Joukko- ammunta, viharikos vai terrori-isku
ANNA TERVAHARTIALA
Orlandossa Yhdysvalloissa tapahtunut joukkoammuskelu nostatti pintaan keskustelun käsitteiden vallasta. Seksuaalivähemmistöihin kohdistunutta ja 49 henkeä vaatinutta verilöylyä on kutsuttu niin joukkoammuskeluksi, viharikokseksi kuin terrori-iskuksi.
Helsingin yliopiston terrorismitutkijanLeena Malkin mukaan tapahtumalle annettu määritelmä vaikuttaa tapahtumalle annettuihin syihin ja tapahtuman synnyttämiin seurauksiin.
– Jos joukkoammuskelu määritellään terrorismiksi, se vaikuttaa ulkopoliittisiin päätöksiin, kuten siihen, miten Yhdysvaltojen tulee toimia Isisin hallitsemilla alueilla. Jos ammuskelu määritellään viharikokseksi, verilöylystä tulee sisäpoliittinen kysymys, joka aktivoi keskustelun Yhdysvaltojen aselaeista, seksuaalivähemmistöjen oikeuksista sekä mielenterveysongelmista, Malkki sanoo.
Joukkoammuskelun saamaan määritelmään vaikuttavat niin tekijän tausta kuin teon motiivit.
Ampuja Omar Mateen oli ollut FBI:n tutkinnan kohteena terrorismi- ja ääri-islamistisympatioidensa takia. Orlandon ammuskelun luokittelemista terroristi-iskuksi perustellaan myös ampujan verilöylyn aikana tekemällä puhelulla, jossa hän vannoi uskollisuuttaan Isisille.
– Teon tekeminen Isisin nimeen saattaa olla päälleliimattua. Teon yhdistäminen Isisiin antaa sille viharikosta suuremman, kansainvälisen merkityksen, Malkki kertoo.
– Terrorismissa keskeistä on se, että se perustuu poliittisiin tavoitteisiin, eikä yksilön mielipiteisiin. Terrorismin vaikutus syntyy sen aiheuttaman pelon ja vastareaktion kautta.
Tutkija kertoo törmäävänsä usein ajatukseen, jonka mukaan kaikki terrorismi on muslimien tekemää.
Tutkija vertaa keskustelua vuoden takaiseen Charlestonin joukkoammuskeluun, jossa 21-vuotias vaaleaihoinen yhdysvaltalainen ampui yhdeksän tummaihoista.
– Joukkoammuskelun jälkeen puhuttiin siitä, että myös valkoisen tekemää joukkomurhaa voidaan kutsua terrorismiksi. Nyt keskustellaan siitä, että myös muslimin tekemä isku voi olla viharikos.
Malkki muistuttaa, etteivät käsitteisiin liitetyt mielikuvat ole muuttumattomia.
– 60–70-luvuilla terrorismi liitettiin äärivasemmistoon. Tutkimusten valossa suurin osa terrorismista on liittynyt nationalistisiin ja separatistisiin motiiveihin.
Juttu on lainaus päivän Ilkasta...
ANNA TERVAHARTIALA
Orlandossa Yhdysvalloissa tapahtunut joukkoammuskelu nostatti pintaan keskustelun käsitteiden vallasta. Seksuaalivähemmistöihin kohdistunutta ja 49 henkeä vaatinutta verilöylyä on kutsuttu niin joukkoammuskeluksi, viharikokseksi kuin terrori-iskuksi.
Helsingin yliopiston terrorismitutkijanLeena Malkin mukaan tapahtumalle annettu määritelmä vaikuttaa tapahtumalle annettuihin syihin ja tapahtuman synnyttämiin seurauksiin.
– Jos joukkoammuskelu määritellään terrorismiksi, se vaikuttaa ulkopoliittisiin päätöksiin, kuten siihen, miten Yhdysvaltojen tulee toimia Isisin hallitsemilla alueilla. Jos ammuskelu määritellään viharikokseksi, verilöylystä tulee sisäpoliittinen kysymys, joka aktivoi keskustelun Yhdysvaltojen aselaeista, seksuaalivähemmistöjen oikeuksista sekä mielenterveysongelmista, Malkki sanoo.
Joukkoammuskelun saamaan määritelmään vaikuttavat niin tekijän tausta kuin teon motiivit.
Ampuja Omar Mateen oli ollut FBI:n tutkinnan kohteena terrorismi- ja ääri-islamistisympatioidensa takia. Orlandon ammuskelun luokittelemista terroristi-iskuksi perustellaan myös ampujan verilöylyn aikana tekemällä puhelulla, jossa hän vannoi uskollisuuttaan Isisille.
– Teon tekeminen Isisin nimeen saattaa olla päälleliimattua. Teon yhdistäminen Isisiin antaa sille viharikosta suuremman, kansainvälisen merkityksen, Malkki kertoo.
– Terrorismissa keskeistä on se, että se perustuu poliittisiin tavoitteisiin, eikä yksilön mielipiteisiin. Terrorismin vaikutus syntyy sen aiheuttaman pelon ja vastareaktion kautta.
Tutkija kertoo törmäävänsä usein ajatukseen, jonka mukaan kaikki terrorismi on muslimien tekemää.
Tutkija vertaa keskustelua vuoden takaiseen Charlestonin joukkoammuskeluun, jossa 21-vuotias vaaleaihoinen yhdysvaltalainen ampui yhdeksän tummaihoista.
– Joukkoammuskelun jälkeen puhuttiin siitä, että myös valkoisen tekemää joukkomurhaa voidaan kutsua terrorismiksi. Nyt keskustellaan siitä, että myös muslimin tekemä isku voi olla viharikos.
Malkki muistuttaa, etteivät käsitteisiin liitetyt mielikuvat ole muuttumattomia.
– 60–70-luvuilla terrorismi liitettiin äärivasemmistoon. Tutkimusten valossa suurin osa terrorismista on liittynyt nationalistisiin ja separatistisiin motiiveihin.
Juttu on lainaus päivän Ilkasta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Islam on valtaus järjestelmä, voiko sitä edes ushonoksi sanoa, aluksi tulee luivimmat jotka on osaltaan valtaajia jo ja jälessä seuraa valtaajat, näin ilkan pitäisi kirjoittaa ja siitä eri sävyillä.
950 miljoonaa afrikkalaista ja arabia tekevät lopun Euroopasta vuosisadan puoliväliin mennessä
http://www.kansalainen.fi/950-miljoonaa-afrikkalaista-ja-arabia-tekevat-lopun-euroopasta-vuosisadan-puolivaliin-mennessa/
Niin nähtäväksi jää kantavatko etelä-pohjanmaan puut vielä joskus"outoja hedelmiä"
Ei Muslimi tee viharikosta.Sehän on todisteltu jo useaan kertaan kansalaisille .Uskotaan tässä vähemmälläkin.
Se on näiten kansanperinettä vain, voiko näitä edes ranaista, näillähän on se sharia laitkin, silmä silmästä periaate ja ylivalta muihin vääräuskoisiin.