Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään Helsinkiin muualta maasta ja Helsingistä muualle maahan suuntautuvista muuttovirroista.
Tässä maassamuutossa Helsinki on hieman saamapuolella, 35 000 tulee tänne, 32 000 lähtee, näin vuoden 2015 tilastot kertovat. Hyvä niin sanoisi moni.
Katsotaan tilastojen taakse. Joka kolmas Helsinkiin muuttaja on opiskelija, 19-24 vuotias. Poismuuttajien suurin ryhmä on puolestaan noin 35 vuotiaat. Tänne tuöllaan opiskelemaan, kun valmistutaan, löydetään työpaikka ja perustetaan perhe, muutetaan pois. Uutena isona poismuuttajaryhmänä ovat yli 55 vuotiaat, siis eläkeikään tulevat tai jo sen saavuttaneet.
Ongelma on siinä, että opiskelijat eivät tuo kaupungille juurikaan verotuloja. Kun valmistutaan ja vakiinnutaan ja ryhdytään ansaitsemaan, muutetaankin pois. Verotulot menevät uuteen kotikuntaan, useimmiten Vantaalle joka on suurin Helsingistä poismuuttajien vastaanottaja. Helsingille syntyy verotulotappiota. Eläkeläisissäkin on paljon hyvätuloisia, ainakin parempituloisia kuin sisäänmuuttajien valtaosa. Sekin nakertaa kaupungin talouden pohjaa.
Helsinki kuitenkin kasvaa paljon enemmän kuin tuo 3000 sisään- ja poismuuttavan erotus. Syntyvyys selittää osan, maahanmuutto lopun. Maahanmuutto on selkeästi suurin kasvun osatekijä. Maahanmuuttajissa on oikeastaan vieläkin isompi taloudellinen riski kuin opiskelijoissa. Maahanmuuttajien kotoutumisen kulut ovat tunnetusti hyvin korkeat, heidän asuttamisensa vaatii paljon kaupungin tukea.
Helsinkiläisenä olen hyvin huolissani kaupunkimme taloudellisen pohjan romuttamisesta, jota päättäjämme ovat aivan tietoisesti tehneet. Erityisen innokkaita tässä ovat olleet vihreät, mutta ei kaupungin kahta muuta valtapuoluetta, kokoomusta ja demareita voi pitää juuri sen fiksumpina.
Helsingillä on edessä pitkä vähittäisen näivettymisen tie, rahat ovat jo nyt käytännössä loppu, vain hiilen ja kaasun polttamisella sähköksi kaupunki on voinut tilkkiä kassaansa. Sekin lähde kuihtuu kun pakon sanelemat isot investoinnit uusien energiamuotojen käyttöön on pakko tehdä. Tuloveropohja rapautuu tuon muuttoliikkeen vääristymän myötä, yhteisöverokanta samoin kun isot yritykset muuttavat pääkonttereitaan kiihtyvällä tahdilla Espooseen ja Vantaalle, ruuhkien ulottumattomiin lähemmäs työntekijöitä.
Jäljelle jää vain kiinteistöverojen korotukset ja muut sen kaltaiset toimet, jotka edelleen nostavat asumisen hintaa ja kiihdyttävät tuota muuttoliikettä.
Helsinki joudutaan vielä pakkoliittämään Vantaaseen. Tapahtuuko se kymmenen, vai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, riippuu paljolti saako keskustavetoinen hallituksemme metropolialueen hallinnon lainsäädännöllä kuntoon, Helsinki vetoisesti alue ei tule pärjäämään.
Tässä maassamuutossa Helsinki on hieman saamapuolella, 35 000 tulee tänne, 32 000 lähtee, näin vuoden 2015 tilastot kertovat. Hyvä niin sanoisi moni.
