Ruotsalaiset rotutohtorit mittasi kalloja Suomessa

RUOTSALAISILLE KALLONMITTAAJILLE SUOMALAISET OLIVAT ROTUJEN POHJASAKKAA

PONTUS PUROKURU1.2.2015 13.02

KOTIMAA

Ruotsalaisen nationalismin historia antaa karmeita esimerkkejä siitä, miten rasismia on harjoitettu tieteen nimissä. Tapio Tammisen teos Kansankodin pimeämpi puoli sai vuoden 2015 Tieto-Finlandian.

Uutisista näkyy, että väkivaltainen äärioikeistolainen liikehdintä on yleistynyt Ruotsissa. Uutiset eivät kuitenkaan kerro, kuinka syvälle rasismi ja vähemmistöjen syrjintä porautuvat maan historiassa.

Kulttuuriantropologi Tapio Tamminen taustoittaa kirjassaan Kansankodin pimeämpi puoli eurooppalaisen äärioikeiston nousua Ruotsin historian kautta. Vedenjakajana on Suomen menettäminen Venäjälle 1800-luvun alussa. Siitä lähtien Ruotsissa alettiin tuottaa ajattelua, jossa yhdeksi eliöksi kuviteltu kansa yhdistyy kulttuuriseen ja rodulliseen ylemmyydentuntoon.

Kirjan keskeinen juonne on kuvaus kansankoti-ajattelun kytkeytymisestä rotuoppeihin ja väestönjalostukseen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion isänä tunnettuGunnar Myrdal kannatti puolisonsa Alvan kanssa eugeniikkaa ja pakkosterilisaatiota.

Myrdalien ajattelussa ei ollut kyse rotujen välisestä erottelusta, vaan lasten syntyminen kaikille “kelvottomille” vanhemmille oli estettävä. Erityisesti ”imbesillit” oli sterilisoitava.

Ruotsissa säädettiin vuonna 1935 laki, jonka mukaan potilas voitiin pakkosterilisoida, jos kyseessä oli vakava mielisairaus, heikkomielisyys tai huono geeniperimä. Sterilisaatio oli mahdollista myös “epäsosiaalisen elämäntavan” perusteella.

Hyvinvointivaltio ei ollut kaikille

Ruotsissa harjoitettua rotu- ja perinnöllisyyspolitiikkaa on joskus kutsuttu ”sosiaalidemokraattiseksi eugeniikaksi”. Lähes kaikki Ruotsin puolueet kuitenkin hyväksyivät pakkosterilointilait varauksetta. Niitä vastustivat vain kommunistit ja demareiden vasemmistosiipi. Kun perimän vaalimisesta tehtiin uutta lakia vuonna 1941, syrjivä puhe oli vielä suorempaa.

– Luulen, että on parempi mennä vähän liian pitkälle kuin ottaa riski epäkelpojen ja heikkomielisten jälkeläisten saattamisesta maailmaan, kommentoi sosiaalidemokraattien kansanedustaja Karl Johan Olsson.

Vielä vuonna 1975 Ruotsissa steriloitiin 1 028 henkilöä. Yhteensä vuosina 1935–1975 steriloituja oli 63 000. Suurin ryhmä muodostui kouluttamattomista ja huonosti koulutetuista työläisistä vaimoineen.

Ruotsin rasismin historia on hyvin yläluokkaista. Professorit ja kulttuuritoimijat satuilivat rotuteorioita, ja historioitsijat ja runoilijat keksivät päistään nationalistisia myyttejä.

Rodun tilalle kulttuuriset lokerot

Suurena linjana Tammisen kirjassa on siirtymä kulttuuriseen rasismiin, jossa vaalitaan rodun sijaan kulttuurista puhtautta. Uuden rasismin mukaan kaikilla on oikeus elää, kunhan elävät omissa kulttuurisissa lokeroissaan tai sulautuvat täysin valtakulttuurin normeihin.

– Kulttuurinen puhtaus tarkoittaa valkoisessa nationalismissa paluuta myyttiseen aikaan, jolloin kansakunta oli mahdollisimman puhdas, eli aikaan ennen siirtolaisuutta. Ruotsissa se tarkoittaa kansankodin ensimmäisiä vuosikymmeniä.

