Suomen rikoslaissa (39/1889) kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli syyte nostetaan pääasiassa vain, mikäli kunnianloukkauksen uhri sitä vaatii. Rikokselle on tavallinen ja törkeä tekomuoto:
»Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.»
(Rikoslain 24 luku 9 §[3])
»Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.»
(Rikoslain 24 luku 9 §[3])
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älytöntä höpötystä koko aloitus.
Emme ole lakia lukeneet, mutta törkeä kunnianloukkaus vainajaa kohtaan tosiaan tapahtunut ikaalisissa. Kuolleen henkilön kohtelu. Tässä tulee kirkkolaki ja ruumiin kohtelu ja halventaminen tosiaan esille. Kunnianloukkaus vainajaa kohtaan. Koiratkin haudataan kunnioittavasti. Kunnianosoitus vainajaa kohtaan jäi. Ei pidetty kunnon hautajaisia ja muistotilaisuutta . Vainaja olisi halunnut muistotilaisuuden. Rikospykälä tähänki on mut eiköhän toi eka kirjoittaja sen tohon heitä. Edesmennyt vainaja nimittäin teki just velkakirjan s...
Takia. Rikoslaki 342
Pykälä 54, momentti 333.
Kenen kunniaa nyt pitäisi loukata törkeästi? Eli kenen kunnianloukkaus on tullut ajankohtaiseksi?
Kerroppa tarkemmin mikä naula on vetänyt?
Kerroppa yksityiskohtia.
Myös Matti Äijön kunniaa on loukattu.
Kuka, missä, milloin, miten ??
Kerroppa esimerkkejä.
Niitä on ihan vitusti. Googlaa hymyilevä hiihtäjä
Sehän on vajakin rekisteröimä sininimmari ja ketä vajakki
sillä tarkoittaakin niin sitä pitää vajakilta itsetään kysellä.