Katsotaan tilastojen taakse. Joka kolmas Helsinkiin muuttaja on opiskelija, 19-24 vuotias. Poismuuttajien suurin ryhmä on puolestaan noin 35 vuotiaat. Tänne tuöllaan opiskelemaan, kun valmistutaan, löydetään työpaikka ja perustetaan perhe, muutetaan pois. Uutena isona poismuuttajaryhmänä ovat yli 55 vuotiaat, siis eläkeikään tulevat tai jo sen saavuttaneet.
Ongelma on siinä, että opiskelijat eivät tuo kaupungille juurikaan verotuloja. Kun valmistutaan ja vakiinnutaan ja ryhdytään ansaitsemaan, muutetaankin pois. Verotulot menevät uuteen kotikuntaan, useimmiten Vantaalle joka on suurin Helsingistä poismuuttajien vastaanottaja. Helsingille syntyy verotulotappiota. Eläkeläisissäkin on paljon hyvätuloisia, ainakin parempituloisia kuin sisäänmuuttajien valtaosa. Sekin nakertaa kaupungin talouden pohjaa.
Helsinki kuitenkin kasvaa paljon enemmän kuin tuo 3000 sisään- ja poismuuttavan erotus. Syntyvyys selittää osan, maahanmuutto lopun. Maahanmuutto on selkeästi suurin kasvun osatekijä. Maahanmuuttajissa on oikeastaan vieläkin isompi taloudellinen riski kuin opiskelijoissa. Maahanmuuttajien kotoutumisen kulut ovat tunnetusti hyvin korkeat, heidän asuttamisensa vaatii paljon kaupungin tukea.
Helsinkiläisenä olen hyvin huolissani kaupunkimme taloudellisen pohjan romuttamisesta, jota päättäjämme ovat aivan tietoisesti tehneet. Erityisen innokkaita tässä ovat olleet vihreät, mutta ei kaupungin kahta muuta valtapuoluetta, kokoomusta ja demareita voi pitää juuri sen fiksumpina.
Helsingillä on edessä pitkä vähittäisen näivettymisen tie, rahat ovat jo nyt käytännössä loppu, vain hiilen ja kaasun polttamisella sähköksi kaupunki on voinut tilkkiä kassaansa. Sekin lähde kuihtuu kun pakon sanelemat isot investoinnit uusien energiamuotojen käyttöön on pakko tehdä. Tuloveropohja rapautuu tuon muuttoliikkeen vääristymän myötä, yhteisöverokanta samoin kun isot yritykset muuttavat pääkonttereitaan kiihtyvällä tahdilla Espooseen ja Vantaalle, ruuhkien ulottumattomiin lähemmäs työntekijöitä.
Jäljelle jää vain kiinteistöverojen korotukset ja muut sen kaltaiset toimet, jotka edelleen nostavat asumisen hintaa ja kiihdyttävät tuota muuttoliikettä.
Helsinki joudutaan vielä pakkoliittämään Vantaaseen. Tapahtuuko se kymmenen, vai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, riippuu paljolti saako keskustavetoinen hallituksemme metropolialueen hallinnon lainsäädännöllä kuntoon, Helsinki vetoisesti alue ei tule pärjäämään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Noin on asiat, onhan tuosta keskusteltu ennenkin. Helsinkiläiset, täällä Kapi ja MPP, elävät omassa kuplassaan eivätkä osaa katsoa totuutta silmiin. Mamuja paapotaan ja rahaa sydetään kaikkeen muuhun muttei tuottavaan toimintaan. Hukkaputkia halutaan kaivaa maan sisään, uusia kirjasto- ym. julkisia rakennuksia pykätä. Verorahoilla.
Kaikkien pitäisi saada kansalaispalkkaa jotta voi istua kaikessa rauhassa lattea lipittämässä trendikahvilassa. Siinä vihreiden politiikka kiteytettynä
Ja Kepu-huijarit on koko ajan väittäneet että Helsinki ryövää maaseudun koulutetut, nytkö on siis selvinnyt että asia onkin täysin päinvastoin.