Ruotsalainen äärioikeisto on onnistunut nousemaan viime vuosikymmeninä valjastamalla muun muassa maahanmuuton lisääntymisen ja työttömyyden.

Olisiko uusnatsismi menestynyt, vaikka Ruotsi ei olisi alkanut ottaa lisää maahanmuuttajia?

– Ei tiedetä yhtään, mitä olisi tapahtunut toisessa tilanteessa. Vastuu äärinationalismista kuuluu kuitenkin kiihkoilijoille. Suomessakin pienellä siirtolaismäärällä äärioikeisto on saanut ison ongelman kehitettyä maahanmuuton ympärille.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3318804-ruotsalaisille-kallonmittaajille-suomalaiset-olivat-rotujen-pohjasakkaa

Ja sittemmin paljastui että suomalaiset ja aasialaiset olivatkin lyhyine kalloineen maailman älykkäimpiä.

Harmillinen takaisku näille "nerokkaille tiedemiehille".

Hahhahhaaa!

Kuinkahan monta uutta kulttuuria tuovaa pakolaislaivaa Ruotsi käännytti takaisin jo ennen sotia?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4955

Erlander Tage Muistelmia 1901-1941

Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

Sivu 192-194:

PAKOLAISPOLITIIKKA

"Koko tätä ongelmakimppua valaisivat yleisen mielipiteen ilmentymät käsiteltäessä yhtä sosiaaliministeriön toimialan suurta kysymystä, nimittäin pakolaiskysymystä.

Ruotsii etsiytyvä ennen kaikkea juutalaisten pakolaisten suuri joukko muistutti meitä joka päivä natsien Saksassa ja Itävallassa harjoittamasta hirmuvallasta. Useimmat eivät koskaan päässeet maahan vaan heidät torjuttiin rajoilla.

Gustav Möller pettyi todetessaan, miten vihamielisesti Ruotsin yleisen mielipiteen valtaosa suhtautui ajatukseen ottaa pakolaisia vastaan ja suoda heille turvapaikka. Erityisesti akateemisessa maailmassa harjoitettiin hurjaa agitaatiota. Uskoin mahdollisimman pitkään että nämä virtaukset olivat pinnallisia ja että niillä ei loppujen lopuksi ollut otetta yliopistopiireihin. Jouduin uusiin ajatuksiin. Lundissa, Uppsalassa, Tukholmassa hyväksyttiin suurilla enemmistöillä pakolaispolitiikkaamme vastaan suunnattuja päätöslauselmia. Jos meitä olisi arvosteltu liiallisesta pidättyvyydestä olisi arvostelijoita ollut helppo ymmärtää. Meidän kimppuumme käytiin kuitenkin sen vuoksi että olimme humaaneja, liian hölläkätisiä.

Natsien pakolaisia vastaan käymä kampanja huipentui vuoden 1939 alussa. Eräät lääketieteen asiantuntijat olivat ehdottaneet että Ruotsi ottaisi vastaan 10 (kymmenen) juutalaista lääkäriä. Sen ehdotuksen johdosta Lundin ylioppilaskunta hyväksyi 724 äänellä 342:ta vastaan päätöslauselman, jonka loppusanat kuuluivat:

"Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin todeta että maahanmuutto, joka tuo vieraita aineksia kansamme keskuuteen, on mielestämme vahingollinen ja että sitä on mahdotonta puolustaa tuleville polville."

Ylioppilaat eivät kuitenkaan olleet yksin. Saimme suuren määrän kannanottoja, joita sävytti sama ajattelutapa."

tsingis kaani ruletti eikä mikään hurrihevoskustaakallokas !

Erlander Tage Muistelmia 1901-1941

Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

Sivut 192-194:

PAKOLAISPOLITIIKKA

Gustav Möller palasi monesti siihen että toisinajatteleviin oli suhtauduttava hyvin sovinnollisesti. Hän meni niinkin pitkälle että oli valmis unohtamaan ihmisten natsimenneisyyden. Hän tiesi itse kuinka demokratian puutteet saattoivat johtaa kärsimättömyyteen ja harkitsemattomiin kannanottoihin. Hänellä oli tapana sanoa: Jos ihminen tekee tyhmyyden ennen kuin on täyttänyt 25 vuotta ja sitten katuu, on häneen suhtauduttava hyvin ymmärtäväisesti. On paljon tietämättömiä ihmisiä. Vuonna 1939 monet kiistivät hyvässä uskossa sen että Saksassa olisi keskitysleirejä. Hyvin harvat ruotsalaiset uskoivat Hitlerin vallan merkitsevän ihmisten joukkomurhia. Möllerin suvaitsevaisuudella oli kuitenkin rajansa. Siihen joka Hitlerin hyökättyä Norjaan ja Tanskaan 9. huhtikuuta 1940 oli natsi tai saksalaismielinen oli suhtauduttava valppaasti. Häneen ei voinut luottaa.

