Espoon nimistön historiaa, osa 1: Alberga

Koska voimakkaan rakentamisen seurauksena perinteinen elinympäristömme on vaarassa painua unholaan, muistutettakoon, että Helsingin seudunkin paikkakunnilla on rikas ja pitkälle menneisyyteen ulottuva historia. Leppävaara, ruots. Alberga, on saanut nimensä 800-luvulla seudulla liikkuneiden arabialaisten kauppiaiden toiminnan seurauksena. Nimittäin, mausteita ja kankaita kauppanneet etelän matkamiehet halusivat ostaa arvokasta lepän kaarnaa, jota käytettiin vuohennahkojen parkitsemiseen. Heidän kielensä arabian sana 'al-barqa', joka tarkoitti parkitsemisainetta, vääntyi myöhemmin ruotsinvallan aikana muotoihin Ala-park[g]a ja myöhemmin Alberga, joka suomennettiin suoraan Leppävaaraksi. Sattumalta vieläpä osuen oikeaan. Tämän johdosta Alberga on nykyisin arabiturismin keskipiste. Kaarnasta punottuja vöitä ostetaan matkamuistoksi niin suuria määriä, että Espooseen (ruots. Asp å, Haapajoki) on alettu tuoda halvempiarvoista haavan kuorta mm. Pieksämäeltä, väittäen sitä alkuperäismateriaaliksi. Siellä sitä tuotetaan pieksemällä katkottuja haapoja ratapölkkyjä vasten liikenteeltä suljetuilla rataosuuksilla. Piekseminen, itäisissä maakunnissa yleinen ajankulu, on toisaalta antanut resiinapitäjälle sen nykyisen nimen (ennen siellä kasvatettiin resiinakasvia, josta puristettiin vaihteistoöljyä). Hommassa tulee usein paljon ns. haavoittuneita. Ratojen sulkeminen taas on saanut paikallisväestön pakkautumaan juniin ja muuttamaan sinne, missä työtä vyönpunonnassa on tarjolla (Katajanokan Vyökujalla oli aiemmin kokonainen linna työläisille), mm. Nokialle, joka sijaitsee heti Albergan kartanon eteläpuolella, konekivääripesäkkeistä luoteeseen. Albergasta länteen sijaitseekin rautatieasema Tuomarila, joka ei viittaa oikeuden tuomioon vaan... no, se olkoon seuraavan oppituntimme aihe. Voitte mennä välitunnille, kunhan ette pieksä toisianne.