Pääkaupunkiseudun muille kunnille maksamat puolen miljardin tukiaset on lopetettava heti!!!!
Älä huoli. Tällä menolla Helsingiltä ei mene kuin muuatama vuosi kun se on täysin muiden elätti.
Kiitetään siitä poliitikkojamme, jotka typeryydessään tuhoavat pääkaupungin. Helsinki olisi hieno paikka, jollei täällä esiintyisi laajamittaisesti myös suunnatonta typeryyttä, jonka valovoisimmat edustajat voi nähdä kaikki yhdellä kertaa kun menee katsomaan kaupunginvaltuuston kokousta.
Kun väestökasvu pääkaupunkiseudulla on näin tuntuvaa, sitä eivät selitä mitkään opiskelijat. Heitähän on tullut Helsinkiin iät ja ajat. Jos vastaavasti poistuma olisi sama 35 vuotiaasta ylöspäin, vaikutuksen pitäisi olla plus miinus nolla. Maahanmuutto sen sijaan selittää kyllä osan kasvusta, mutta ei likimainkaan kaikkea.
Kysymys kuuluukin, että mikä kumma ihmisiä vetää vuodesta toiseen Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, jos tämä on niin kurja paikka asua. Miksi ihmiset tietoisesti hakeutuvat paratiiseista kohden kurjuutta. Kurjuuden mittarina lienee sekin, että pääkaupunkiseudun kunnissa on muuta maata keskimäärin pienemmät veroprosentit siitäkin huolimatta, että juuri tämä samainen pääkaupunkiseutu maksaa kaikkein eniten valtionosuuksien tasausta eli rosvorahaa muille kunnille, etupäässä Kepulandiaan. Sitä maksetaan vuodesta toiseen. Jos siis helsinki vetää vain pienituloisia, miksi se kykenee kuitenkin tulemaan toimeen muuta maata pienemmällä veroprosentilla.
Miten on siis selitettävissä näin valtava muuttovoitto verrattuna muuhun maahan, joka ehkä avauksenkin perusteella vaikuttaa onnelalta pääkaupunkiseutuun verrattuna.
Toki avauksessa katsottiin huolestuneesti enemmän tulevaisuuteen päin kuin voivoteltiin nykytilannetta. Jos jostain pitäisi aloittaa petraaminen, niin kyllä se olisi kunnallista itsehallintoa vastaan sotivan valtionosuuksien tasauksen lopettaminen kokonaan. Pääkaupunkiseudun talous näyttäisi sen jälkeen ihan toiselta eikä huolen häivää olisi pitkiin aikoihin. Maahanmuuttopolitiikassa pääkaupunkiseudun taakkaa pitäisi vähentää. Ehkä siinä EU:n aiottu toimintatapa eli maksa, jos et suostu kantamaan yhteistä taakkaa, voisi toimia. Kaikesta tästä huolimatta pääkaupunkiseudulla on muuhun maahan verrattuna niin paljon vetovoimatekijöitä, että se on edelleenkin myös hyvin toimeentulevan väestön ykkössuosikki. Sen vuoksi en olisi kovin huolissani myöskään tulevaisuudesta. Tietysti olisi hyvä, jos muuallakin maassa päästäisiin kehityksessä eteenpäin. Tulppana tässä on kuitenkin haja-asutuksen ja erakoitumisen ihannointi.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä olen kannattanut koko ajan. Pääkaupunkiseutu on niin selkeästi yhtä ja samaa työssäkäyntialuetta, että kuntarajat ovat keinotekoiset. Vantaalaiset ja espoolaiset tuskin kovin laajasti tuntevat mitään suurta kotiseuturakkauttakaan, että heille kunnan vaakunoiden säilyttäminen olisi tärkeää. Itse olen tuntenut oloni aina helsinkiläiseksi riippumatta siitä, missä näistä kolmesta kunnasta olen asunut.
Niin, en tiedä mihin sitten on uskominen, ellei Helsingin Sanomien kertomaan.