Näin ajateltaessa voi ylioppilaiden esiintyminen keväällä 1939 kylläkin tuntua masentavalta mutta silti siihen on mahdollista suhtautua ymmärtävästi. Sen sijaan on vaikeampaa unohtaa eräiden yliopistonopettajien toimintaa. Yksi esimerkki. Elokuussa 1940 ilmestyi professori Karl Olivecronan pieni kirja England eller Tyskland (suom. Englanti vai Saksa?, 1941).

Hän kirjoittaa näin: "Miettikääpä vielä kerran, eikö ole välttämätönä muodostaa verrattain rajoitetusta, tiheään asutetusta Euroopasta yksi kokonaisuus. Jos vastaus on myöntävä, miettikääpä sitten eikö kokonaisuuden keskuksena pidä olla Saksan, Euroopan suurimman ja voimakkaimman kansakunnan. Jos tähänkin kysymykseen on vastattava myöntävästi, muuttuu näkemyksemme siitä mitä on tapahtumassa. Silloin ymärrämme että Saksan kansa suorittaa eri tavoin raskaasti uhrautuen tehtävää, joka on välttämätön paitsi sen itsensä myös koko Euroopan vuoksi. (...) Saksan mahti herättää nyt suurta levottomuutta. Ehkä levottomuus olisi kuitenkin suurempi ja paremmin perusteltu, jos tuota mahtia ei olisikaan. On syytä miettiä millainen tulisi meidän asemastamme, jos englantilais-amerikkalaisen liittoutuman vastoin olettamuksiamme onnistuisi nälkiinnyttää ja autioittaa Euroopan mannermaa, ennen kaikkea Saksa. Silloin ehkä ymmärrämme kuinka kipeästi tarvitsemme suuren, vahvan, rohkean sukulaiskansamme ystävyyttä ja tukea."

Tässä kehitelty valtafilosofia on paljon pahempi kuin epäkypsien opiskelijoiden lausunnot asioista, joista he eivät mitään tienneet. Olivecronan mukaan meidän on tyytyväisinä tervehdittävä sitä että Saksa ottaa hoitaakseen Englannin voittonsa jälkeen vuonna 1918 laiminlyömän tehtävän: Euroopan yhdistämisen. Meistä itsestämme riippuu, liitetäänkö meidät yhdistämistyöhön väkivalloin ja verisin uhrein vai voiko se tapahtua ystävyyden ja yhteistyön hengessä. Onko kovinkaan omituista, jos tällainen vaikuttaa 20-vuotiaaseen opiskelijaan? Onko kovinkaan omituista, jos hän käsittää juristiprofessorin neuvot siten, että Ruotsin on luovuttava kaikenlaisesta vastarinnasta jos meitä kehotetaan alistumaan Hitlerin valtaan? Olivecronan kirjalla oli varmaan suuri merkitys sikäli että se tarjosi natsismista tartunnan saaneille nuorille alistumisen filosofisen pohjan. Kuinka nämä nuoret suhtautuisivat, jos Saksa hyökkäisi kimppuumme?"

Gustav Möller oli Ruotsin pitkäaikainen sosiaaliministeri (s.176)

http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Möller

-

Nyt Ruotsi on mennyt toiseen äärimäisyyteen ja unohtanut kallonmittauksen...

Ruotsi on kaikkien rasistien shangril-la, unelmamaa, suomenruotsalaiset mukaanluettuna. Hitlerkin sai rotuoppiensa perusteet Ruotsilta.

Ja silti meillä edelleen ihannoidaan Ruotsia ja ruotsalaisia muka vapaamielisinä ja suvaitsevaisina, ja nostetaan ne jopa "veljeskansan" asemaan"!