ja pyytäminen.
Raamattu ei esimerkiksi opeta anteeksipyytämisen velvoitetta, vaan anteeksiantamisen velvoitteen Taivaspaikan suhteen.”
______________________________________________
Oikaisu Raamatun opetuksilla
1. On toki anteeksiantamisen velvoite, taivaspaikan suhteen.
Isä-meidän rukous: Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme.
2. Mutta on myös syntien anteeksipyytämisen velvoite, sekin taivaspaikan suhteen!
”Jos me tunnustamme syntimme...” 1 Joh 1:9.
Jarmon opetuksen (?) mukaan syntejä ei tarvitsisi pyytää anteeksi. Sellainen on harhaopetusta.
Taivaaseen ei mennä tunnustamattomien syntien säkki mukana. Taivaspaikka ei tule automaattisesti; on tehtävä parannus, tunnustettava synnit (Jumalan ja ihmisten edessä), on kaduttava. Katuvalle Jumala antaa anteeksi... 1 Joh 1:9
Jeesus neuvoi: ” Jos veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu niin anna hänelle anteeksi. Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa päivässä kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: minä kadun, niin anna hänelle anteeksi.” Luukas 17:3-4
Jarmo tahtoo siis vesittää ja vääntää kieroon tämän Jeesuksen opetuksen. Ettei katua tarvitsisi? Hän opettaa että pitäisi antaa anteeksi 7x70 päivässä... mutta katua ei kenenkään pitäisi, ei pyytää anteeksi? Saisi aina vain jatkaa samaa syntiä!
Syntikysymys on monitahoinen.
1. Syntiä lähimmäisiä, ihmisiä vastaan.
2. Syntiä Jumalaa vastaan.
3. Syntiä yleistä tasoa vastaan, esimerkiksi laittomuutta yhteiskunnan järjestystä vastaan.
Syntikysymys on aina hoidettava kaikilla tasoilla.
1. Jos on rikkonut toista ihmistä vastaan, on kaduttava ja anteeksipyydettävä ja – annettava. Silloin asia on valkeudessa, ja se pyyhitään pois.
2. Jos on rikkonut Jumalaa ja Hänen sanaansa vastaan, tulee tunnustaa synnit.
3. Jos on rikkonut myös yleistä tahoa vastaan, sekin tulee ottaa käsittelyyn.
Synnit eivät puhdistu eivätkä ”poistu” - vaikka kuinka joku anteeksi antaisi. Jos tätä kaavaa noudattaisiin, jotkut olisivat kuin Anteeksi-Antamisen- Automaatteja, ja toiset Synnin-Syövän-Saastuttajia. Näin ei Jumalan Oikeus ole tarkoitettu.
Jumala antaa anteeksi katuvalle, ja ihmisen tulee antaa anteeksi katuvalle, ja vaikka ei katuisi?
Sitten, jos – kun on rikkonut laillista järjestystä vastaan, sekin taho on hoidettava.
Sakkeus, hän sai Jeesukselta anteeksi, mutta hän heti alkoi hyvittää tekojaan, vääryyksiään...
Sitten lisää.
Jarmon valheellinen, perätön väite. Hän kirjoittaa ML:lle
”Ja totuus on se, ettei sinulle kelpaisi kenenkään julkinenkaan anteeksipyyntö. Sinä olisit edelleen verisesti yhtä loukkaantunut ja "katkeruus näkyisi kirkolta kotio saakka". ”
Tuo ei ole ”totuus” vaan likainen väite. Kun täällä syksyllä 2015 oli eräs kirjoittaja, joka keksi kirjoitta likaisia loukkauksia, laitomuuksia, ja siitä käynnistyi tutkintapyyntö, tämä tyyppi pyysi täällä julkisesti anteeksi. (Ei häntä ML vaatinut....) Ja asia tuli kuntoon. Jarmon väite: ”olisit edelleen verisesti loukaantunut” on tosi törkeä. ML on tietenkin antanut anteeksi (pyytämättä) sitä ja tätä, raskaita asioita, eikä pidä syntisäkkiä niskassaan!!!
Silloin kun asiat selvitetään molemminpuolisella tasolla, anteeksiantamisen ja – pyytämisen tasolla, asiat jäävät pois... Molemmat puolet on Raamatussa selvästi opetettu. Srkä syntien tunnustaminen; katumus, että anteeksiantamus. Varokaamme vääristelemästä tervettä Raamatun opetusta!