Pikku huomiona tuohon, kun totesit, että opiskelijoitahan on tullut Helsinkiin iät ja ajat, niin kovinkaan pitkän aikaa perheettömien opiskelijoiden ei ole ollut sallittua siirtää kirjojaan opiskelukaupunkiin. Kun se taisi joskus 1990-luvulla tulla lailliseksi, kesti vielä useita vuosia ennen kuin siitä tuli valtaenemmistön käytäntö.
Siitä syystä kaikkien opiskelupaikkakuntien väkiluvut kasvoivat yhdessä vaiheessa huomattavasti mukaan lukien toisen asteen koulutuspaikkakunnat.
Lue se Hesarin juttu. Tosin useimmitehan Hesari valehtelee, joten saattaahan se tuo sinunkin väite olla oikea.
Sotket myös vastineessasi Helsingin ja pääkaupunkiseudun. Toki ymmärrettävää, asioiden ymmärtäminen SAK:n kouluttamalla ei aina ole parasta a-luokkaa.
Jutun mukaan siis viime vuonna Helsinkiin muutti muualta Suomesta 35 000 ihmistä. Helsingistä pois muutti noin 32 000 ihmistä. Nettomuuttovoitto on siis 3000 ihmistä. Jutussa mainitaan myös, että kolmasosa Helsinkiin muuttavista aikuisista on opiskelijoita, siis noin 12 000 henkilöä. Luvut paljastavat, ettei se Helsinki sittenkään ole maksukykyisiä houkuttavaa, vaan päinvastoin, pienituloisia houkuttava, pienituloisiin kuuluvat myös maahanmuuttajat, joiden ansiosta kaupungin nettokasvu on siellä 7000-8000 asukkaan paikkeilla vuosittain.
Opiskelijat eivät pienituloisina maksa juurikaan veroja, satunnaisista ansioista ei kaupungin kassaan paljoa heru. Jutun mukaan tyypillinen Helsingistä pois muuttava on yli 35-vuotias. Siis parhaassa työiässä, ja veronmaksuiässä, oleva josta kaupunki hyötyisi jos hän jäisi Helsinkiin. Nyt verohyödyn korjaa naapurit.
Helsingin Yliopiston alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan vuosina 2001–2012 Helsinki menetti muuttajien mukana verotettavaa tuloa 783 miljoonaa euroa. Samalla Espoo voitti 71 miljoonaa euroa ja Vantaa 26 miljoonaa euroa. Loppu on mennyt muihin kehyskuntiin ja kauemmaksikin maakuntiin.
Samainen tutkimus osoittaa, että kantakaupungista, mutta myös ratojen varsilta muuttavat pois etenkin varakkaat lapsiperheet ja koulutetut. Juuri se ryhmä, joka voisi korjata tuon satojen miljoonien varotappion.
Helsingin päättäjille näyttää olevan ylivoimaista ymmärtää mihin tämä ilmiö johtaa. Aikaa olisi ollut jo pitkään tehdä muutoksia niin, että asuntoja olisi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Ei rakentaminen Helsingissä ole tuhansia euroja neliöltä kalliimpaa kuin 20 km:n päässä Vantaalla tai Espoossa. Kyse on kaupungin harjoittamasta politiikasta, jossa vedätetään tarkoituksellisesti asuntojen hintaa ylös. Taustalla on poliitikkojen halu pitää oman asunnon arvon nousu korkeana, mutta myös halu gryndereitten suosimiseen.
Vihreidenkin kovan asuntorakentamisen jarrutuksen ymmärtää, kun katsoo kunka paljon YIT, Skanska tai SRV tukevat miljoonilla luontojärjestöjä. Pyyteettömästi? Tuskin. Kalliiden asumiskustannusten poliittisen ulottovuuden ymmärtää myös, kun katsoo miten VVO jakaa rahaa ay-liikkeen kautta SDP:lle ja Vasemmistoliitolle. Kaupunki menettää siis satoja miljoonia, kuten Ylipiston tutkimus osoittaa, mutta kun poliitikkoja lähellä olevat tahot hyötyvät asuntopulasta, viis kaupungin kassasta.