Veljemme Jarmo kirjoittaa näin:
”Kuten esimerkiksi anteeksiantaminen ja pyytäminen.
Raamattu ei esimerkiksi opeta anteeksipyytämisen velvoitetta, vaan anteeksiantamisen velvoitteen Taivaspaikan suhteen.”
______________________________________________
Oikaisu Raamatun opetuksilla
1. On toki anteeksiantamisen velvoite, taivaspaikan suhteen.
Isä-meidän rukous: Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme.
2. Mutta on myös syntien anteeksipyytämisen velvoite, sekin taivaspaikan suhteen!
”Jos me tunnustamme syntimme...” 1 Joh 1:9.
Jarmon opetuksen (?) mukaan syntejä ei tarvitsisi pyytää anteeksi. Sellainen on harhaopetusta.
Taivaaseen ei mennä tunnustamattomien syntien säkki mukana. Taivaspaikka ei tule automaattisesti; on tehtävä parannus, tunnustettava synnit (Jumalan ja ihmisten edessä), on kaduttava. Katuvalle Jumala antaa anteeksi... 1 Joh 1:9
Jeesus neuvoi: ” Jos veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu niin anna hänelle anteeksi. Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa päivässä kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: minä kadun, niin anna hänelle anteeksi.” Luukas 17:3-4
Jarmo tahtoo siis vesittää ja vääntää kieroon tämän Jeesuksen opetuksen. Ettei katua tarvitsisi? Hän opettaa että pitäisi antaa anteeksi 7x70 päivässä... mutta katua ei kenenkään pitäisi, ei pyytää anteeksi? Saisi aina vain jatkaa samaa syntiä!
Syntikysymys on monitahoinen.
1. Syntiä lähimmäisiä, ihmisiä vastaan.
2. Syntiä Jumalaa vastaan.
3. Syntiä yleistä tasoa vastaan, esimerkiksi laittomuutta yhteiskunnan järjestystä vastaan.
Syntikysymys on aina hoidettava kaikilla tasoilla.
1. Jos on rikkonut toista ihmistä vastaan, on kaduttava ja anteeksipyydettävä ja – annettava. Silloin asia on valkeudessa, ja se pyyhitään pois.
2. Jos on rikkonut Jumalaa ja Hänen sanaansa vastaan, tulee tunnustaa synnit.
3. Jos on rikkonut myös yleistä tahoa vastaan, sekin tulee ottaa käsittelyyn.
Synnit eivät puhdistu eivätkä ”poistu” - vaikka kuinka joku anteeksi antaisi. Jos tätä kaavaa noudattaisiin, jotkut olisivat kuin Anteeksi-Antamisen- Automaatteja, ja toiset Synnin-Syövän-Saastuttajia. Näin ei Jumalan Oikeus ole tarkoitettu.
Jumala antaa anteeksi katuvalle, ja ihmisen tulee antaa anteeksi katuvalle, ja vaikka ei katuisi?
Sitten, jos – kun on rikkonut laillista järjestystä vastaan, sekin taho on hoidettava.
Sakkeus, hän sai Jeesukselta anteeksi, mutta hän heti alkoi hyvittää tekojaan, vääryyksiään...
Sitten lisää.
Jarmon valheellinen, perätön väite. Hän kirjoittaa ML:lle
”Ja totuus on se, ettei sinulle kelpaisi kenenkään julkinenkaan anteeksipyyntö. Sinä olisit edelleen verisesti yhtä loukkaantunut ja "katkeruus näkyisi kirkolta kotio saakka". ”
Tuo ei ole ”totuus” vaan likainen väite. Kun täällä syksyllä 2015 oli eräs kirjoittaja, joka keksi kirjoitta likaisia loukkauksia, laitomuuksia, ja siitä käynnistyi tutkintapyyntö, tämä tyyppi pyysi täällä julkisesti anteeksi. (Ei häntä ML vaatinut....) Ja asia tuli kuntoon. Jarmon väite: ”olisit edelleen verisesti loukaantunut” on tosi törkeä. ML on tietenkin antanut anteeksi (pyytämättä) sitä ja tätä, raskaita asioita, eikä pidä syntisäkkiä niskassaan!!!
Silloin kun asiat selvitetään molemminpuolisella tasolla, anteeksiantamisen ja – pyytämisen tasolla, asiat jäävät pois... Molemmat puolet on Raamatussa selvästi opetettu. Srkä syntien tunnustaminen; katumus, että anteeksiantamus. Varokaamme vääristelemästä tervettä Raamatun opetusta!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.