Asuntokuntia koskevan tulotilaston (2014) mukaan Helsingissä asuu väkeä, joka ansaitsee vuodessa noin 6000 euroa enemmän kuin maassa keskimäärin ansaitaan. Jos tätä puhdistetaan tulonsiirrot, ero kasvaa 7000 euroon. Espoo on sitten ihan omassa sarjasaan, kun siellä keskimäärinen tulotaso on 12000 euroa muuta maata suurempi. Tilaston mukaan tilanne ei ole olennaisesti muuttunut viidessä vuodessa mihinkään suuntaan. No ehkä sen verran, että espoolaisten hakurako muuhun maahan oli vielä vuotta aiemmin 14000 euroa.
Nämä tulotilastot kertovat siis siitä, että Helsingissä ja erityisesti Espoossa asuu muuta maata hyvätuloisempaa väkeä. Siis siitäkin huolimatta, että Helsinki houkuttelee puoleensa maaseudun huonotuloisiakin. Huonotuloisuus ilmeisesti vaihtuu nopeasti Helsingissä asuessa hyvätuloisuudeksi sen vuoksi, että Helsingin työpaikkaomavaraisuus on yli sadan prosentin. Osa kaikken hyvätuloisimmista on siirtynyt Espooseen ja osin myös muihin kehyskuntiin. Olennaista on kuitenkin se, että yhteys Helsinkiin toimii, koska siellä on usein työpaikka. Viime vuosina on tosin alkanut ilmetä myös paluumuuttoa, koska eläminen varsinkin taaimmaisissa kehyskunnissa on pitkien etäisyyksien vuoksi hankalaa. Eteläinen Espoo tietysti vetää, koska rikkaat kaipaavat merinäköaloja ja väljää asumista. Helsinki on alkanut rakentaa merenrantojaan, mikä varmasti lisää varakkaiden kiinnostusta asua Helsingissä.
Mutta summa summarum pääkaupunkiseudulla asuu kaikkinensa selvästi hyvätuloisempaa väkeä kuin muualla Suomessa. Ja pelkästään Helsingissä tulotasoero on selvä. Ehkä tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Helsinkiin muuttaa erityisen hyvätuloista väkeä tai sitten he muuntuvat hyvätuloiksi Helsingissä jonkun aikaa asuttuaan. Helsinki houkuttaa ja koukuttaa monen tilastotiedon perusteella eikä pois muuttavakaan väki pitkälle pötki ja osa sitten palailee maaseudun ihanuutta koettuaan takaisin. Maalaisromantiikalla ei enää ole samaa tenhoa kuin Suomi-filmien aikoina.
Helsinki ja pääkaupunkiseutu eivät mene minulla sekaisin. Niitä pitääkin käsitellä yhtenäisenä alueena, koska ne ovat yhtä ja samaa työssäkäyntialuetta. Sen lisäksi Helsinki on pääkaupunkiseudun vapaa-ajanviettokeskus, kun puhutaan maksullisesta vapaa-ajanvietosta. Tätä kautta kehyskuntiin muuttaneet ja niissä asuvat tuovat lisätuloa Helsinkiin. Suurella osalla on myös työpaikka Helsingin puolella, mikä näkyy sitten vilkkaana ravintolaelämänä myös päiväsaikaan eli lounasravintopalveluita tuottavissa yrityksissä. Ihan silmämääräisesti arvioiden Helsingissä astelee päivittäin myös paljon turisteja ja heidän määränsä tuntuu vuosi vuodelta kasvavan. Myös siitä tulee lisätuloa helsinkiläisille yrittäjille ja avautuu työtilaisuuksia palkansaajille.
Hyvä oli myös se, että hallitus sai alun kompuroinnin jälkeen jonkinlaisen herätyksen siitä, mihin kannattaa investoida. Tätä kääntymystä on vaikea ymmärtää muuten kuin, että paine Kokoomuksen sisällä alkoi käydä liian suureksi ja järkeviäkin hankkeita piti saada hallitusohjelman jatkoksi. Jos Jan Vapaavuori olisi valittu Kokoomuksen puheenjohtajaksi, tällaiset hankkeet olisivat olleet hallitusohjelmassa alun alkaen.
Samaan johtopäätökseen on tullut SDP:n Lasse Lehtinen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001194955.html
Hän viittaa kolumnissaan Mari Vaattovaaran lausuntoihin, kaupunkimaantieteen professori on huolissaan kaupungin vetovoiman häviämisestä kun sen saavutettavuutta hankaloitetaan fillariterrorismin nimissä.
Kannattaa lukea Lehtisen kolumni ja Vaattovaaran kommentit toisaalta
Mielenkiintoista tässä on se, että Helsinki tuhoaa itse itsensä. Yleensä kaupungit koettavat lisätä vetovoimaa ja taloudellista aktiivisuutta, Helsinki toimii täysin nurinpäin. Kaikki nuo yliopistojen tutkimusraportit ym. tieto on käytettävissä, silti Helsingin poliitikot puuhastelevat kaupunkilaisia vastaan. Käsittämätöntä. Onko todella korruptio kaiken takana?
Jos katsotaan vähän lähimpien naapureiden tilannetta, niin siellä vetovoimaisimpien alueiden vetovoima näyttäisi perustuvan paljossa siihen, että autoliikennettä ei ole tai sitä on onnistuttu vähentämään. Tallinnan keidas ihmisvilinän perusteella on vanha kaupunki. Siellä ei käytännössä ole autoliikennettä lainkaan. Lähinnä vain taksit ja diplomaattiautot liikkuvat vanhan kaupungin reunamilla (alueella on paljon lähetystöjä).
Ruotsissa vanha kaupunki ja keskusta on vilkkaita alueita. Ruotsissa on otettu käyttöön jo vuosia sitten keskustan ruuhkavero, joka vähensi ainakin viidenneksen autoliikennettä keskustassa. En ole havainnut Ruotsin puolelta valituksia siitä, että Tukholma olisi tuhonnut itse itseään näillä toimenpiteillä. Päinvastoin ruuhkaveroa kannattavat eniten juuri Tukholmassa asuvat.
Euroopan pyöräilypääkaupunkin on tietysti Amsterdam. Siellä käyneenä voi sanoa, että pyöräilyn määrät ovat ihan toista luokkaa kuin missään päin Suomea. Vanha kaupunki on suurelta osin autoliikenteestä vapaata aluetta ja nimenomaan siellä tuntui taas olevan sitä ihmisvilinää kaikkein eniten. Ihmiset viihtyvät paikoissa, joissa ei tarvitse hengittää pakokaasua ja katsella autojen vilinää.
Omasta mielestäni Helsingissä voisi olla tämäntapainen keskusta-alue. Kauppatorin-Esplanadin alue olisi luoteva tähän tarkoitukseen. Suomessa voisi olla näissä kysymyksissä myös erikseen kesä- ja talviaika. Talvella pyörällä liikkuminen ja ulkona oloile vähenevät luonnostaan ja silloin autoille voisi antaa enemmän tilaa. Asia pitäisi kokonaisuudessaan suunnitella niin, ettei kenelläkään aiheutu tarpeetonta haittaa. Autolla työpaikalleen pitää tietysti päästä sellaisten, jotka käyttävät autoaan työssä. Itse en mennyt omalla autolla työurania aikana kuin muutaman kerran Helsingin keskustaan, koska en tarvinnut autoa työssä ja julkinen liikenne on niin toimivaa. Sanotaan, että kaikki tiet vievät Roomaan ja saman se julkinen liikenne tekee Helsingin keskustaan, joten suurella osalla ei ole vaihtoehdotonta tarvetta tulla omalla autolla.
Tukholman kaupallinen keskusta ei ole Gamla Stan. Turismin keskus on siellä. Tukholman paikallinen keskus on Norrmalmin ympäristö. Tässäpä kuva kuinka Tukholmassa on autoliikenne järjestetty tuolle alueelle, päärautatieasema ja Tunnelbanan risteysasema jäävät heti kuvan vasemmalle puolen. Melkoisia moottoritiesiltahäkkyröitä ihan ydinkeskustan kupeessa. Ne toimivatkin niin hyvin, että autoilua on rajoitettu ruuhkamaksuin.
https://www.google.fi/maps/place/Tukholma, Ruotsi/@59.327317,18.0564701,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1s24542201!2e1!3e10!6s//lh3.googleusercontent.com/proxy/_gT8naYNPMyWgwipoJ7VAniP0kQNu5VqIixPC_gv448CumUZAKjg8Xr_MGena0SpDHPPF3cl2DMs5YU4HgDjAqJ-DBi_qA=w114-h86!7i2288!8i1712!4m5!3m4!1s0x465f763119640bcb:0xa80d27d3679d7766!8m2!3d59.3293235!4d18.0685808!6m1!1e1
Sama koskee Tallinnaa. Autoille on hulppeat väylät tulevat aivan Vanhan Kaupungin kupeeseen. Narva maantee, Tartu maantee ym jatkuvat ihan siihen Virun edustalle.
Helsingissä tilanne on toinen. Meillä ei ole keskustassa Tukholman kaltaisia siltahirvityksiä, eikä leveät sisääntuloväylät jatku ydinkeskustaan. Nyt meillä halutaan tulpata sisääntuloväylät jo Kehä I tasolta. Siis 10 km ydinkeskustasta.
Amsterdamissa on pyöräilylle ihan eri olosuhteet kuin Helsingissä. Meillä kohtuullista keliä on 6-8 kuukautta, siitäkin etenkin syksy aika arvaamatonta. Amsterdamissa asiallista pyöräilykeliä on 12 kk.
Infrakin on ihan toista luokkaa. Amsterdamissa, kuten Kööpenhaminassakin, pyöräily on järjestetty helposti ja selkeästi osaksi liikenteen kokonaisjärjestelmää, meillä on tehty jos jonkinmoista viritystä, on erillistä pyörätietä, baanaa, yhdistettyä kevyenliikenteen väylää, yksisuuntaista pyöräkaistaa, kaksisuuntaista kaistaa, mopoille sallittua, mopoilta kiellettyä, on pyörätaskuja ja ties mitä. Lopputulos on sekavaakin sekavampi, jossa pyöräily on lähinnä kaaoksessa selviämistä. Kun päättäjiltä puuttuu näkemys, tuodaan maailmalta ideoita testattavaksi testaamisen jälkeen eikä mistään tule koskaan valmista. Tyypillistä vihreiden puuhastelua.
Todellakin Tukholman keskusta, siis muu kuin se vanha kaupunki, on melkoista siltaviritelmää. Slussen, tuo asemanseutu, Karoliinisen sairaalan seutu ja niin edelleen. Puhumattakaan kun mennään vaikkapa IT alan keskukseen Kistaan.
Helsingissä ei Sörnäisten, Pasilan ja Ruoholahden rajaamalla alueella, siis varsinaisessa kantakaupungissa, ole vastaavia ramppijärjestelyjä tai muita monitasohäkkyröitä. Liikenne on pääosin yhdessä tasossa, maan päällä. Pasilaan ollaan rakentamassa jotain uusia viritelmiä, samoin Kalasatamaan. Ne ovat tosin kaukana kantakaupungista verrattuna vaikkapa noihin Tukholman systeemeihin.